Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan kuuroja maahanmuuttajia suomalaisessa yhteiskunnassa yhteiskunnallisena ja yksilön itsensä kokemana ilmiönä. Tavoitteena on selvittää, mihin ja miten kuuro maahanmuuttaja integroituu. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: kohtaako kuuro maahanmuuttaja kaksinkertaisen kulttuurimuurin saapuessaan Suomeen, millaisia merkittäviä kokemuksia kuurolla maahanmuuttajalla on elämässään ja miten ne vaikuttavat integroitumiseen, miten kuuro maahanmuuttaja selviytyy arjessa sekä miten kuuro maahanmuuttaja löytää paikkansa kuurojen yhteisössä ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Tutkimusta varten on haastateltu yhdeksää kuuroa maahanmuuttajaa joulukuussa 2009. Elämänkerralliset teemahaastattelut tulkattiin suomalaiselle viittomakielelle. Haastattelujen lisäksi aineisto koostuu haastateltavien piirtämistä elämänviivoista. Elämänviivat kuvaavat haastateltavien elämään liittyviä keskeisiä kulminaatiopisteitä ja niihin liittyviä kokemuksia. Haasteltavista viisi on naisia ja neljä miestä. Haastateltavista yksi on lähtöisin Etelä-Amerikasta, yksi Afrikasta, kaksi Euroopasta ja viisi eripuolilta Aasiaa, yhteensä neljästä eri maasta. Haastateltavat ovat olleet Suomessa reilusta vuodesta lähes kahteenkymmeneen vuoteen asti. Neljä haastateltavista on tullut Suomeen löydettyään puolison Suomesta. Haastateltavista kaksi on tullut Suomeen pakolaisena, yksi on muuttanut suomalaisten sukujuurien takia, yhden on Suomeen tuonut puolison työ ja yksi on Suomessa opiskelemassa. Yhdeksän kuuron maahanmuuttajan tarinoissa korostuvat elämän esteet, joita he ovat joutuneet ja joutuvat arjessa kokemaan. Toisaalta haastateltavat tuovat myös esiin, kuinka asiat ovat nyt hyvin, kun haastateltavat ovat Suomessa. Esteet, joita haastateltavat kuvaavat, liittyivät kommunikointiin, kielitaitoon, syrjinnän kokemuksiin, arjen asioiden kanssa kamppailuun ja työnsaantiin. Suomalaiseen sosiaaliturvaan, turvalliseen elinympäristöön ja viittomakielisten oikeuksiin puolestaan ollaan tyytyväisiä ja niitä arvostetaan. Viittomakieli ja kuurojen kulttuuri toimivat siltana toisiin kuuroihin muodostaen luonnollisen yhteyden suomalaisiin kuuroihin. Kuuron integroituminen tapahtuu siis ensisijaisesti toisiin kuuroihin ja kuurojen ryhmään. Moni haastateltava toivoo tulevaisuudessa mahdollisuutta palata käymään omassa lähtömaassaan ja kertoa siellä oleville kuuroille viittomakielestä ja kuurojen kulttuurista. Suomessa opitut asiat kuuroudesta ja viittomakielestä ovat olleet monille haastateltavista uutta ja lähtömaan tilanteeseen verrattuna poikkeuksellista. Suomella ja suomalaisella kuurojen yhteisöllä on näin ollen merkittävä rooli kuurojen tilanteeseen maailmanlaajuisesti
