Self-control, social cognitions, and automatic social images : Insights into determinants of healthy lifestyle among young men in military service

Despite being aware of public health guidelines, young men often consume too little vegetables, too much fast food, are quite inactive, and have relatively poor fitness levels. The aims were to examine the following: Is higher self-control associated with improved health behaviors, better fitness, and lower Body Mass Index (BMI)? Is the healthier eating of people with high self-control actually explained by HAPA-model e.g. with higher self-efficacy and more planning? Are typical healthy and unhealthy peer eaters (prototypes) evaluated differently when they are choosing healthy foods or abstaining from unhealthy foods? Are these prototypes associated with eating? And does an intervention of social images promote fruit and vegetable consumption? The present study is part of the DefenceNutri study. Data from 1824 Finnish male conscripts between 2008 and 2009 (age M = 20) was collected at the beginning of the military service, eight weeks after baseline (79% retention) and six months after baseline (67% retention). Studies I and III were cross-sectional observational studies, Study II was prospective and Study IV was non-randomized controlled intervention. Measures included questionnaires, height, weight, and physical fitness. Higher self-control was associated with healthier eating habits, higher leisure-time physical activity, better fitness and lower BMI. The association of higher self-control and fruit and vegetable consumption was fully explained by the HAPA-model; i.e. by higher self-efficacy and positive outcome expectancies of healthy eating, higher risk perceptions of unhealthy eating, higher intentions to eat fruit and vegetables and more planning in eating. However, the HAPA-model explained only partially the negative association between self-control and fast food consumption. Healthy-eating peers (whether choosing or abstaining) were mainly perceived more positively than unhealthy eating peers. A positive rating of vegetable-choosing peers was associated with higher fruit and vegetable consumption. The associations of perceptions of a fat-choosing or -abstaining peer with fast food eating were weaker. The social images of peer eater became unhealthier and vegetable consumption declined during the military service. The intervention had some success in diminishing the negative development of images and vegetable consumption but, the mechanism could not be verified. Whereas high self-control is a relatively enduring trait, the social cognitive factors found to mediate self-control and behavior can be affected. Prototypes play a role in young men s eating behavior, but merely in fruit and vegetable consumption, not in fast food consumption. Targeting prototypes by campaign might require more participatory action from the target population.Nuorten miesten elintavat ja fyysinen kunto ovat kaukana terveyssuosituksista. Tämän tutkimuksen tavoitteina oli vastata seuraaviin kysymyksiin: Onko korkeampi itsesäätely yhteydessä terveellisempään syömiseen ja useammin harrastettuun vapaa-ajan liikuntaan, parempaan fyysiseen kuntoon ja matalampaan painoindeksiin? Selittääkö HAPA-malli; esimerkiksi korkeampi pystyvyys ja suunnitelmallisuus itsesäätelyn vaikutuksen syömiseen? Arvioidaanko tyypilliset ikätoverit (prototyypit) eri tavoin, jos he valitsevat terveellistä tai epäterveellistä ruokaa tai välttävät niitä? Ovatko nämä sosiaaliset mielikuvat yhteydessä syömiseen? Voidaanko sosiaaliseen mielikuvaan vaikuttamalla parantaa varusmiesten kasvisten syöntiä? Tämä väitöskirja on osa VARU -hanketta. Osatutkimuksissa on tarkasteltu tietoja varusmiehiltä vuosina 2008 ja 2009 (N = 1824, ikäkeskiarvo 20 v.). Alkumittaukset ja -kyselyt toteutettiin ensimmäisen palvelusviikon aikana, seuranta tapahtui 8 viikon kuluttua (osallistumisprosentti 79 %) sekä 6kk palvelukseen astumisen jälkeen (osallistumisprosentti 67 %). Osatutkimukset I ja III perustuvat poikkileikkausaineistoon, osatutkimus II on pitkittäistutkimus ja osatutkimus IV ei-satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus. Tutkimuksessa käytettiin kyselylomakkeita, paino- ja pituustietoja ja kuntotestien tuloksia. Korkeampi itsesäätely oli yhteydessä terveellisempään syömiseen, useammin harrastettuun liikuntaan, parempaan kuntoon sekä matalampaan painoindeksiin. Korkeamman itsesäätelyn ja kasvisten ja hedelmien syömisen välinen yhteys selittyi kokonaan korkeammalla pystyvyyden tunteella ja tulosodotuksilla terveellistä syömistä kohtaan, riskikäsityksillä epäterveellisestä syömisestä, aikomuksilla syödä kasviksia ja hedelmiä sekä suunnitelmallisuudella. Pikaruoan syömisen osalta nämä HAPA-mallin tekijät selittivät vain osittain itsesäätelyn ja syömisen välitä yhteyttä. Tyypillinen terveellisesti syövä varusmies arvioitiin pääasiassa positiivisemmin kuin epäterveellisesti syövä varusmies riippumatta siitä oliko kyseessä epäterveellisestä ruoasta kieltäytyminen vai terveellisen ruoan valitseminen. Mielikuvat olivat yhteydessä syömiseen. Interventio onnistui osittain jarruttamaan sekä prototyyppien, että kasvisten syönnissä palveluksen aikana tapahtuvaa negatiivista kehitystä. Intervention vaikuttavuutta ei kuitenkaan voitu todentaa. Itsesäätelyn vaikutus syömiseen selittyy ainakin osittain sosiaaliskognitiivisilla tekijöillä, joihin tiedetään voivan vaikuttaa. Sosiaaliset mielikuvat vaikuttavat etenkin kasvisten ja hedelmien syömiseen. Mielikuvien, kautta vaikuttaminen vaatinee kuitenkin kohderyhmän osallistavaa tutkimusta

Cynical Hostility, Self-Efficacy and Outcome Expectancies for Healthy Lifestyle as Predictors of Self-Reported Leisure Time Physical Activity

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Past research has shown that the risk of cardiovascular disease is significantly lower among those with higher levels of physical activity. Hostility and its' cognitive component, cynical distrust, have been found to associate inversely with several health behaviours. However, the results concerning the association between physical activity and hostility have remained ambiguous. Also, high-self-efficacy and positive outcome expectancies have been found to promote one's physical activity. This cross-sectional population study (n=4957) examined if cynical distrust is related to leisure time physical activity. Also, it was explored if the associations of cynical distrust, self-efficacy on healthy lifestyle and outcome expectancies on healthy lifestyle together are associated with leisure time physical activity. In addition, the effects of age, body mass index (BMI), health status, education, and smoking were adjusted. Cynical distrust was associated inversely with leisure time physical activity (Beta = -0.107, p< 0 .001 in men, and Beta = -0.130, p< 0.001 in women). However, this association disappeared within men (Beta = -0.043, p=0.063), but not in women (Beta = -0.073, p< 0.001) after self-efficacy for healthy lifestyle and outcome expectancies for healthy lifestyle, age, and education were added into the model. The results of the present study suggest that leisure time physical activity is associated with different psychosocial determinants in men and women. Men's leisure time physical activity is associated with self-efficacy for healthy lifestyle, outcome expectancies for healthy lifestyle, education, positive health status, lower BMI, and non-smoker status. Women's leisure time physical activity was associated with lower levels of cynical distrust, self-efficacy for healthy lifestyle, higher outcome expectancies for healthy lifestyle, education, lower BMI, and non-smoker status.Viimeaikaisten tutkimuksien tulokset osoittavat, että ihmisillä, jotka ovat fyysisesti aktiivisia on fyysisesti inaktiivisempia ihmisiä pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Vihamielisyydellä ja sen kognitiivisella komponentilla, kyynisellä epäluottamuksella, on todettu olevan negatiivisia yhteyksiä eri terveyskäyttäytymisiin. Kuitenkin tutkimustulokset koskien fyysisen aktiivisuuden ja vihamielisyyden välistä yhteyttä ovat edelleen epäselviä. Pystyvyyden tunteen ja positiivisten tulosodotuksien on todettu olevan merkitseviä selittäjiä liikuntakäyttäytymisessä. Tämä tutkimus on osa kansallista FINRISKI 2002 – tutkimusta, jossa seurataan sydän- ja verisuonitauteja. Tässä poikkileikkauksellissa väestötukimuksessa tarkasteltiin kyynisen epäluottamuksen yhteyttä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kyynisen epäluottamuksen, pystyvyyden tunteen sekä tulosodotusten yhteyttä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa huomioitiin myös osallistujien iän, koulutus, painoindeksi, terveyden tila, koulutus sekä tupakointi. Tutkimukseen osallistui 4957 25–74 –vuotiasta miestä ja naista. Tutkimuksen tulos osoitti, että kyynisellä epäluottamuksella oli käänteinen yhteys vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen (Beta = -0.107, p< 0 .001miehillä, ja Beta= -0.130, p< 0.001 naisilla). Kyynisen epäluottamuksen ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden välinen todettu yhteys pysyi merkitsevänä naisilla (Beta = -0.073, p< 0.001), muttei kuitenkaan miehillä (Beta = -0.043, p=0.063), kun pystyvyys, tulosodotukset, ikä, koulutus, painoindeksi, terveyden tila sekä tupakointi lisättiin regressiomalliin. Tulokset osoittavat, että miesten ja naisten vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden taustalla on erilaisia psykososiaalisia tekijöitä. Miehet, jotka kokevat pystyvänsä elämään terveellisesti, omaavat positiiviset tulosodotukset terveellisiltä elämäntavoilta, ovat koulutetumpia, terveitä, omaavat pienemmän painoindeksin eivätkä tupakoi olivat todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia. Naisilla tas korkeampaa fyysisen aktiivisuuden tasoa ennustivat matala kyynisen epäluottamuksen taso, pystyvyyden tunne elää terveellisesti, positiiviset tulosodotukset terveellisestä elämäntavasta, korkeampi koulutus, pienempi painoindeksi ja tupakoimattomuus

Keskushermoston histamiinin ja dopamiinin yhteisvaikutukset ja niiden merkitys riippuvuudessa

Histamine is a monoamine structured signal molecule, which takes part in many functions of living organisms. It was first found in brain approximately 70 years ago. Neuronal histamine regulates for example biological rhythms, energy metabolism and thermoregulation. In the 1980's, H3-receptor was recognized in the brain. Neuronal histamine regulates functions of other transmitters for example gamma-aminobutyric acid, glutamate, acetylcholine, noradrenaline and dopamine. Currently, the interactions of histamine and dopamine are not well characterized. Though, it is known that histaminergic fibers innerviate almost every dopaminergic area of the brain. There are also several H3-receptors in the striatum and in the limbic system. These brain areas are important for the rewarding effect of dopamine. The aim of the experimental part of this Master's thesis was to examine the location of histaminergic and dopaminergic nervous systems in mouse brain by using immunohistochemistry. Primary antibodies that were produced in rabbit (anti-histamine (HA)) and in mouse (anti-tyrosine hydroxylase (TH)), and secondary anti-rabbit and anti-mouse anti-bodies, that were produced in goat and conjugated with fluorophores, were used in the study. The samples were imaged with a confocal microscope. The primary aim was to find out, in which addiction related brain areas, histamine and dopamine cells and fibers are located and how they are situated in relation to each other. H3-receptor antagonists have been shown to decrease the consumption and rewarding effect of alcohol in animal models. Therefore, it was examined if non-imidazole structured H3-receptor antagonist also inhibits the rewarding effect of amphetamine, and if it decreases the locomotor activity induced by amphetamine. JNJ-39220675, a neutral antagonist of H3-receptor, and behavioral paradigm of conditioned place preference (CPP) were used in the experiment. CPP was also used to find out if D2-receptor agonist quinpirole cause reward or aversion. The effect of JNJ-39220675 on quinpirole's place preference and change in locomotor activity was also investigated. The interactions of these two pharmacological ligands were also examined in a separate locomotor activity experiment. C57BL/6J mice were used in all experiments. The results show that there are possible synaptic connections of histaminergic and dopaminergic system in substantia nigra, supramammillary nucleus, dorsomedial hypothalamic area and ventral periaqueductal grey area. Also, histaminergic nerve fibers innerviate to the dorsal striatum, which regulates motor functions, and to the ventral striatum, which is a part of the rewarding system of the brain. Hence, it is possible that histamine regulates the actions of dopa-mine in these brain areas. The behavioral experiments showed that JNJ-39220675 inhibits acutely increased locomotor activity caused by amphetamine, and decreases desensitation of decreased locomotor action caused by repeated dose of quinpirole. However, JNJ-39220675 did not have any effect on the rewarding effect of amphetamine, which causes strong sensitization. Also, JNJ-39220675 did not have an effect on quinpirole's aversive action. It remains to be seen, if H3-receptor is a potential target for new medicines in the treatment of different brain diseases and addiction in the future.Histamiini on monoamiinirakenteinen signaalimolekyyli, joka on osallisena useissa elimistön toiminnoissa. Aivoista histamiinia löydettiin ensimmäisen kerran noin 70 vuotta sitten. Hermoston histamiini osallistuu muun muassa biologisten rytmien, energiametabolian sekä lämmöntuotannon säätelyyn. H3-reseptori löydettiin keskushermostosta 1980-luvulla. Hermoston histamiinin on osoitettu säätelevän muun muassa gamma-aminovoihapon, glutamaatin, asetyyli-koliinin, noradrenaliinin ja dopamiinin vapautumista hermosolujen päätteistä. Histamiinin dopaminergista hermovälittäjäainejärjestelmää säätelevä vaikutus ei ole vielä kovin hyvin tunnettu. Histamiinisäikeiden tiedetään kuitenkin hermottavan lähes kaikkia aivojen dopaminergisiä alueita ja H3-reseptoreita sijaitsee runsaasti muun muassa striatumissa ja limbisessä järjestelmässä, joissa dopamiinin tiedetään toimivan muun muassa mielihyvää lisäävänä hermovälittäjäaineena. Erikoistyön kokeellisen osuuden tarkoitus oli selvittää immunohistokemiallisesti histaminergisen ja dopaminergisen hermovälittäjäainejärjestelmän sijainti C57BL/6J -kannan hiirien aivoissa. Tutkimuksessa käytettiin primaarisia kaniinissa tuotettua anti-histamiini(HA) ja hiiressä tuotettua anti-tyrosiinihydroksylaasi(TH) vasta-aineita sekä sekundaarisia vuohessa tuotettuja fluoresoivia anti-kaniini ja anti-hiiri vasta-aineita. Kuvat muodostettiin konfokaalimikroskoopin avulla. Ensisijaisesti selvitettiin millä riippuvuuden kannalta oleellisilla aivoalueilla histamiini- ja dopamiinisoluja ja hermosäikeitä sijaitsee ja miten nämä kaksi välittäjäainejärjestelmää sijaitsevat suhteessa toisiinsa. H3-reseptorien antagonistien on eläinmalleissa osoitettu vähentävän alkoholin kulutusta sekä estävän alkoholin tuottamaa mielihyvää. Yksi erikoistyön tavoitteista oli selvittää estääkö ei-imidatsolirakenteinen H3-reseptorin antagonisti myös amfetamiinin mielihyvää tuottavan ja liikeaktiivisuutta lisäävän vaikutuksen. Tutkimuksissa käytettiin H3-reseptorin neutraalia antagonistia JNJ-39220675:sta ja tutkimusmenetelmänä pavlovilaista ehdollistetun paikkahakuisuuden menetelmää. Samalla menetelmällä selvitettiin myös aiheuttaako D2-reseptorin agonisti kvinpiroli mielihyvää vai aversiota sekä tutkittiin JNJ-39220675:n vaikutusta kvinpirolin aiheuttamaan paikkahakuisuuteen sekä liikeaktiivisuuden muutokseen. Lisäksi näiden kahden farmakologisen ligandin yhteisvaikutuksia tarkasteltiin erillisessä liikeaktiivisuuden tutkimuksessa. Kaikissa käyttäytymiskokeissa käytettiin C57BL/6J -kannan hiiriä. Hiiren aivoissa havaittiin histaminergisen ja dopaminergisen hermovälittäjäainejärjestelmän mahdollisia synaptisia yhteyksiä muun muassa mustatumakkeessa, supramammillaarisessa tumakkeessa, dorsomediaalisen hypotalamuksen alueella sekä ventraalisessa periakveduktaalisessa harmaassa aineessa. Tulokset osoittivat histaminergisten hermosäikeiden hermottavan vahvasti myös dorsaalista liikeaktiivisuutta säätelevää sekä ventraalista mielihyvää säätelevää striatumia. On siis mahdollista, että histamiini säätelee dopamiinin vaikutuksia näillä aivoalueilla. Käyttäytymiskokeissa H3-reseptorin antagonisti JNJ-39220675 esti amfetamiinin aiheuttamaa liikeaktiivisuuden lisääntymistä akuutisti sekä hillitsi kvinpirolin toistettujen antojen aikaansaamaa liikeaktiivisuuden vähenemisen desensitisaatiota. Nämä tutkimustulokset viittaavat histaminergisen ja dopaminergisen hermovälittäjäainejärjestelmän reseptoritason yhteisvaikutuksiin. JNJ-39220675 ei kuitenkaan vaikuttanut voimakkaasti herkistävän amfetamiinin mielihyvävaikutukseen eikä kvinpirolin aversiiviseen vaikutukseen. Nähtäväksi jää, onko H3-reseptorissa tulevaisuudessa potentiaalia uusien lääkeainekandidaattien vaikutuskohteeksi eri keskushermostosairauksien sekä riippuvuuksien hoidossa

Stress in farm entrepreneurs

v2011o

Instructing low-achievers in mathematical word problem solving

We describe the effects of an intervention designed to develop the mathematical word problem solving of low-achievers. The eight students participating in the intervention were selected from 429 10-year-olds on the basis of their difficulties in word problem solving. In the intervention, we combined intensive, systematic, and explicit teacher scaffolding in the cognitive, metacognitive, and motivational activities involved in skillful problem solving with carefully designed word problems embedded in a computer-supported adventure game. The results from the pre-test, post-test, and followup test indicate significant effects for the intervention students&apos; word problem solving compared to the two control groups. A single-subject study describes the results also at the individual level

Maslachin yleisen työuupumuksen arviointimenetelmän (MBI-GS) rakenne ja pysyvyys: pitkittäistutkimus kuntoutusasiakkaiden keskuudessa

Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena on tarkastella Maslachin yleisen työuupumuksen arviointimenetelmän (MBI-GS) rakennetta ja sen ajallista pysyvyyttä. MBI-GS on kansainvälisesti tunnetuin ja käytetyin työuupumuskysely, mutta sen aikaisempi tutkimus on rajoittunut poikkileikkausasetelmiin sekä työtekijäaineistoihin, joissa työuupumusoireilu on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu työntekijöistä, jotka ovat hakeutuneet kuntoutukseen erilaisten työhön liittyvien terveys- ja hyvinvointiongelmien vuoksi. Kuntoutujat täyttivät MBI-GS-työuupumuskyselyn kuntoutukseen tullessa (T1 n = 155) sekä 4 kuukautta tämän jälkeen (T2 n = 140). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että MBI-GS- menetelmän rakenne koostuu kolmesta faktorista, jotka ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys sekä heikentynyt ammatillinen itsetunto. Tämän faktorirakenteen havaittiin olevan ajallisesti pysyvä, joten kyselyn rakennevaliditeettia voidaan pitää hyvänä. Tulokset osoittivat myös, että heikentynyt ammatillinen itsetunto on keskeisempi työuupumussyndrooman oire kuin aikaisemmista tutkimustuloksista, jotka pohjautuvat suhteellisen hyvinvoivien työntekijöiden analysoimiseen, voisi päätellä

Activation of phospholipase A2 by Hsp70 in vitro

Corrigendum to “Activation of phospholipase A2 by Hsp70 in vitro” Biochimica et Biophysica Acta (BBA) – Biomembranes Vol. 1838, Issue 7, July 2014, Pages 1921 10.1016/j.bbamem.2014.03.020Peer reviewe

Terveyteen liittyvä elämänlaatu kylmätyöntekijöillä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kylmätyön yhteyttä terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella suomalaisen elintarviketehtaan kylmätyöntekijöiltä. Kyselyyn vastasi 175 kylmätyöntekijää. Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja yhteyksien tarkastelua. Tulosten perusteella voitiin todeta, että kylmätyöntekijöiden ja väestön kokonaiselämänlaadussa (15D-indeksi) ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kylmätyöntekijöillä oli kuitenkin vähemmän masentuneisuutta, mutta enemmän näkö- ja kuulo-ongelmia kuin väestössä. Tulokset osoittavat, että kylmän kokeminen työssä, tuki- ja liikuntaelinoireet sekä pitkäaikaissairaudet olivat yhteydessä kylmätyöntekijöiden heikompaan elämänlaatuun. Lisäksi työn fyysinen kuormittavuus oli yhteydessä kylmätyöntekijöiden energisyyteen siten, että kevyttä työtä tekevät kylmätyöntekijät kokivat itsensä uupuneemmiksi ja väsyneemmiksi kuin kohtalaisen kuormittavaa tai raskasta työtä tekevät