Is preoperative gastroscopy necessary before sleeve gastrectomy and Roux-en-Y gastric bypass?

Background: Consensus on the necessity of esophagogastroduodenoscopy (EGD) before bariatric surgery is lacking. Recommendations and practices vary by country and unit. Several reports have expressed concerns on gastroesophageal reflux disease (GERD) and its consequences after sleeve gastrectomy (SG) and the risk of leaving a premalignant lesion in the excluded stomach after Roux en -Y gastric bypass (RYGB). Objectives: We explored the number and types of clinically significant findings in preoperative EGDs and how they associate with preexisting GERD-symptoms (SG) and premalignant lesions (RYGB). We also studied how many reoperations were performed due to postoperative GERD in SG-patients. Setting: University hospital. Methods: We investigated preoperative EGD-findings and gastrointestinal symptoms before bariatric surgery in all patients with a primary bariatric operation in our unit between December 2007 and May 2016. Results: We performed 1474 operations: 1047 (71.0%) RYGB, 407 (27.6%) SG, and 20 (1.4%) others. One thousand two hundred seventy-five (86.5%) preoperative EGD reports were analyzed: 647 (50.7%) EGDs were completely normal. Altogether, 294 patients (23.0% of total) had a clinically significant finding that was relevant for SG (hiatal hernia, esophagitis, Barrett's esophagus, esophageal dysplasia), 144 (49.0%) of whom reported gastrointestinal symptoms. Twenty patients (1.6%) had a significant finding relevant for RYGB (peptic ulcer, atrophic gastritis, gastrointestinal stromal tumor), and 6 (30%) reported gastrointestinal symptoms. Thirteen (3.2%) SGs were converted into RYGB due to GERD. Conclusions: Preoperative EGD is indicated before SG but not before RYGB for asymptomatic patients without a risk for gastric pathology. (C) American Society for Metabolic and Bariatric Surgery. All rights reserved.Peer reviewe

Non-Violent Childhoods : Action Plan for the Prevention of Violence against Children 2020–2025

The objective of the action plan on Non-Violent Childhoods 2020–2025 is to prevent violence against children aged 0–17 in different growth and operating environments. The action plan deals with the rights of the child, inclusion, factors that protect against violence as well as risk factors and their consequences. The aim is to improve the position of the child victim in the current service, care and crime systems, also taking into account those children who are at risk of ending up using or have already used violence. The action plan contains 93 actions and consist of fourteen chapters dealing with the prevention of emotional and physical violence and sexual violence from three different perspectives: prevention, minimising harmful impact and providing treatment, with the main focus on prevention. The plan seeks to take into account issues related to children in particularly vulnerable situations with regard to violence, as well as some topical specific issues. The plan emphasises the importance of multidisciplinary cooperation. A broad group of experts from various organisations, ministries and NGOs wrote the action plan. A steering group nominated by the Finnish Institute for Health and Welfare is responsible for monitoring and directing the objectives and actions. In 2022, a mid-term review will be carried out concerning the implementation of the action plan's objectives and actions

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2021–2025

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2020 Turvallisesti kaiken ikää – Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman 2021–2030. Ohjelman visiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena. Ohjelmassa on yhteensä 89 toimenpidettä ikäryhmittäin tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tämä Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman ensimmäisen vaiheen toimeenpanosuunnitelma on laadittu vuosille 2021–2025. Ohjelman toimenpiteet ja toimeenpanosuunnitelma on laadittu poikkihallinnollisesti laajassa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa eri tapaturmatyypeittäin. STM:n Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä seuraa ja arvioi toimeenpanon etenemistä. Tämä toimeenpanosuunnitelma sisältää tapaturmatyypeittäin jaotellut luvut ja taulukot: kaatumiset ja putoamiset (ml. liikuntavammat), myrkytykset, tieliikenneonnettomuudet, hukkumiset ja vesiliikenneonnettomuudet, paloturvallisuus sekä omaiset ja läheiset turvallisuuden edistäjinä. Jokainen taulukko sisältää Turvallisesti kaiken ikää -ohjelmassa määritellyt toimenpiteet, niiden vastuutahot ensisijaisuusperiaatteen mukaisessa järjestyksessä ja seurantamittarit ikäryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, iäkkäät) jaoteltuna. Taulukkoon on kirjattu jokaisen toimenpiteen alle toimet, joilla eri tahot edistävät toimenpiteen toimeenpanoa vuosina 2021–2025

Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa

Tapaturmia on ehkäisty Suomessa valtakunnallisella ohjelmatyöllä pitkäjänteisesti. Kunnat ovat avainasemassa monissa tapaturmia ehkäisevissä toimissa, koska kunnilla on lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta sekä niiden edistämisestä kunnassa. Hyvinvointikertomustyö jakaantuu kertomusosaan, jossa kuvataan hyvinvoinnin nykytilanne, ja suunnitelmaosaan, jossa kuvataan tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi. Tässä työpaperissa tarkastellaan miten tapaturmien ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen näkyvät kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa ja minkälaisissa asiayhteyksissä turvallisuuteen ja tapaturmiin liittyvät termit esiintyvät. Työpaperi luo katsauksen kuntien hyvinvointikertomuksiin Turvallisesti kaiken ikää koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman sisältöjen näkökulmasta. Eri tapaturmatyypeistä on tarkastelussa mukana kaatumisten ja putoamisten ehkäisy, myrkytysten ehkäisy, tieliikenneonnettomuuksien ehkäisy, hukkumisten ehkäisy sekä paloturvallisuus. Turvallisuus eri muodoissaan on hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa näkyvästi läsnä. Turvallisuus nähdään hyvin laajana ja sen alle liitetään monenlaisia teemoja. Myös erilaisia tapaturmiin ja niiden ehkäisyyn liittyviä teemoja käsitellään hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Yksittäisistä tapaturmatyypeistä liikenneonnettomuudet ja kaatumiset saavat kertomuksissa ja suunnitelmissa eniten huomiota

Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen

Tämän valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) määrärahalla toteutetun omaishoitoa tarkastelevan selvityksen ovat laatineet yhteistyössä Kuntoutussäätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto. Selvityksen ensimmäisenä päätavoitteena oli selvittää, millaiset tukitoimet auttavat omaishoitajia selviytymään tehtävässään. Toisena päätavoitteena oli selvittää, millaisia hoivavapaajärjestelmiä länsieurooppalaisissa maissa (erityisesti Ruotsissa) on käytössä ja millaisia kokemuksia niistä on saatu, sekä arvioida niiden soveltuvuutta Suomeen. Selvitystä varten kerättiin aineistoa tekemällä aihetta koskeva kirjallisuuskatsaus, haastattelemalla asiantuntijoita ja järjestötoimijoita, järjestämällä heille keskustelutyöpaja sekä toteuttamalla hoivavapaaseen liittyen tutustumis- ja aineistonkeruumatka Tukholmaan. Lisäksi toteutettiin taloudellinen tarkastelu. Selvityksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten kuvaa siitä, että omaishoitajien ja hoidettavien tilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti. Keskeinen tulos on omaishoitotilanteiden monimuotoisuudesta johtuva tarve räätälöityihin tukitoimiin. Omaishoitoon liittyvät oikeudet, tukitoimet ja palvelut ovat myös monin tavoin sidoksissa toisiinsa. Tilanteiden suuren kirjon vuoksi tukitoimet voivat olla vaikuttavia ja kustannus-vaikuttavia vain räätälöityinä sekä omaishoitajalle että omaishoitajan hoidettavalle. Taloudellisessa tarkastelussa kuvattiin erilaisten omaishoitoperheiden, myös työssä käyvien tarvitsemaa tukea ja palveluja ja arvioitiin tuen ja palvelujen kustannuksia. Julkisen sektorin näkökulmasta omaishoidon kustannukset ovat vahvasti tuettunakin selvästi kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia alhaisemmat. Selvityksessä luonnosteltiin malli lyhyehköstä hoivavapaasta ja hoivavapaakorvauksesta, joka etuutena muistuttaisi erityishoitoraha

Väkivallaton lapsuus : toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman 2020–2025 tavoitteena on ehkäistä 0–17 vuotiaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa erilaisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä. Suunnitelmassa käsitellään lapsen oikeuksia, osallisuutta, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä sen seurauksia. Tavoitteena on parantaa lapsiuhrin asemaa nykyisissä palvelu-, hoito- ja rikosjärjestelmissä huomioiden myös ne lapset, jotka ovat riskissä päätyä käyttämään tai ovat jo käyttäneet väkivaltaa. Toimenpidesuunnitelma koostuu neljästätoista eri luvusta, jotka käsittelevät henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisyä kolmesta eri näkökulmasta: ennaltaehkäisyn, haittojen minimoinnin ja varsinaisen hoidon perspektiivistä, pääpainon ollessa ennaltaehkäisyssä. Suunnitelmassa on pyritty huomioimaan väkivallan suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanteeseen liittyviä kysymyksiä sekä joitakin ajankohtaisia erityiskysymyksiä. Suunnitelma korostaa monialaisen yhteistyön tärkeyttä. Suunnitelmaa kirjoittamassa on ollut laaja asiantuntijaryhmä eri organisaatioista, ministeriöistä ja järjestöistä. Tavoitteiden ja toimenpiteiden seurannasta ja ohjaamisesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettama ohjausryhmä. Väliarviointi suunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen onnistumisesta tehdään vuonna 2022. Julkaisuun on 12.5.2021 tehty seuraavat muutokset. Luku 4: lisätty kaksi lähdettä lähdeluetteloon ja korjattu lähteiden verkkolinkkejä. Liite 3: kirjoittajalistaukseen on lisätty sieltä puuttunut nimi

Clinical practice selectively follows acute appendicitis guidelines

Peer reviewe

Loss-of-function mutation in IKZF2 leads to immunodeficiency with dysregulated germinal center reactions and reduction of MAIT cells

Peer reviewe

Loss-of-function mutation in IKZF2 leads to immunodeficiency with dysregulated germinal center reactions and reduction of MAIT cells

Peer reviewe