Digital Information Technology Use, Self-Rated Health, and Depression : Population-Based Analysis of a Survey Study on Older Migrants

Background: Previous studies have found that in general, poor health is associated with a lower likelihood of internet use in older adults, but it is not well known how different indicators of health are associated with different types of digital information technology (DIT) use. Moreover, little is known about the relationship between health and the types of DIT use in older ethnic minority and migrant populations. Objective: The aim of this study is to examine the associations among depressive symptoms and self-rated health (SRH) with different dimensions of DIT use in older migrants. Methods: We analyzed data from the Care, Health and Ageing of Russian-speaking Minority (CHARM) study, which is based on a nationally representative sample of community-dwelling, Russian-speaking adults aged 50 years or older residing permanently in Finland (men: 616/1082, 56.93%; age: mean 63.2 years, SD 8.4 years; response rate: 1082/3000, 36.07%). Data were collected in 2019 using a postal survey. Health was measured using depressive symptoms (measured using the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale) and SRH. Binary logistic regression analyses were used to investigate the associations between the two health indicators and the following six outcomes: daily internet use, smartphone ownership, the use of the internet for messages and calls, social media use, the use of the internet for personal health data, and obtaining health information from the internet. A number of sociodemographic and socioeconomic factors were controlled for in the logistic regression regression analysis. Analyses were performed with weights accounting for the survey design and nonresponse. Results: After adjusting for sociodemographic and socioeconomic factors, depressive symptoms (odds ratio [OR] 2.68, 95% CI 1.37-5.24; P=.004) and poor SRH (OR 7.90, 95% CI 1.88-33.11; P=.005) were associated with a higher likelihood of not using the internet daily. Depressive symptoms (OR 1.88, 95% CI 1.06-3.35; P=.03) and poor SRH (OR 5.05, 95% CI 1.58-16.19; P=.006) also increased the likelihood of smartphone nonuse. Depressive symptoms were additionally associated with a lower likelihood of social media use, and poor SRH was associated with a lower likelihood of using the internet for messaging and calling. Conclusions: Poor SRH and depressive symptoms are associated with a lower likelihood of DIT use in older adults. Longitudinal studies are required to determine the directions of these relationships.Peer reviewe

Am I in the right place? : Academic engagement and study success during the first years at university

Entrance to university does not automatically lead to high academic engagement and success, and there may be individual differences in student engagement. In the present study, university students' (N = 668) academic engagement and disengagement profiles, and the differences between them in terms of academic achievement, were investigated. Students from introductory courses were classified by Latent Profile Analysis (LPA) into homogenous groups having similar patterns according to the following variables: study engagement, study-related exhaustion, lack of interest, lack of self-regulation, and uncertainty of one's career choice. Four groups of students were identified: engaged, disengaged, undecided, and alienated. Engaged students received the highest grades, with disengaged and undecided students performing most poorly. In addition, the profiles were related to the behavioral indicators of engagement (i.e., ECTS credits). Even after two years of studying, engaged students were performing better than disengaged students. The study's implications for both research and practice are discussed. (C) 2016 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Arviointiuudistuksen alkutaipaleella : Perusopetuksen päättöarviointitutkimuksen loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa on tutkittu perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen käyttöönottoa. Tutkimus oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2020–2022 toteuttamaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus Oppia -kehittämisohjelmaa. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan muodostama tutkimusryhmä. Tutkimushankkeeseen sisältyi kolme osa-aluetta: 1) opetustoimen johdon ja rehtoreiden näkökulma uudistukseen, 2) opettajien näkökulma uudistukseen sekä 3) perusopetuksen päättöarvosanojen muutokset. Tutkimus rajattiin viiteen oppiaineeseen: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, fysiikka, englanti ja historia. Tutkimushankkeen tulokset perustuvat opetustoimen johdolle, rehtoreille ja opettajille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä rekisteriaineistoon perusopetuksen päättöarvosanoista. Loppuraportissa on kuvattu, miten uudistusprosessi on kunnissa ja kouluissa edennyt, miten opetustoimen henkilöstö kokee uudistuksen, miten he tulkitsevat uusia arviointilinjauksia ja päättöarvioinnin kriteereitä sekä miten päättöarvosanat ovat muuttuneet uudistuksen jälkeen. Raportissa esitetään myös suosituksia siitä, miten arviointilinjauksia ja päättöarvioinnin kriteereitä tulisi kehittää jatkossa

Tapahtumasuunnitelma - Cheerleadereiden rantalentopalloturnaus

Suomessa järjestetään vuosittain runsaasti erilaisia tapahtumia. Tapahtumat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja muutamina esimerkkeinä voidaan mainita urheilu-, musiikki-, ja kulttuuritapahtumat, messut sekä uutuustuotteiden lanseeraustapahtumat. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, Red Events Oy on ohjelmapalvelutoimisto, jonka liikeideana on tapahtumien tuottaminen ja pr-henkilöidenvälitys yritysasiakkaille. Työn aiheena oli tuottaa tapahtumasuunnitelma rantalentopalloturnaukselle, joka toimii SM-liigakauden avaustapahtumana. Toimeksiantaja painotti, että tapahtuman tarkoituksena on lisätä cheerleadereiden näkyvyyttä. Tavoitteena oli tuottaa toteutuskelpoinen tapahtumasuunnitelma, joka sisältää aikataulun, oheisohjelman ja budjetin syntyvistä kuluista. Toimeksiantoa noudattaen SM-liigajoukkueiden cheerleaderryhmät ovat tapahtuman merkittävimmät tekijät, ja he kilpailevat keskenään rantalentopalloturnauksen mestaruudesta. Luonteeltaan työ on toiminnallinen ja lopputuotokseksi tuotettiin tiivistelmä tapahtumasta, jota toimeksiantaja käyttää hyödyksi hakiessaan rahoitusta tapahtumalle. Työn teoreettinen viitekehys keskittyy tapahtuman järjestämiseen, markkinointiin tapahtuman muodossa, mainontaan sekä budjetin laadintaan. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin 8x8-ideointimenetelmästä muokkaamaamme 6x8-ideointikaaviota, joka toteutettiin osallistuttamalla ideointiin jääkiekkojoukkue Helsingin IFK:n cheerleadereita. Ideointia käyttämällä huomioimme tapahtuman tarkoituksen tuoda cheerleaderit näkyvämmiksi, ja keskityimme siinä erityisesti tapahtuman oheisohjelman suunnitteluun. Toisena menetelmänä käytimme benchmarking-menetelmää tutustumalla kahteen urheilutapahtumaan: Yyteri BeachFutis-tapahtumaan ja Power Cup lentopalloturnaukseen. Tutkimme tapahtumia benchmarking-kaavion avulla ja hyödynsimme niistä oppimaamme tapahtuman sisällön suunnittelussa. Bud-jetin laadintaa varten teimme tiedusteluita eri palveluntarjoajiin, jotta pystyimme vertailemaan hintoja, ja tätä kautta tekemään lopullisia valintoja tapahtuman sisällöstä. Käyttämämme tiedonkeruumenetelmät tuottivat runsaasti käyttökelpoisia ideoita tapahtuman sisältöön ja niistä hyödynnettiin mielestämme sopivimmat. Cheerleadereiden ajatuksia huomioiden keskeisinä tekijöinä nousivat esiin heidän osallistumishalukkuutensa ja musiikin tärkeys tapahtuman toteutuksessa. Yleisesti kannatusta eniten sai heidän omien tanssiesitystensä pitäminen ja musiikkiartistin esiintyminen. Benchmarkingin tuottamat tulokset helpottivat turnauksen otteluohjelman suunnittelussa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa. Tavoitteena oli tuottaa toteutuskelpoinen tapahtumasuunnitelma, ja toimeksiantajalta saadun arvioinnin perusteella voimme todeta tavoitteen täyttyneeksi. Tuottamaamme tapahtu-masuunnitelmaa budjetteineen voidaan käyttää pohjana, kun tapahtuman toteutusvaihe käynnistyy, jolloin tekemämme suunnittelutyö helpottaa tapahtuman tuottajia. Tämä opinnäytetyö tarjoaa uusia näkökulmia ja erilaisia vaihtoehtoja, joita toimeksiantaja voi hyödyn-tää joko sellaisenaan tai osittain tapahtuman toteutusvaiheessa.A wide range of events is held throughout the year in Finland. The events vary by nature from sports, music and cultural events to fairs and product launches. This thesis was commissioned by Red Events Ltd, whose business idea is event production and recruiting PR staff. The purpose of this thesis was to produce a plan for a beach volley tournament, which operates as the opening event for Finland’s ice hockey championship league’s season. The objective was to draw up a feasible plan for the event, which includes the schedule, the programme and a budget. According to the commission, the ice hockey teams’ cheerleader groups are the core point of the event. The groups compete of the championship of the beach volley tournament. The commission emphasized that the purpose of this event is to increase the coverage of cheerleader groups. By its nature this thesis is practise based and as a final product a summary of the event was produced, which Red Events Ltd can benefit when they are looking for funding for this event. The theoretical section focuses on event organizing, event marketing, advertising and forming a budget. As the data collecting methods the 8x8 idea creation method and benchmarking were used. The original 8x8 chart was modified into a 6x8 chart. It was implemented by involving the ice hockey team HIFK’s cheerleader group. By using this idea creation method the purpose of the event was noticed, which is to enhance the coverage of cheerleader groups. Planning the programme for the event was the focal point. Benchmarking was another used research method. Two other sport events, Yyteri Beach Futis event and Power Cup volley ball tournament, were focused on by making use of benchmarking. A benchmark chart was utilized for planning the event content. The budget inquiries were drawn up after having com-pared these of different service providers, in order to compare prices and make final decisions about the event’s contents. The data collecting methods gave ideas for the event’s contents and the most suitable ones were utilized. Considering the needs of the cheerleaders, key elements were identified about their willingness to participate and the importance of music in the implementation of the event. The most crucial topic was their own dance shows and the presence of a music artist. The results of benchmarking made it easier to plan a schedule for the tournament and select partners for the event. The objective was to produce a feasible event plan. According to the commissioner’s evaluation it can be pointed out that this thesis has fulfilled this objective. The produced event plan, including budget, can be used as a base when the event’s implementation phase starts. This thesis offers new perspectives and different alternatives which the commissioner can utilize

Oppilasarviointi uudistuu ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin

Kokeet ovat hallinneet kouluarviointia sukupolvien ajan, vaikka tutkimustieto ja ymmärrys arvioinnin mahdollisuuksista ovat lisääntyneet. Nykykäsityksen mukaan oppimisen aikainen arviointi on oppilaalle hyödyllisempää kuin opiskelun ja oppimisen lopuksi tehtävä osaamisen mittaaminen. Jyväskylän perusopetuksessa on tehty viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävää kehitystyötä arvioinnin parissa. Työ on tuottanut osaamiskuvauksia, joita voidaan käyttää opetuksen suunnitteluun sekä oppimisen ja osaamisen monipuoliseen arviointiin.nonPeerReviewe

Vertaisarvioinnin harjoitusohjelma ja vertaisarviointien toteutus Ketosen väitöskirjassa

Tämä materiaali on suomenkielinen kuvaus vertaisarviointi-intervention toteutuksesta Ketosen (2021) väitöskirjassa. Toteutus sisältää vertaisarvioinnin harjoituksia ja varsinaisia vertaisarviointeja. Interventio kesti 1,5 vuotta ja se toteutettiin fysiikan ja kemian oppiaineissa luokka-asteilla 7-8 vuosien 2018-2019 aikana. Harjoitukset ja vertaisarvioinnit on materiaalissa kuvattu siinä järjestyksessä, jossa ne tutkimuksessa toteutettiin. Interventio suunniteltiin vertaisarvioinnin aiempaa tutkimustietoa peruskoulun kontekstiin soveltaen. Materiaali toimii esimerkkinä siitä, miten vertaisarviointia voi harjoitella ja toteuttaa peruskoulussa osana oppiaineen opiskelua.This material is a description of the peer assessment intervention in the dissertation of Ketonen (2021). The intervention comprises both training and practice of peer assessment. It lasted 1,5 years and it was implemented in physics and chemistry on grades 7-8 during the years 2018-2019. The material is described in the order of the implementation. The intervention was built on previous research on peer assessment. The material functions as an example of how training and practice of peer assessment can be used as a part of subject learning in Basic Education

Formatiivinen vertaisarviointi kehittää tärkeitä elämäntaitoja

Vertaisarviointi on Suomen peruskoulussa nuori ja lähes tutkimaton käytäntö, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 2016 voimaan astuneessa opetussuunnitelmassa. Väitöstutkimuksessani tarkastelin, miten 7. ja 8. luokkien oppilaat toteuttivat formatiivista vertaisarviointia fysiikan ja kemian opinnoissaan. Tulokset osoittavat, että rakentava vertaisarviointi vaatii oppilailta palauteosaamista ja toimijuutta, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää niitä. Opettajan tarvitsee puolestaan ymmärtää vertaisarviointia ja oppilaiden yksilöllisiä ominaisuuksia, jotta hän osaa tukea oppilaita vertaisarvioinnin aikana. Koulujen summatiivisesti painottuneessa arviointikulttuurissa vertaisarviointi on tervetullut formatiivisen arvioinnin muoto, jonka avulla voidaan keskittyä oppimiseen ja kehittymiseen.nonPeerReviewe

Exploring interconnections between student peer assessment, feedback literacy and agency

This thesis aimed to advance the understanding of peer assessment, its dynamics, and its possibilities. The research involved multiple implementations of peer assessment in two lower secondary physics and chemistry classrooms in an urban school in Central Finland. The students (n = 29) were followed from the beginning of seventh grade to the middle of eighth grade. Data were collected using field notes, audio recordings, student interviews, students’ written work, and written peer feedback. The qualitative data analyses were driven partly by data and partly by theory. The first study examined the dynamics of a single peer assessment, asking who benefits from peer assessment and why. The analysis of individual students’ pathways through peer assessment showed that receiving constructive critical feedback was beneficial for assessees. Otherwise, the students’ role was significant because their engagement in the original task and their understanding of formative assessment influenced the benefits they experienced. The second study explored students’ feedback literacy (their understandings, capacities, and attitudes related to feedback) in the context of peer assessment, revealing a spectrum of skills that varied from neglecting feedback to actively seeking, processing, and using it. This variance must be accounted for when implementing peer assessment in the classroom. During the year of study, students developed their skills, implying that feedback literacy, so far a concern of higher education, can also be practiced at the secondary level. The third study examined students’ agency, specifically their capacity to act in the social context of the classroom during peer assessment. The analysis revealed several forms of agency and showed that students were unequally challenged by peer assessment. Certain forms of agency that were essential for productive peer assessment—such as judging others’ work—were difficult for some students. The difficulties in exercising agency made students fall short in supporting one another’s learning. Hence, besides a sense of responsibility, knowledge, and skills, students need agency to participate productively in peer assessment.Tämän väitöstyön tarkoituksena oli ymmärtää vertaisarviointia ja sen mahdollisuuksia. Osallistujina oli kaksi perusopetuksen 7. luokan oppilasryhmää, jotka käyttivät formatiivista vertaisarviointia fysiikan ja kemian opinnoissaan. Oppilaita (n = 29) seurattiin seitsemännen luokan alusta kahdeksannen luokan puoliväliin. Tutkimusaineisto sisälsi oppituntien kenttämuistiinpanot ja ääninauhoitukset sekä oppilaiden yksilöhaastattelut, kirjalliset työt ja kirjalliset vertaispalautteet. Aineiston analyysi oli laadullinen ja pääsääntöisesti aineistolähtöinen. Ensimmäisessä osatutkimuksessa syvennyttiin yhteen vertaisarviointiin ja tutkittiin, kuka hyötyi siitä ja miksi. Analyysi osoitti, että rakentava kriittinen palaute auttoi vastaanottajaa kehittämään työtään. Sen lisäksi vertaisarvioinnin hyödyllisyyteen vaikutti oppilaiden asennoituminen alkuperäiseen tehtävään sekä heidän ymmärryksensä formatiivisesta arvioinnista. Toinen osatutkimus kartoitti oppilaiden palauteosaamista (palautteeseen liittyviä asenteita, taitoja ja ymmärrystä) vertaisarvioinnin kontekstissa. Oppilaiden palauteosaaminen oli hyvin eritasoista, ja se vaihteli palautteen vieroksumisesta sen aktiiviseen etsimiseen, pohtimiseen ja hyödyntämiseen. Vertaisarviointia käytettäessä on syytä huomioida palauteosaamisen erot. Oppilaiden palauteosaaminen kehittyi vuoden aikana, mikä osoittaa, että palauteosaamista kannattaa harjoitella jo peruskoulussa esimerkiksi juuri vertaisarviointia käyttämällä. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin oppilaiden toimijuutta eli heidän kykyään toteuttaa vertaisarviointia luokan sosiaalisessa ympäristössä. Analyysi paljasti erilaisia toimijuuden muotoja ja osoitti, että näennäisesti yhdenmukainen vaatimus osallistua vertaisarviointiin ei ollutkaan käytännössä yhdenmukainen. Tietyt rakentavan toimijuuden muodot, kuten toisten auttaminen ja kritisoiminen, olivat osalle oppilaista tavanomaista toimintaa, kun taas toisilta ne vaativat oman totutun roolin ylittämistä. Jälkimmäisessä tapauksessa oppilaiden oli vaikeampi osallistua vertaisarviointiin rakentavasti. Tutkimuksen mukaan oppilaat tarvitsevat vertaisarvioinnin aikana tietojen, taitojen ja vastuuntunnon lisäksi toimijuutta

Children tell about skin color:small stories from Namibia and Finland

The aim of this research is to find out what kind of perceptions Namibian and Finnish children have on skin color. Previous research indicates that children actively use skin color -related vocabulary and are able to see differences amongst themselves. They are also aware of the power and meanings attached to different skin colors. I hope this research can offer early childhood educators and other people working with children new ideas and practical examples on how to discuss the topic with children. The research question is: what do Namibian and Finnish children tell about skin color? The foundation of the research lays on an interdisciplinary approach, which combines elements from cross-cultural and narrative research as well as childhood research. Two theoretical approaches, post-colonial theory and Critical Race Theory (CRT), form the theoretical framework for this research. The research data consists of 59 short, semi-structured interviews of 5–6-year old children from Namibia and Finland. The interviews were partly based on pictures and storytelling. The data was analyzed inductively but theory-guided using modified content analysis. Part of the data was examined closer with a narrative approach to produce re-told small stories which were then examined together with the whole data by the means of dialogical re-telling. The results indicate that children talk about skin color if they are given the opportunity to do it. Finnish children in this research used more color-related vocabulary than Namibian children. Finnish children also linked together skin color, language and nationality, especially Finnishness with whiteness and non-whiteness with foreign language. Children from both countries expressed colorblind views in their answers. They also talked about skin color -related beauty conceptions. Stories about skin color -based discrimination were told by both Namibians and Finns, but Namibian children were more open than the Finnish children to the possibility to be friends with a child whose skin color was different from their own. Practical conclusions of the research emphasize the educators’ ability to recognize the possible unequal stuctures and discriminating practices of the daycare environment and the courage to talk about skin color -related issues with children. Read-aloud situations, Storycrafting and picture-based conversations would be good starting points for the discussions with the children.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä namibialaisilla ja suomalaisilla lapsilla on ihonväristä. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että lapset käyttävät aktiivisesti ihonväriin liittyvää sanastoa ja kykenevät ihonväriin liittyviin erontekoihin. Lapset myös tiedostavat eri ihonväreihin liitettyjä merkityksiä ja valta-asetelmia. Toivon, että tutkimus tarjoaa varhaiskasvattajille ja muille lasten kanssa työskenteleville henkilöille uusia näkökulmia ja käytännön sovellutuksia siihen, miten aihetta voi lasten kanssa käsitellä. Tutkimuskysymys on: mitä namibialaiset ja suomalaiset lapset kertovat ihonväristä? Työn lähtökohtana on monitieteinen lähestymistapa, jossa yhdistyy elementtejä kulttuurienvälisestä-, narratiivisesta- sekä lapsitutkimuksesta. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat jälkikoloniaalinen teoria (post-colonial theory) ja kriittinen rotuteoria (Critical Race Theory, CRT). Tutkimusaineisto koostuu 59 lyhyehköstä, puolistrukturoidusta haastattelusta, joissa haastateltiin 5–6-vuotiaita lapsia Namibiasta ja Suomesta. Haastattelut perustuivat osittain kuvien pohjalta tapahtuvaan tarinankerrontaan. Aineiston analyysitapa oli induktiivinen mutta teoriaohjaava ja analyysin pohjana käytettiin muokattua sisällönanalyysiä. Osa aineistosta otettiin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun ja siitä tuotettiin narratiivisin menetelmin uudelleenkerrottuja pieniä tarinoita (small stories), joita tarkasteltiin suhteessa koko aineistoon dialogisen uudelleenkerronnan keinoin. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että lapset puhuvat ihonväristä, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Suomalaiset lapset käyttivät tässä tutkimuksessa enemmän ihonväriin liittyvä sanastoa, kuin Namibialaiset lapset. Suomalaiset lapset myös liittivät toisiinsa ihonvärin, kielen ja kansallisuuden, erityisesti vaalean ihonvärin ja suomalaisuuden sekä tumman ihonvärin ja vieraskielisyyden. Sekä namibialais- että suomalaislasten vastauksissa oli havaittavissa värisokeita (colorblind) näkökulmia. Lapset myös puhuivat ihonväriin liittyvistä kauneusihanteista. Sekä namibialaisten että suomalaisten lasten haastatteluissa esiintyi tarinoita ihonväriin liittyvästä syrjinnästä, mutta namibialaiset lapset olivat suomalaislapsia avoimempia ajatukselle ystävyydestä sellaisen lapsen kanssa, jonka ihonväri poikkeaa lapsen omasta ihonväristä. Tutkimuksen johtopäätöksissä painottuu kasvattajan kyky tunnistaa varhaiskasvatusympäristön epätasa-arvoisia rakenteita ja syrjiviä käytänteitä sekä rohkeus keskustella lasten kanssa ihonväriin liittyvistä asioista. Yhteiset satuhetket, sadutus ja kuviin pohjautuvat keskustelut ovat hyviä lähtökohtia aiheen käsittelyyn lasten kanssa