Initial social-policy responses to the COVID-19 pandemic in the Global North - A scoping review

Purpose - The purpose of this scoping review is to analyse comparative studies on social-policy measures implemented during the COVID-19 pandemic in Global North welfare states. The authors also consider the potential influence of the regimes on the responses.Design/methodology/approach - The authors conducted a scoping review of six databases including peer-reviewed comparative studies. In an iterative process with exact inclusion criteria, the authors screened 699 titles/abstracts/articles and found 16 comparative research articles to be included in the review and analysis. The review summarises the main themes of the comparative articles and the articles' typical features.Findings - The results show that social-policy measures were directed specifically at working-age people to minimise income loss and to save jobs. The pandemic also increased care-related responsibilities, necessitating the expansion of current policies and the implementation of new instruments. Despite the differences in responses between universalistic and residual welfare states, the influence of welfare regimes on COVID-19 social-policy measures remains unclear. The emergency responses in the different regimes varied widely in terms of coverage.Research limitations/implications - The results of this review provide a basis on which to conduct future studies, identify new research topics and knowledge gaps and inspire new research questions and hypotheses. Given the accumulation of scientific knowledge in the area of social-policy measures, the need for systematic reviews will grow in the future.Originality/value - The authors identified three main themes: changes in employment protection, changes in care-related income protection and the potential influence of welfare-state regimes on COVID-19-related measures.Peer reviewe

Digital Information Technology Use, Self-Rated Health, and Depression : Population-Based Analysis of a Survey Study on Older Migrants

Background: Previous studies have found that in general, poor health is associated with a lower likelihood of internet use in older adults, but it is not well known how different indicators of health are associated with different types of digital information technology (DIT) use. Moreover, little is known about the relationship between health and the types of DIT use in older ethnic minority and migrant populations. Objective: The aim of this study is to examine the associations among depressive symptoms and self-rated health (SRH) with different dimensions of DIT use in older migrants. Methods: We analyzed data from the Care, Health and Ageing of Russian-speaking Minority (CHARM) study, which is based on a nationally representative sample of community-dwelling, Russian-speaking adults aged 50 years or older residing permanently in Finland (men: 616/1082, 56.93%; age: mean 63.2 years, SD 8.4 years; response rate: 1082/3000, 36.07%). Data were collected in 2019 using a postal survey. Health was measured using depressive symptoms (measured using the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale) and SRH. Binary logistic regression analyses were used to investigate the associations between the two health indicators and the following six outcomes: daily internet use, smartphone ownership, the use of the internet for messages and calls, social media use, the use of the internet for personal health data, and obtaining health information from the internet. A number of sociodemographic and socioeconomic factors were controlled for in the logistic regression regression analysis. Analyses were performed with weights accounting for the survey design and nonresponse. Results: After adjusting for sociodemographic and socioeconomic factors, depressive symptoms (odds ratio [OR] 2.68, 95% CI 1.37-5.24; P=.004) and poor SRH (OR 7.90, 95% CI 1.88-33.11; P=.005) were associated with a higher likelihood of not using the internet daily. Depressive symptoms (OR 1.88, 95% CI 1.06-3.35; P=.03) and poor SRH (OR 5.05, 95% CI 1.58-16.19; P=.006) also increased the likelihood of smartphone nonuse. Depressive symptoms were additionally associated with a lower likelihood of social media use, and poor SRH was associated with a lower likelihood of using the internet for messaging and calling. Conclusions: Poor SRH and depressive symptoms are associated with a lower likelihood of DIT use in older adults. Longitudinal studies are required to determine the directions of these relationships.Peer reviewe

Sosiaalipoliittiset toimet koronapandemian aikana vuonna 2020 : Vertailututkimus Suomesta ja 12 muusta OECD-maasta

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia pandemiaan liittyviä sosiaalipoliittisia toimia Suomi ja 12 muuta OECD-maata toteuttivat vuonna 2020. Lisäksi analysoitiin, millaisia muutoksia toimet olivat suhteessa pandemiaa edeltäviin politiikkatoimiin. Tutkimusaineisto koottiin ensisijaisesti hallitusten, parlamenttien ja ministeriöiden dokumenteista. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 208 sosiaalipoliittista tointa regiimiteorian pohjalta valituissa maissa: Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska, Islanti, Alankomaat, Saksa, Espanja, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani. Toimet liittyivät työttömyysturvaan, sairausvakuutukseen, lapsiperheiden etuuksiin, eläkkeisiin, viimesijaisiin tukiin, suoriin tulonsiirtoihin, työllisyyden edistämiseen, asumisen tukemiseen, opiskelijoiden etuuksiin ja ylivelkaantuneisuuden ehkäisyyn. Sosiaalipoliittisissa muutoksissa korostuivat etuuksien tasokorotukset, omavastuupäivien poistot ja etuusjaksojen pidennykset. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tämänkaltaisten muutosten suhteellinen osuus oli suurin. Sen sijaan viimesijaista sosiaaliturvaa muutettiin vähiten. Sosiaaliturvaa laajennettiin 11 maassa. Uusista toimista yleisimpiä olivat kerta­luontoiset tulonsiirrot kahdeksassa maassa. Pandemian aikaiset toimet eivät olleet pelkästään reagointia toteutuneisiin riskeihin, vaan niiden avulla myös ennaltaehkäistiin uusien riskien toteutumista

Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö

Nuorten työntekijöiden työkyvyttömyys muodostaa suuren riskin tulevaisuuden työnteolle ja työurien pidentämiselle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorilla, alle 35-vuotiailla, työntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja. Erityisen paljon nuorilla työntekijöillä on toistuvia lyhyitä ja mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja. On myös alustavia viitteitä siitä, että nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot olisivat hiljattain kääntyneet nousuun. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa nuorten työntekijöiden työterveyshuollon palvelujen käyttökuvioista ja näiden palvelujen käytön yhteydestä myöhempiin, pitkäkestoisiin, mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin 18–34-vuotiaat työntekijät (N = noin 13 000 per vuosi), joiden työterveyshuollon palvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja seurattiin rekistereistä vuodesta 2004 vuoteen 2015. Vastaavaa, sekä työterveyshuollon käyttötiedot että työsuhteisiin liittyvät tiedot sisältävää aineistoa ei ole aikaisemmin käytetty tutkimuksissa. Hankkeen keskeisimmät tulokset on julkaistu ja tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä sekä tieteellisissä ja suurelle yleisölle tarkoitetuissa seminaareissa. Hankkeen tuloksia on myös hyödynnetty alan korkeakouluopetuksessa sekä esitelty laajasti mediassa. Hankkeen tulokset osoittivat, että puolet alle 35-vuotiaista työntekijöistä ei käytä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Ammattiluokka on selvästi yhteydessä työterveyspalvelujen käyttöön siten, että mitä korkeampi ammattiasema, sitä vähemmän työterveyspalvelujen käyttöä. Lisäksi havaittiin, että 10 prosenttia nuorista työntekijöistä käyttää peräti 40 prosenttia kaikista nuorten työntekijöiden käyttämistä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista. Ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen osalta voidaan todeta, että tällä hetkellä ne eivät tavoita nuoria työntekijöitä. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspäivärahajaksot olivat erityisen mielenkiinnon kohteena, sillä ne ovat yleisimpiä juuri nuorilla työntekijöillä. Tulokset osoittivat, että nuorilla työntekijöillä työterveyspalvelujen runsas käyttö on yhteydessä mielenterveysperusteisiin sairauspäivärahajaksoihin. Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotolla alkoivat lisääntyä ennen mielenterveyssyystä johtuvaa sairauspäivärahakautta. Etenkin kasautuneet käynnit työterveydessä ennustivat mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja. Tutkimushankkeen tulokset korostavat, että työkykyä tukevista toimenpiteistä hyötyviä ryhmiä voidaan tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina. Tietoja työterveyspalveluiden käytön jakautumisesta ja mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen esiintyvyydestä nuorten työntekijöiden keskuudessa tulisi hyödyntää työterveyspalveluiden ja työpaikalla tehtävien toimenpiteiden kohdentamisessa ja toteuttamisessa sekä työkyvyn johtamisen tukena

Effectiveness of internet-delivered cognitive behavioural therapy in reducing sickness absence among young employees with depressive symptoms : study protocol for a large-scale pragmatic randomised controlled trial

INTRODUCTION: Depression is a highly prevalent condition with typical onset in early adulthood. Internet-delivered cognitive behavioural therapy (iCBT) is a promising cost-effective and more widely available alternative to face-to-face CBT. However, it is not known whether it can reduce sickness absence in employees showing depressive symptoms. The randomised controlled trial component of the DAQI (Depression and sickness absence in young adults: a quasi-experimental trial and web-based treatment intervention) project aims to investigate if iCBT is effective in reducing sickness absence compared with care as usual (CAU) among young employees with depressive symptoms in primary care provided in an occupational health setting. METHODS AND ANALYSIS: This study will use a randomised controlled single-centre service-based trial of an existing iCBT programme (Mental Hub iCBT for Depression) to evaluate whether or not this treatment can reduce the number of sickness absence days in public sector employees aged 18-34 years who present at the occupational health service with mild depressive symptoms (score textgreater/=9 on the Beck Depression Inventory-IA). Control participants will be offered CAU, with no constraints regarding the range of treatments. The active condition will consist of seven weekly modules of iCBT, with support from a web therapist. Primary outcome will be participants' all-cause sickness absence as indicated in employer's and national administrative records up to 6 months from study entry. Secondary outcomes relating to long-term sickness absence (over 11 calendar days) for mental and musculoskeletal disorders and psychotropic medication use will be obtained from the Finnish Social Insurance Institution's administrative records; and short sickness absence spells (up to 11 calendar days) will be extracted from employer's records. Analyses will be conducted on an intention-to-treat basis. ETHICS AND DISSEMINATION: The Coordinating Ethics Committee of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa has approved the study (HUS/974/2019). The results will be published in peer-reviewed scientific journals and in publications for lay audience. TRIAL REGISTRATION NUMBER: ISRCTN10877837.Peer reviewe

Tulojen rooli maahanmuuttajien mielenterveyden häiriöissä

The share of migrants in the Finnish population has grown rapidly in recent years and the significance of migrants in the labor force is growing. It is therefore important to have more information about the health of this population group. Income is a major determinant of health, including mental health. This master’s thesis examines the role of income in incidence of mental disorders among first-generation working age migrants in Finland. A random sample of Finnish working age population in 2010 was included in the study. The register data was used to define the first psychotropic medication purchase between January 1st 2011 and December 31st 2014 to assess the risk of a mental disorder. Cox proportional hazards models was used to investigate the association between the region of origin and the use of psychotropic medication in low- and high-income groups and compared to Finland-born population. Association between migrant status and the use of psychotropic medication in income quartiles was also assessed. It was found that migrants have better mental health than their Finnish counterparts do when psychotropic medication is used as a proxy for mental disorders. It was also found that low-income migrants use psychotropic medication clearly less than low-income Finns do. In higher income categories, the difference between migrants and Finns is less pronounced and it eventually disappears. The results may reflect difficulties to seek and receive help in the mental health service system, especially amongst low-income and newly arrived migrants in Finland

Path dependence or steps for major reforms? Pandemic-related social protection measures in ten OECD countries

This article examines with empirical evidence the social protection measures implemented in response to the COVID-19 pandemic in ten welfare states in the Global North. We analysed the potential similarities and differences in responses by welfare regimes. The comparative study was conducted with data from 169 measures, collected from domestic sources as well as from COVID-19 response databases and reports. In qualitative terms, we redeveloped Hall’s theory on the distinction between first-, second- and third-order changes. In accordance with the path-dependence thesis, we show systematically that the majority of the studied changes (91%) relied on a pre-pandemic tool demonstrating flexibility within social security systems. The relative share of completely new instruments was notable but modest (9%). Thematically, the social protection measures converged beyond traditional welfare regimes, particularly among the European welfare states. Somewhat surprisingly, the changes to social security systems related not just to emergency aid to mitigate traditional risks but, to a greater extent, also to prevent new risks from being actualisedPeer reviewe

Initial social-policy responses to the COVID-19 pandemic in the Global North - A scoping review

Purpose - The purpose of this scoping review is to analyse comparative studies on social-policy measures implemented during the COVID-19 pandemic in Global North welfare states. The authors also consider the potential influence of the regimes on the responses.Design/methodology/approach - The authors conducted a scoping review of six databases including peer-reviewed comparative studies. In an iterative process with exact inclusion criteria, the authors screened 699 titles/abstracts/articles and found 16 comparative research articles to be included in the review and analysis. The review summarises the main themes of the comparative articles and the articles' typical features.Findings - The results show that social-policy measures were directed specifically at working-age people to minimise income loss and to save jobs. The pandemic also increased care-related responsibilities, necessitating the expansion of current policies and the implementation of new instruments. Despite the differences in responses between universalistic and residual welfare states, the influence of welfare regimes on COVID-19 social-policy measures remains unclear. The emergency responses in the different regimes varied widely in terms of coverage.Research limitations/implications - The results of this review provide a basis on which to conduct future studies, identify new research topics and knowledge gaps and inspire new research questions and hypotheses. Given the accumulation of scientific knowledge in the area of social-policy measures, the need for systematic reviews will grow in the future.Originality/value - The authors identified three main themes: changes in employment protection, changes in care-related income protection and the potential influence of welfare-state regimes on COVID-19-related measures.Peer reviewe

Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö

Nuorten työntekijöiden työkyvyttömyys muodostaa suuren riskin tulevaisuuden työnteolle ja työurien pidentämiselle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorilla, alle 35-vuotiailla, työntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja. Erityisen paljon nuorilla työntekijöillä on toistuvia lyhyitä ja mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja. On myös alustavia viitteitä siitä, että nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot olisivat hiljattain kääntyneet nousuun. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa nuorten työntekijöiden työterveyshuollon palvelujen käyttökuvioista ja näiden palvelujen käytön yhteydestä myöhempiin, pitkäkestoisiin, mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin 18–34-vuotiaat työntekijät (N = noin 13 000 per vuosi), joiden työterveyshuollon palvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja seurattiin rekistereistä vuodesta 2004 vuoteen 2015. Vastaavaa, sekä työterveyshuollon käyttötiedot että työsuhteisiin liittyvät tiedot sisältävää aineistoa ei ole aikaisemmin käytetty tutkimuksissa. Hankkeen keskeisimmät tulokset on julkaistu ja tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä sekä tieteellisissä ja suurelle yleisölle tarkoitetuissa seminaareissa. Hankkeen tuloksia on myös hyödynnetty alan korkeakouluopetuksessa sekä esitelty laajasti mediassa. Hankkeen tulokset osoittivat, että puolet alle 35-vuotiaista työntekijöistä ei käytä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Ammattiluokka on selvästi yhteydessä työterveyspalvelujen käyttöön siten, että mitä korkeampi ammattiasema, sitä vähemmän työterveyspalvelujen käyttöä. Lisäksi havaittiin, että 10 prosenttia nuorista työntekijöistä käyttää peräti 40 prosenttia kaikista nuorten työntekijöiden käyttämistä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista. Ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen osalta voidaan todeta, että tällä hetkellä ne eivät tavoita nuoria työntekijöitä. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspäivärahajaksot olivat erityisen mielenkiinnon kohteena, sillä ne ovat yleisimpiä juuri nuorilla työntekijöillä. Tulokset osoittivat, että nuorilla työntekijöillä työterveyspalvelujen runsas käyttö on yhteydessä mielenterveysperusteisiin sairauspäivärahajaksoihin. Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotolla alkoivat lisääntyä ennen mielenterveyssyystä johtuvaa sairauspäivärahakautta. Etenkin kasautuneet käynnit työterveydessä ennustivat mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja. Tutkimushankkeen tulokset korostavat, että työkykyä tukevista toimenpiteistä hyötyviä ryhmiä voidaan tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina. Tietoja työterveyspalveluiden käytön jakautumisesta ja mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen esiintyvyydestä nuorten työntekijöiden keskuudessa tulisi hyödyntää työterveyspalveluiden ja työpaikalla tehtävien toimenpiteiden kohdentamisessa ja toteuttamisessa sekä työkyvyn johtamisen tukena

Sosiaalinen hyvinvointi ja sen tiedolla johtaminen

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, millä tiedoilla, toimintamalleilla ja rakenteilla sosiaalista hyvinvointia edistetään kunnissa ja maakunnissa. Hankkeen tulosten avulla annetaan toimintasuosituksia päätöksenteon tueksi sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja seuraamiseen eri väestöryhmissä. Tutkimuksessa tehdyn systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perustella voidaan havaita, että sosiaalinen hyvinvointi on määritelty eri tutkimuksissa monenlaisilla tavoilla, yleisimmin yksilön suhtautumisella ympäröivään yhteiskunnan toimintaan ja omaan rooliinsa yhteiskunnassa. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, ettei sosiaalinen hyvinvointi selity alueellisesti materiaalisen tai koetun hyvinvoinnin tai koetun terveydentilan kautta. Sosiaalista hyvinvointia on paljon alueilla, joissa materiaalista hyvinvointia on vähemmän. Hyvinvointikertomusten dokumenttianalyysissa havaittiin, että terveyteen liittyvät asiat ovat hyvinvointikertomuksissa usein ensisijaisia koettuun hyvinvointiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin verrattuna. Kunnilta ja maakunnilta puuttuu laadukkaita ja ajantasaisia sosiaalisen hyvinvoinnin indikaattoreita. Tarve sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimukselle ja niistä johdetuille indikaattoreille on suuri. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on monimutkainen haaste, jossa kuntien, sote-kuntayhtymien ja maakuntien yhteistyön tarve korostuu. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan riittävästi tietopohjaa, avoimia yhdyspintoja, tieto-osaamista sekä taitoa kokonaisuuden johtamiseen