Arvostelut

Urpo Kovala Fiktion talossa kuuluu ääniä Mikko Keskinen: Audio Book. Essays on Sound Technologies in Narrative Fiction. Maria Mäkelä Kirjoitetut identiteetit ja muita oman alan töitä kirjallisuudentutkijoille Birgit Neumann, Ansgar Nünning & Bo Pettersson (toim.): Narrative and Identity. Mikko Keskinen Outoja mielikertomuksia Lisa Zunshine: Strange Concepts and the Stories They Make Possible. Jari Kauppinen Derrida ja tulkinta Tomi Kaarto: Jacques Derrida and the Question of Interpretation. Harri Veivo Digitaalisesta fiktiosta semiotiikan ja reseptioestetiikan kannalta Mikko Nortela: Bittien poetiikka

Improving coarse-textured mineral soils with pulp and paper mill sludges: Functional considerations at laboratory scale

Building up the organic matter content of coarse-textured soils with organic amendments seeks to ameliorate the productivity of these soils, which is limited by plant available water and nutrient supply. Wood fibre-based sludges from the pulp and paper industry have potential for soil conditioning. In this study, the effects of three different pulp and paper mill sludges at application rates of 10 and 20 vol-% on water retention, respiration, and nitrogen (N) dynamics were examined in a series of laboratory studies using coarse field soils. Water retention curves comprising 13 matric potentials revealed that the amendments increased total soil porosity and volumetric water content at matric potentials corresponding to macro- and mesopores size range with pore diameters of >30 μm and 30–0.2 μm, respectively. Volumetric water content at field capacity increased by c. 10–30%, depending on the type (fresh, lime-stabilised and fibre sludge) and application rate of the amendment, with no marked change in the water content at the permanent wilting point. This was reflected as a mean increase of 1.9–3.3 mm in the plant available water content relative to the non-amended soils (17 mm), which corresponds to 19–33 m3 per hectare. At most, an increase of 5.5 mm (55 m3 ha−1) in plant available water was achieved by the fibre sludge amendment at an application rate of 20 vol-%. During a 60-day laboratory incubation, c. 30–40% of the carbon (C) added to soil in the sludge materials was respired as carbon dioxide. Additional N accelerated decomposition without increasing total respired C. Decomposition of the amendments in the soil led to a net N immobilisation of roughly 5–10 mg min-N g−1 added C, which occurred mainly during the first two weeks after soil incorporation. Overall, pulp and paper mill sludge amendments may serve to alleviate water shortages during drought in coarse-textured soils, but may generate a transient plant-microbe competition in N uptake

35. Rakennuttajakoulutuksen tutkielmat

Julkaisu koostuu kahdestakymmenestä 35. rakennuttajakoulutuksen tutkielmasta: (1) Erno Aalto: Asuinkerrostalon suunnitteluratkaisujen optimointi kokonaisenergiatarkastelussa (2) Jukka Asikainen: Vaihtoehtoisten urakkamallien vertailu urakkapäätöstä varten - Case Ampumaurheilukeskus Napakymppi Oy (3) Pasi Henttonen: Urakkamuodon valinta energiatehokas palvelutalo (4) Kimma Kangas: Projektit kaaoksessa vai kaaoksen reunalla? Teoria rakennushankkeen riskienhallinnasta (5) Pekka Karjalainen: Sisäilmaongelmien huomioon ottaminen korjausrakentamisessa (6) Kari Kerminen: Lisä – ja muutostyöt - YSE 1998 (7) Harri Keskinen: Infrahankkeen toimintaohjeet tapaturma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa - Työturvallisuus, riskienhallinta (8) Jouni Koskela: Uudisrakentaminen peruskorjauksen vaihtoehtona taloyhtiöissä - Peruskorjaus ja täydennysrakentaminen (9) Jouni Lindberg: Espoon kaupungin opettaja-asunnot, omaisuusmassan straterinen kehittäminen ja toimenpide ehdotukset (10) Ismo Louhi: Kiinteistöinvestoinnin hankekuvaus ja rakennuttaminen. Suur-Seudun Osuuskauppa SSO (11) Saku Lukkala: Sisäilmaongelmien haltuunotto - Asiakasprojekteihin liittyvä toimintaohjeisto (12) Priit Nukka: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Tampereen työväenteatterin toisen vaiheen laajennuskohteessa (13) Anja Rinta-Jaskari: Jaetun urakan ja projektinjohtourakan soveltuvuuden tarkastelu korjausrakennuskohteessa (14) Marita Rovamo: Puhtaudenhallinta rakennushankkeessa (15) Kyösti Schwartz: LEAN-ajattelun periaatteiden hyödyntäminen hankkeen projektinjohtopalvelumallissa rakennuskonsultin tehtävien osalta (16) Tapio Siirto: Katujen kuntoluokkakartat (17) Katriina Silvan: Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin tehtävät käytännössä - Perustajaurakointi, asuinrakentaminen, uudisrakentaminen (18) Heikki Sopanen: Kaatron koulu rakennuttaminen - Peruskorjauksesta uudisrakennukseksi (19) Kari Visunen: Rakennuttajakonsultin suunnittelun ohjaus teollisuusprojektissa (20) Nina Väistö: Strategialähtöisen toimitila-analyysin hyödyistä kiinteistökehittämisess

Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla

Viimeaikaiset tulokset massa- ja paperiteollisuuden sivuvirroista ja tehtaan jätevesien puhdistusprosesseista syntyvien kuitulietteiden käytöstä maanparannusaineina hienojakoisilla viljelymailla ovat olleet lupaavia. Kuitulietteiden sato-, hiilisyöte- ja maanparannusvaikutusten selvittämiseksi karkeilla kivennäismailla (KHt) perustettiin Biosfääri-hankkeessa (Biosfääri Pohjois-Savo; Biomassan ja biojalostusteknologioiden hyödyntäminen liiketoiminnan kasvattamisessa) Luke Maaningalle kaksivuotinen, lohkoittain satunnaistettu ja neljänä kerranteena toteutettu kenttäkoe. Timotei-nurminatanurmi perustettiin kesäkuussa 2020 suojaviljan alle. Ennen kylvöä kuitulietteet levitettiin maan pintaan (21–28 tuore-t ha-1, liukoinen-N n. 15 kg ha-1, kokonais-P n. 26 kg ha-1) ja äestettiin noin 7 cm:n syvyyteen. Toinen metsäteollisuuden kuitulietteistä oli tyyppinimeltään kalkkistabiloitu puhdistamoliete (kalkkikuitu Kuopio; Fortum Waste Solution Oy; jatkossa maanparannuskuitu A), kun taas toinen oli hygienisoimaton ja tuotteistamaton (Stora Enso Oyj, Varkaus; jatkossa maanparannuskuitu B). Kuitulietteistä otetuissa näytteissä ei todettu salmonellabakteereita ja Escherichia coli -pitoisuudet (<10 pmy g-1) alittivat raja-arvot. Ennakkotietojen perusteella levitysmäärät suunniteltiin siten, että keskimääräinen kadmiumin enimmäiskuormitus ei ylittyisi ja lisätty hiilimäärä olisi samansuuruinen kuitukoejäsenten kesken (toteuma n. 3100 kg C ha-1). Molemmilla kuitulietteillä oli mukana kaksi mineraalityppilannoitustasoa (40 ja 80 kg N ha-1, lisänä n. 40 kg K ha-1). Mukana oli myös mineraalityppiportaat (0, 40, 80, 120 kg N ha-1, lisänä 10 kg P ha-1, n. 40 kg K ha-1). Tässä raportissa tuloksia esitetään karsitusti seuraaville koejäsenille: 1) typpilannoittamaton 0 kg N ha-1 (jatkossa 0 N), 2) mineraalityppiporras 80 kg N ha-1 (jatkossa 80 N), 3) maanparannuskuitu A + 80 N ja 4) maanparannuskuitu B + 80 N. Nurmivuonna 2021 tarkasteltiin kuitulevitysten jälkivaikutusta. Mineraalitypen lannoitustasot säilytettiin samanlaisina kuin vuonna 2020 (lisänä 1. niitossa: 20 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1; 2. niitossa: 0 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1). Ensimmäisenä koevuonna puimalla korjatun ohran sato (15% kosteus) oli kuitukoejäsenillä 80 kg N     ha-1 -lisäystasolla keskimäärin 3840 kg ha-1, eikä poikennut tilastollisesti merkitsevästi koejäsenestä 80 N. Vuonna 2021 kuitukoejäsenet tuottivat keskimäärin 980 kg ka ha-1 suuremman nurmen kokonaiskuiva-ainesadon verrattuna 80 N -koejäseneen. Tämä satoero oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla maanparannuskuiduilla ja selittyi todennäköisesti kuitujen sisältämän typen mineralisoitumisella. &nbsp

Association of Cumulative Paternal Early Life Stress With White Matter Maturation in Newborns

This cohort study examines infants and parents in the FinnBrain Birth Cohort to assess the association between paternal cumulative early life stress and offspring brain development.Question Is there an association between paternal early life stress exposure and newborn offspring brain development? Findings In the FinnBrain Birth Cohort study, among 72 trios of infants and their parents, a statistically significant association was found between paternal cumulative early life stress and child brain development, which persisted after controlling for several maternal variables. Meaning These data suggest an intergenerational mode of inheritance of offspring brain development; this finding may have implications for pediatric neuropsychiatric disorders.Importance Early life stress (ELS) has been shown to affect brain development and health outcomes. Recent animal studies have linked paternal early stress exposures with next-generation outcomes. Epigenetic inheritance through the male germline has been suggested to be one of the mechanisms. Objectives To test whether paternal ELS, as measured using the Trauma and Distress Scale, is associated with neonate brain development. Design, Setting, and Participants This cohort study included data from participants from the prospective 2-generation FinnBrain Birth Cohort, which was collected from 2011 to 2015. Pregnant women and the fathers were consecutively recruited at gestational week 12 from maternity clinics in Finland. Magnetic resonance imaging data were analyzed in 2019. Participants in this study were 72 families (infant, father, mother). Exposure Paternal exposure to ELS. Main Outcomes and Measures Fractional anisotropy (FA) values in the major white-matter tracts of the newborn brain. Results A total of 72 trios (infant, mother, and father) were analyzed. At the time of delivery, the mean (SD) age was 31.0 (4.4) years for fathers and 30.3 (4.5) years for mothers. Forty-one infants (57%) were boys; mean (SD) child age at inclusion was 26.9 (7.2) days from birth and 205 (8) days from estimated conception. Increasing levels of paternal ELS were associated with higher FA values in the newborn brain in the body of the corpus callosum, right superior corona radiata, and retrolenticular parts of the internal capsule. This association persisted after controlling for maternal ELS, maternal socioeconomic status (SES), maternal body mass index, maternal depressive symptoms during pregnancy, child sex, and child age from birth and gestation corrected age when imaged. In additional region-of-interest analyses, the association between FA values and paternal Trauma and Distress Scale sum scores remained statistically significant in the earliest maturing regions of the brain, eg, the genu of the corpus callosum (in the regression models, beta = 0.00096; 95% CI, 0.00034-0.00158; P = .003) and the splenium (beta = 0.00090; 95% CI, 0.00000-0.00180; P = .049). Conclusions and Relevance This cohort study found a statistically significant association between paternal ELS and offspring brain development. This finding may have far-reaching implications in pediatrics, as it suggests the possibility of a novel route of intergenerational inheritance of ELS on next-generation brain development

Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa

Tässä tutkimuksessa arvioitiin kognitiivis-behavioraalisen ryhmähoidon soveltuvuutta ja vaikutusta työterveyshuollossa erilaisia työaikoja tekevien työntekijöiden unettomuusoireisiin, unettomuudesta koettuun haittaan, unettomuutta ylläpitäviin haitallisiin ajatusmalleihin, psyykkiseen ja somaattiseen oireiluun, elämänlaatuun ja työkykyyn. Lisäksi tutkittiin hoidon vaikutusta osallistujien fysiologisiin stressivasteisiin ja kognitiiviseen suorituskykyyn

A Novel Approach for Manual Segmentation of the Amygdala and Hippocampus in Neonate MRI

The gross anatomy of the infant brain at term is fairly similar to that of the adult brain, but structures are immature, and the brain undergoes rapid growth during the first 2 years of life. Neonate magnetic resonance (MR) images have different contrasts compared to adult images, and automated segmentation of brain magnetic resonance imaging (MRI) can thus be considered challenging as less software options are available. Despite this, most anatomical regions are identifiable and thus amenable to manual segmentation. In the current study, we developed a protocol for segmenting the amygdala and hippocampus in T2-weighted neonatal MR images. The participants were 31 healthy infants between 2 and 5 weeks of age. Intra-rater reliability was measured in 12 randomly selected MR images, where 6 MR images were segmented at 1-month intervals between the delineations, and another 6 MR images at 6-month intervals. The protocol was also tested by two independent raters in 20 randomly selected T2-weighted images, and finally with T1 images. Intraclass correlation coefficient (ICC) and Dice similarity coefficient (DSC) for intra-rater, inter-rater, and T1 vs. T2 comparisons were computed. Moreover, manual segmentations were compared to automated segmentations performed by iBEAT toolbox in 10 T2-weighted MR images. The intra-rater reliability was high ICC >= 0.91, DSC >= 0.89, the inter-rater reliabilities were satisfactory ICC >= 0.90, DSC >= 0.75 for hippocampus and DSC >= 0.52 for amygdalae. Segmentations for T1 vs. T2-weighted images showed high consistency ICC >= 0.90, DSC >= 0.74. The manual and iBEAT segmentations showed no agreement, DSC >= 0.39. In conclusion, there is a clear need to improve and develop the procedures for automated segmentation of infant brain MR images

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin