Tutkimukset luonnontieteiden opetuksessa

Luonnontieteen opetuksen tutkimuksessa on viime vuosikymmeninä havaittu, että luonnontieteellisen tutkimuksen käytäntöjen soveltaminen opetuksessa edistää oppilaiden kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan, luonnontieteellisen ja kriittisen ajattelun kehittymistä sekä ilmiöiden oppimista. Myös suomalaisissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa ohjataan entistä voimakkaammin pienten tutkimusten tekemiseen. Viime vuosina kansainvälisessä kirjallisuudessa tutkimisen pedagogisia tavoitteita on jäsennetty puhumalla luonnontieteellisistä käytännöistä opetuksessa. Tässä artikkelissa esitellään kaksi pientä tutkimusta ja kuvataan niiden soveltamista opetuksessa luonnontieteellisten käytäntöjen näkökulmasta. Artikkelissa esitellyt tutkimukset ovat osa LUMA-Suomi-ohjelmaan ja Koulutuksesta kouluun -hankkeeseen kuuluvassa LumaLähetit-hankkeessa kehitettyjä opetusjaksoja.Non peer reviewe

Poissa luonnontieteiden opettajan kuuluvilta ja näkyvistä : tutkimus oppimisen mahdollisuuksista ulkoympäristöissä

The focus in this dissertation is on students’ interactions and science teaching practices in loosely supervised outdoor environments. The aim is to investigate the opportunities of students to participate in science learning in affectively meaningful ways that working away from the teacher can provide, and how these opportunities can be enabled through instructional strategies. The contribution of the dissertation is therefore to contribute to the current understanding of how potentially alienating dimensions of science teaching can be moderated. To understand students’ experiences and interactions in learning settings when the teacher’s supervision is not constant, in this dissertation I have investigated student groups conducting fieldwork activities in a forest and teachers who implement fieldwork extensively in their biology courses. The empirical data analyzed comes from video recordings of student groups, mobile messages used in the communication and student and teacher interviews. The empirical analysis focuses on sociocultural phenomena made visible in the interaction of the students and the discursive accounts of the teachers about their outdoor teaching practices. The results of the dissertation demonstrate a variety of non-conceptual but culturally important ways that students draw on to connect science learning with their everyday experiences and to temporarily overturn the authoritativeness of science. These interactions appear as potential ways to moderate the alienating aspects of teaching while they simultaneously allow students to complete the tasks. Furthermore, the results show which instructional strategies allow students’ sense of freedom to be balanced against controlling practices so that the initially uncommon setting is transformed into ordinary schooling for the students. Overall, the dissertation results should encourage educators and researchers to regard all students’ experiences during science lessons as potentially important and valuable. Provided that certain controlling practices ensure there is enough focus on the intended objectives, the loosely supervised learning settings appear to provide authentic opportunities for students to access science learning in affectively meaningful ways.Väitöskirja käsittelee oppilaiden toimintaa ja luonnontieteiden opettamista maasto-oppimisympäristöissä, joissa opettaja ei ole jatkuvasti valvomassa opiskelua. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää̈, millaisia mahdollisuuksia kaukana opettajasta työskentely tarjoaa oppilaille tehdä opiskelusta mielekästä ja omakohtaista. Lisäksi selvitetään, millaisia opetuksen järjestelyjä vaaditaan, jotta tavoitteellinen opiskelu toteutuu oppilaiden lisääntyvästä vapaudesta huolimatta. Luonnontieteiden opetuksen on havaittu usein olevan oppilaita vieraannuttavaa. Väitöskirjan tulosten avulla pyritään ymmärtämään paremmin sitä, miten luonnontieteiden opetuksen vieraannuttavuutta voidaan lieventää järkevillä tavoilla. Väitöskirjassa tutkitaan koulun lähimetsässä opiskelevia oppilasryhmiä, jotka työskentelevät kaukana opettajasta. Lisäksi tutkitaan opettajia, jotka hyödyntävät paljon maasto-opetusta biologian opetuksessaan. Tutkimuksen aineisto koostuu oppilasryhmien videoinneista, oppilaiden ja opettajan yhteydenpitoon käytetyistä mobiiliviesteistä sekä oppilaiden ja opettajien haastatteluista. Aineistosta analysoidaan oppilaiden vuorovaikutuksessa ilmeneviä sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä sekä opettajien maasto-opetuksen käytänteitä. Väitöskirjassa havaittiin useita keinoja, joiden avulla oppilaat spontaanisti yhdistävät luonnontieteiden opiskelun arkikokemuksiinsa. Oppilaat myös käsittelivät ja purkivat kokemaansa luonnontieteiden auktoritatiivisuutta erilaisin keinoin. Edellä mainitut keinot eivät liittyneet ensisijaisesti luonnontieteiden opiskeluun, vaan ne kumpusivat oppilaille kulttuurisesti läheisistä tavoista ymmärtää ja käsitellä maailmaa, liittyen esimerkiksi huumoriin, kehollisuuteen tai kiroiluun. Tällainen vuorovaikutus näyttäytyi mahdollisena keinona lieventää opiskelun vieraannuttavuutta ilman, että se olisi estänyt tehtävien tekemistä. Tutkimuksen tulokset kuvaavat myös lukuisia tapoja, joiden avulla opettajat voivat tukea oppilaille hyödyllisiä vapauden kokemuksia, mutta kuitenkin kontrolloida tilannetta riittävästi. Näitä keinoja hyödyntämällä oppilaille aluksi epätavallinen oppimisympäristö voidaan muuttaa tavalliseksi koulutyöksi. Väitöskirjan tulokset kannustavat kasvattajia ja tutkijoita suhtautumaan kaikkiin oppilaiden opiskelun aikaisiin kokemuksiin mahdollisesti tärkeinä̈ ja arvokkaina. Myös toiminta, joka ei aluksi vaikuta liittyvän opiskeluun, saattaa tukea opiskelua tekemällä siitä oppilaille omakohtaisempaa. Oppilaiden vapauden lisääntyessä opettajat voivat varmistaa riittävän keskittyminen tehtäviin tiettyjen kontrollia lisäävien keinojen avulla

Supplier Complaint Management

A complaint takes place when something goes wrong with no one willing to deal with the topic. If a customer fails to express oneself about something that went wrong, the firm stands to lose: an opportunity to improve has been missed. In order to retain existing customers, complaint management should be more than just a system of monitoring customer satisfaction: customers must be encouraged to bring out their concerns in form of complaints. This study focuses on complaint management from two viewpoints: customer-based and delivery-based complaints. Processes and systems of complaint handling are discussed in context of continuous improvement and problem solving. In addition, methodologies and models supporting employee empowerment are discussed. The main purpose of this study is to create an interface solution to unify communication between a team of operative purchasing and the customer in order to improve data acquisition and utilization within decision-making. The most critical elements of this study pertain to analysing the present state, choosing the correct system for complaint management, and designing documents to support the communication towards both suppliers and customers. The study was carried out in the form of focused interviews. At an early stage employees from different positions were interviewed for relevant background information. In addition, current processes were studied both from quantitative and qualitative point of view and the performance was evaluated in comparison against two other teams alike. Managerial interviews had an important role in the development process from a strategic point of view. Interviews indicated that complaints were perceived low within the work task hierarchy due to their rareness. Monthly complaint- per-buyer rate was close to zero resulting in lack of motivation. The lack of standardized process practices and supporting documents was also apparent. This thesis was carried out as a company assignment.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Tutkielma NEPSY-II:n sisäisestä rakenteesta

Tutkielma tarkastelee NEPSY-II:n, lasten kognitiivisen testin, sisäistä rakennetta eksploratiivisen faktorianalyysin (EFA) keinoin. Analyysit tehtiin käyttäen NEPSY-II:n suomalaista standardointiaineistoa. NEPSY-II:n rakenne jakautuu käsikirjan perusteella kuuteen kognitiiviseen osa-alueeseen: Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, Kielelliset toiminnot, Muisti ja oppiminen, Sensorimotoriset toiminnot, Sosiaalinen havaitseminen ja Visuospatiaaliset toiminnot. Tutkielman tavoitteena oli: 1) Löytää sopivat faktorirakenteet 3–4-vuotiaille, 5–6-vuotiaille ja 7–15-vuotiaille lapsille; ja 2) Verrata näitä faktorirakenteita NEPSY-II:n kuuteen kognitiiviseen osa-alueeseen. Neljän faktorin rakenne sopi parhaiten joka ikäryhmälle. Näissä faktorirakenteissa oli kolme samankaltaista faktoria: Kielellinen osaaminen, Visuospatiaaliset- ja motoriset taidot ja Prosessointinopeus. Näille kolmelle faktorille latautuvien osatestien kokoonpano kuitenkin vaihteli ikäryhmästä toiseen. Neljän faktorin rakenteet erosivat huomattavasti NEPSY-II:n kuudesta kognitiivisesta osa-alueesta. Yhtäläisyyksien lisäksi faktorirakenteiden välillä oli myös selkeitä eroja osatestien välisissä suhteissa. Tämän tutkielman tuottamaa psykometrista tietoa osatestien välisistä suhteista voidaan hyödyntää myös kliinisessä arvioinnissa. Nyt esitetty tutkimustieto saattaa selkeyttää arviointitilanteessa eri osatestien kohdalla esiin tulevien ongelmien mahdollisia yhteyksiä toisiinsa. Siten se tuo lisänäkökulman kliiniseen arviointiin käytettävissä olevan neuropsykologisen tutkimustiedon lisäksi.The internal structure of the NEPSY-II, a developmental cognitive test, was examined by explorative factor analyses (EFAs). The EFAs were conducted employing the NEPSY-II Finnish standardization sample. The structure of the NEPSY-II, as presented in the manual, is divided into six cognitive domains: Attention and Executive Functioning, Language, Memory and Learning, Sensorimotor Functions, Social Perception and Visuospatial Processing. The objectives of the current study were: 1) To explore what are the best fitting factor structures for 3- to 4-year-old, 5- to 6-year-old, and 7- to 15-year-old children; and 2) To compare the resulting factor structures to the NEPSY-II six cognitive domains. Four-factor structures were found best fitting for all the age groups. These structures shared three roughly similar factors: Language, Visuospatial/Motor Functions, and Processing Speed, although the exact set of subtests loading on each factor differed from one group to another. The four-factor structures considerably differed from the NEPSY-II six cognitive domains. Further, although there were similarities between the factor structures, there were also notable differences in how the subtests related together. The thesis produces scientific knowledge on the relations between the subtests that may also be employed in clinical assessment. The presented psychometrical knowledge might clarify how the problems that present themselves in distinct subtest in an assessment setting are related. Thus, it provides an additional perspective to clinical assessment alongside the prevailing neuropsychological knowledge

"Sitä kohti mennää et pärjää omillaan" - Nuorten ajatuksia jälkihuollosta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemuksia lastensuojelun jälkihuollossa olleilta nuorilta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa jälkihuollon tukipalveluiden, kuten esimerkiksi taloudellisen ja psykososiaalisen tuen toimivuudesta. Opinnäytetyöllä selvitettiin ne jälkihuollon tukitoimet, jotka nuoret itse kokivat merkityksellisiksi, sekä näiden tukitoimien riittävyys. Lisäksi selvitettiin, kuullaanko nuorten mielipiteitä jälkihuollon suunnittelussa ja sen aikana, sekä se, miten lastensuojelun jälkihuollon palveluita voitaisiin kehittää. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on laadullinen. Aineiston kerättiin teemahaastattelulla, joka on puolistrukturoitu haastattelumuoto. Tutkimusta varten haastateltiin lastensuojelun jälkihuollossa ollutta neljää täysi-ikäistä nuorta. Haastateltavien nuorten jälkihuollon asiakkuus oli kahdella vielä voimassa ja kahdella jo päättynyt.Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi pienryhmäkoti Etelä-Suomessa. Tämän tutkimuksen perusteella jälkihuollon palveluihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja ne koettiin riittäviksi, joissain tapauksissa jopa liiallisiksi. Aineistosta nousivat esiin erityisesti taloudellisen tuen ja ohjaajilta saadun tuen merkitys nuoren itsenäistymisen kannalta. Suppean otannan vuoksi tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkien jälkihuoltonuorten kokemuksia. Tutkimus tuotti merkityksellistä tietoa siten, että nuoret antoivat pääosin hyvää palautetta jälkihuollosta. Kokemusten kerääminen on tärkeää lastensuojelun jälkihuoltopalveluiden kehittämisen kannalta. Jatkotutkimusaiheeksi nousi se, miten nuorten motivaatiota ottaa vastaan muitakin tukitoimia kuin taloudellista tukea voitaisiin kasvattaa sijoituksesta jälkihuoltoon siirryttäessä.The purpose of the study was to collect experimental knowledge on aftercare in child welfare services. The aim of the study was to produce information about the significance of the aftercare services for the young people who have left their substitute care placements. The study sought to find out which of the aftercare services were most significant and how satisfied the interviewees were with the services available. The study also examined how opinions of the youth are taken into consideration and how the aftercare services could be developed. This bachelor´s thesis is a qualitative study. Data for this study was collected by in-terviewing four individuals. Two of them had experienced aftercare and two of them were still involved in the process. The results of the study showed that the interviewees had positive experiences from the aftercare services and were satisfied with services available. The results indicat-ed that the financial support and the guidance from counsellors were important for the youth in their development into independent adults. Further study is required to find out how the youth in aftercare could be motivated to accept other support than financial from the after care workers

Synnytyksen jälkeinen masennus- Opas perheille

Synnytyksen jälkeinen masennus on vaikeasti tunnistettava sairaus. Synnytyksen jälkeinen masennus koetaan äitien sairautena, mutta se koettelee koko perhettä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi sairastua myös isä tai lapsi. Masennus sairautena on myös yleistynyt ja sen tunnistaminen on edelleen haastavaa terveydenhuollossa. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka produktiona valmistui opas. Oppaaseen on kerätty ajantasaista tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja se on tarkoitettu odottaville perheille Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueilla. Aineisto oppaaseen on kerätty opinnäytetyön teoriaosuudesta. Aineistoa teoria-osuuteen on kerätty kirjallisuudesta, internetistä, lehtiartikkeleista sekä käyttämällä eri tietokantoja. Tieto on kerät-ty luotettavista lähteistä. Opinnäytetyötä ohjaavia kysymyksiä olivat Miten masennuksen tunnistaa? Miten synnytyk-sen jälkeinen masennus vaikuttaa perheeseen? Millaiset oireet synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy? Kuinka synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan? Teoreettinen viitekehys muodostuu neljästä kohdasta, joita ovat masennus, raskausajan masennus, synnytyksen jälkeinen masennus ja masennuksen hoito. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään masennusta äidillä ja isällä, masennuksen vaikutusta lapseen, masennuksen seulonta, masennus lääkitys sekä vertaistuki. Oppaassa käsitellään oireita sekä tunnistamista, joka helpottaa ennaltaehkäisyä hoitoon hakeutumisessa. Johtopäätöksenä todetaan, että edelleen synnytyksen jälkeinen masennus on haaste terveydenhuollolle. Sen tunnistaminen ja esille tuonti hoitotilanteissa koetaan haasteelliseksi, eikä masennus tule välttämättä esille hoitotilanteessa. Tästä syystä perheille annettu tieto auttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisessa kotona, sillä puoliso ja perhe ensisijaisesti tunnistavat masennuksen tuomat muutokset. Terveydenhuollon henkilön jakama opas myös auttaa aiheen läpikäynnissä hoitotilanteessa, sillä se toimii tukena aiheen puheeksiottamisessa. Jatkotutkimuksena opinnäytetyöstä voisi tehdä kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa kyselytutkimuksella selvitettäisiin onko opas auttanut perheitä tunnistamaan masennuksen ja onko se ollut apuna hoitoon hakeutumisessa.Postnatal depression is difficult to identify the disease. Postnatal depression is perceived as a disease of mothers, but it affects the whole family. Postpartum depression can be affected, including the father or the child. Depression is also more common as a disease and its detection is still a challenge in health care. This thesis is a functional thesis the product of which is collected into a guidebook. The guidebook includes updated information on postpartum depression, and the guidebook is meant for the families that are waiting for a child in Ylä-Savo SOTE area. The material in the guidebook has been collected from the theory section of the thesis, which in turn derives from literature, the internet, newspaper articles and various databases. The information used in this thesis is collected from reliable sources. The directional questions of the thesis were how to recognize depression, how postnatal depression affects the family, what kind of symptoms belong to postnatal depression, and finally, how to treat postpartum depression. The theoretical framework consists of four categories: depression, depression during pregnancy, postpartum de-pression, and treatment. In the theory section of the thesis, focus is on postpartum depression, on the effect of de-pression on the father and the child, on depression sieving, on medical treatment of depression and on the effect of peer support. The guidebook includes information on the symptoms, which helps to recognize depression, and, additionally assists when looking for medical help in preventive purpose. As a conclusion of this thesis, we can notice that postpartum depression is a challenge for health care. To recognize and demonstrate it in care situations is challenging and depression doesn’t come forth in care situations. For this reason information for families is important. That helps to recognize postpartum depression at home, because the spouse and the family are the first to recognize changes caused by depression. The notebook, distributed by health care professionals, also helps to go through the subject in healthcare situations, because the notebook works as an introduction to the topic. A further study might include a qualitative interview, which could help to find out whether the guidebook can help families to recognize the symptoms of depression and whether the book has turned out useful when looking for help

Brand Personality and Gender – How there is a woman inside Evian and a man inside Nike

The thesis provides with the broad overview about the consumer awareness of the gender dimension within brand personalities. The research contributes to branding theory and gender studies and demonstrates that consumer gender influences does not influence the perceived brand personality gender. However, it also shows that consumers prefer brands with a clear gender, but not necessarily the same gendered brands