Kevytmuokkaus ja suorakylvö kevyillä maalajeilla

Tutkimustieto uusien kevytmuokkausmenetelmien ja suorakylvön soveltuvuudesta keveille maalajeille on maassamme vähäistä. Tällaisia muokkaimia ovat esimerkiksi lautasmuokkaimet ja jäykkäpiikkiset kultivaattorit. Toisaalta viljelijöillä on suuri tarve leikata viljelyn kustannuksia, joten kyntöä edullisemmat menetelmät kiinnostavat. Lisäksi ympäristötukijärjestelmä kannustaa muokkauksen keventämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää edullisia ja hyvin toimivia viljakasvuston perustamisvaihtoehtoja hieta- ja turvemaille, eli verrata kynnön, kevytmuokkauksen ja suorakylvön sato- ja kustannusvaikutuksia toisiinsa. Koejäseniksi valittiin kyntö syksyllä tai keväällä, lautasmuokkaus syksyllä tai keväällä, suorakylvö ja lisäksi yhdellä koepaikalla kultivointi syksyllä. Kolmivuotiset kokeet järjestettiin vuosina 2009 - 2011 Ruukissa turvemaalla, Haapajärvellä hieno/karkeahiedalla ja Kannuksessa karkeahiedalla. Kokeissa oli neljä toistoa, koeruudut pysyivät vuosittain samoilla paikoilla ja kasvina oli vuosittain ohra. Kyntöä seurasi keväällä kaksi S-piikkiäestystä ja kylvö. Kevytmuokattuja lohkoja ei erikseen kylvömuokattu. Kaikki koejäsenet kylvettiin samalla suorakylvökoneella. Juolavehnä torjuttiin vuosittain glyfosaatilla joko syksyllä tai keväällä. Puinnin jälkeen oljet silputtiin maahan. Kynnetyistä koejäsenistä saatiin tasaisen hyviä, 4000 – 6000 kg/ha (14 %) ohrasatoja. Kevät- ja syyskyntö eivät eronneet toisistaan merkitsevästi, joten näillä mailla kynnön voi tehdä syksyllä tai keväällä. Aurattomista viljelytavoista parhaiten toimi keväällä tehty lautasmuokkaus, sen sato ei yleensä poikennut kynnetyistä. Syksyllä lautasmuokatun koejäsenen sato jäi usein kynnettyjä heikommaksi, keskimäärin noin 5 – 30 % ja syksyllä kultivoidussa sato oli vielä heikompi, 30 – 50 % kyntöä alempi. Turvemaalla suorakylvö toimi hyvin, keskimäärin saatiin noin 10 % alempi sato kuin syyskynnöllä. Hietamaan koepaikoilla suorakylvettyjen ruutujen sato oli kahtena ensimmäisenä vuonna vähintään 30 % alempi kuin kynnettyjen ruutujen, mutta parantui viimeisenä vuonna. Hehtolitra-painot eivät eronneet toisistaan merkitsevästi millään koepaikalla yhtenäkään koevuonna. Syksyllä tehtyjen kevytmuokkausten ja suorakylvön heikompaa menestystä verrattuna keväällä tehtyyn lautasmuokkaukseen tai kyntöön selittänee maan nopeampi lämpiäminen ja kylänurmikan heikompi selviytyminen kevätmuokkauksen jäljiltä. Torjunta-aineet eivät tehonneet nurmikkaan ja jos mitään kevätmuokkausta ei tehty, nurmikka rajoitti selvästi viljan kasvua orasvaiheessa. Näillä maalajeilla sopiva viljakasvuston perustamistapa voisi olla keväällä tehty kevytmuokkaus yhdistettynä kiekkovannaskylvökoneeseen. Myös kyntö on edelleen hyvä vaihtoehto. Jos halutaan kevytmuokata jo syksyllä, kannattaisi keväälläkin ajaa vielä kertaalleen kevytmuokkarilla tai äkeellä ennen kylvöä. Nykyisillä viljan hinnoilla ja satotason ollessa noin 5 tonnia/ha, suorakylvön aiheuttama sadonalennus saisi olla korkeintaan 16 %, jotta kynnöstä luopuminen kannattaisi. Kevytmuokkausmenetelmillä eron tulisi olla vielä pienempi

Rehuviljakokeiden tuloksia 1977-91 Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalta

vKirjasto Aj-

Regional health information exchange outside of the centralized national services for public health care in Finland: A national survey

Health information exchange (HIE) is the mobilization of health care information electronically across organizations within a region, community, or hospital system. Nordic countries have been developing their health portals including national HIE services systematically. In Finland HIE begun with various regional health information exchange (RHIE) pilots in since 1998. The Kanta patient data repository component in the national HIE has been adopted in routine use since 2012. The current role of non-Kanta RHIE in relation to Kanta services is somewhat unclear. Our research questions are following: 1) Has the availability of RHIE services changed during 2017-2020? 2) What functional types of RHIE are there in Finland in 2020? 3) From the point of view of healthcare provider organizations, at what level is the availability to combine regional information seamlessly into the same view of local patient record systems? Data used in this study were collected using web-based questionnaires in 2017 and 2020 as part of the surveys for monitoring and assessment of social welfare and health care information system services in Finland. This study reported in this article covers all 21 public hospital districts and nearly all public primary health care centers. The quantitative data provided by the organizations were analyzed using SPSS software (version 25). The availability of a particular service or function was calculated as a percentage of all respondents in each sector. The results of this study show that the overall availability of RHIE services has not markedly changed 2017-2020. Functional types of RHIE meaning the role, use and types of RHIE in hospital districts in Finland varies greatly in 2020. We recognized three different types of non-Kanta RHIE in the non-combination organizations (one-way, symmetrical, full symmetrical). Seamless integration of at least some Kanta data into the same view as the main patient health record system data was more common than seamless integration of at least some non-Kanta regional data

Digi-HTA: Health technology assessment framework for digital healthcare services

Health technology assessment (HTA) refers to the systematic evaluation of the properties, effects, and/or impacts of health technology. The main purpose of the assessment is to inform decisionmakers in order to better support the introduction of new health technologies. New digital healthcare solutions like mHealth, artificial intelligence (AI), and robotics have brought with them a great potential to further develop healthcare services, but their introduction should follow the same criteria as that of other healthcare methods. They must provide evidence-based benefits and be safe to use, and their impacts on patients and organizations need to be clarified. The first objective of this study was to describe the state-of-the-art HTA methods for mHealth, AI, and robotics. The second objective of this study was to evaluate the domains needed in the assessment. The final aim was to develop an HTA framework for digital healthcare services to support the introduction of novel technologies into Finnish healthcare. In this study, the state-of-the-art HTA methods were evaluated using a literature review and interviews. It was noted that some good practices already existed, but the overall picture showed that further development is still needed, especially in the AI and robotics fields. With the cooperation of professionals, key aspects and domains that should be taken into account to make fast but comprehensive assessments were identified. Based on this information, we created a new framework which supports the HTA process for digital healthcare services. The framework was named Digi-HTA.Health technology assessment (HTA) refers to the systematic evaluation of the properties, effects, and/or impacts of health technology. The main purpose of the assessment is to inform decisionmakers in order to better support the introduction of new health technologies. New digital healthcare solutions like mHealth, artificial intelligence (AI), and robotics have brought with them a great potential to further develop healthcare services, but their introduction should follow the same criteria as that of other healthcare methods. They must provide evidence-based benefits and be safe to use, and their impacts on patients and organizations need to be clarified. The first objective of this study was to describe the state-of-the-art HTA methods for mHealth, AI, and robotics. The second objective of this study was to evaluate the domains needed in the assessment. The final aim was to develop an HTA framework for digital healthcare services to support the introduction of novel technologies into Finnish healthcare. In this study, the state-of-the-art HTA methods were evaluated using a literature review and interviews. It was noted that some good practices already existed, but the overall picture showed that further development is still needed, especially in the AI and robotics fields. With the cooperation of professionals, key aspects and domains that should be taken into account to make fast but comprehensive assessments were identified. Based on this information, we created a new framework which supports the HTA process for digital healthcare services. The framework was named Digi-HTA

Drug diffusivities in nanofibrillar cellulose hydrogel by combined time-resolved Raman and fluorescence spectroscopy

Hydrogels, natural and synthetic origin, are actively studied for their use for implants and payload carriers. These biomaterials for delivery systems have enormous potential in basic biomedical research, drug development, and long-term delivery of biologics. Nanofibrillated cellulose (NFC) hydrogels, both natural and anionic (ANFC) ones, allow drug loading for immediate and controlled release via the slow drug dissolution of solid drug crystals into hydrogel and its subsequent release. This property makes NFC originated hydrogels an interesting non-toxic and non-human origin material as drug reservoir for long-term controlled release formulation or implant for patient care. A compelling tool for studying NFC hydrogels is Raman spectroscopy, which enables to resolve the chemical structures of different molecules in a high-water content like hydrogels, since Raman spectroscopy is insensitive to water molecules. That offers real time investigation of label-free drugs and their release in high-water-content media. Despite the huge potential of Raman spectroscopy in bio-pharmaceutical applications, the strong fluorescence background of many drug samples masking the faint Raman signal has restricted the widespread use of it. In this study we used a Raman spectrometer capable of suppressing the unpleasant fluorescence background by combining a pulsed laser and time-resolved complementary metal-oxide-semiconductor (CMOS) singlephoton avalanche diode (SPAD) line sensor for the label-free investigation of Metronidazole and Vitamin C diffusivities in ANFC. The results show the possibility to modulate the ANFC-based implants and drug delivery systems, when the release rate needs to be set to a desired value. More importantly, the now developed label free real-time method is universal and can be adapted to any hydrogel/drug combination for producing reliable drug diffusion coefficient data in complex and heterogeneous systems, where traditional sampling-based methods are cumbersome to use. The wide temporal range of the time-resolved CMOS SPAD sensors makes it possible to capture also the fluorescence decay of samples, giving rise to a combined time-resolved Raman and fluorescence spectroscopy, which provides additional information on the chemical, functional and structural changes in samples.Peer reviewe

Metsätalouden pohjavesivaikutukset : MEPO-hankkeen loppuraportti 2021

Metsätalouden pohjavesivaikutukset (MEPO) hankkeen tavoite oli antaa tutkimustietoon perustuvia suosituksia pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteisiin. Luokiteltuja pohjavesialueita on Suomen pinta-alasta 4 % ja metsätalous on alueiden merkittävin maankäyttömuoto. Metsätalouden toimia, joilla voi olla vaikutusta pohjaveteen, ovat hakkuut, maanmuokkaus, ojaston kunnossapito, kasvinsuojeluaineet, metsälannoitus sekä kulotus. Omana erityispiirteenään tarkasteltiin myös happamia sulfaattimaita. Tutkimustieto koottiin kirjallisuudesta sekä pohjavesiseurannoista. Pohjavesialueiden turvemaiden määrää, ojitusta, luontoarvoja ja metsänkäyttöä arvioitiin paikkatietomenetelmin. Lisäksi viimeisteltiin metsätalouden ojien kunnostuksen vaikutusten arviointiin kehitetty KUNNOS-työkalu. Hakkuut voivat nostaa pohjavedenpintaa ja lisätä purkautumista reuna-alueilla ja lähteissä. Hakkuutähteistä vapautuvat ravinteet kohottavat tyypillisesti pohjaveden NO3-N-pitoisuutta. Myös pohjaveden lämpötilan on joissakin tutkimuksissa havaittu kohoavan. Muiden toimenpiteiden vaikutusten osalta Suomesta ei ole tutkimus- ja seurantatietoja ja arvioissa on tukeuduttu kansainvälisiin tutkimustietoihin. Tärkeä jatkotoimenpide on seurannan kehittäminen. Hanke toteutettiin v. 2020–2021 yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa työkalujen kehittämisessä olivat WaterHope ja Gain Oy.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kaura- ja ohralajikkeet testiin luomuviljelyssä

202