"Tässä ei mummo pysty meitä huijaamaan" Omaisten kokemuksia Hyvinvointi-TV -palvelusta.

Juankosken kaupungin kotihoidossa on otettu käyttöön Hyvinvointi-TV-palvelu. Hyvinvointi- TV:seen on liitetty myös omaisliittymä, jonka avulla kotihoidon asiakas ja hänen omaisensa ovat voineet pitää yhteyttä. Opinnäytetyössä selvitettiin Hyvinvointi-TV:tä käyttävien asiakkaiden omaisten kokemuksia Hyvinvointi- TV:n ja omaisliittymän käytöstä sekä laitteena että palveluna. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön avulla Juankoskella voidaan kehittää Hyvinvointi-TV-palveluita ja yhä useampia omaisia saataisiin kiinnostumaan laitteen käyttöön ottamisesta. Tavoitteena oli myös Hyvinvointi-TV:n palvelujen kehittäminen niin, että se tukisi entistä enemmän ja useamman ikääntyneen selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään. Hyvinvointi-TV palvelun myötä myös ikääntyneiden mahdollinen yksinäisyys voisi vähentyä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Juankosken kaupungin kotihoito. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Hyvinvointi-TV:tä käyttävän asiakkaan omaista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Omaisten kokemukset Hyvinvointi-TV:stä ja siihen liitetystä omaisliittymästä olivat pääasiassa positiivisia. Omaiset kokivat yhteydenpidon omaisliittymän kautta tärkeänä yhteydenpitoväylänä. Hyvinvointi- TV:n koettiin vähentävän ikääntyneiden yksinäisyyttä sekä lisäävän kotona asumisen turvallisuutta, etenkin jos laite on sijoitettuna sopivaan paikkaan. Toisaalta, juuri laitteen sijoittamisen haasteena on yksityisyyden toteutuminen laitteen ollessa yhteiskäytössä. Laitteen ja liittymän käyttöönotto koettiin helpoksi. Häiriötekijöinä mainittiin muun muassa mahdollinen yhteyden pätkiminen ja huoltokatkot, jolloin yhteyden ottaminen häiriintyi. Juankosken kotihoidon henkilökunta ja laitetoimittaja voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia Hyvinvointi-TV palvelun kehittämisessä. Kehittämisideoina nousi esille muun muassa Hyvinvointi- TV:n kautta tulevien ohjelmien monipuolistaminen sekä yhteyden luominen myös omaisen ja kotihoidon välille. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi sen selvittäminen kuinka muistisairaus vaikuttaa Hyvinvointi-TV:n käyttöön.Caring-TV service has been taken into use in the home care of the town of Juankoski. The operating system called Vidya Virtual Office Mobile has been developed for the relatives of the clients in the home care. This operating system requires the normal video conference equipment so that the relative and the clients of the home care can be in contact with the help of the computer of the relative and the Caring-TV. In this thesis the experiences of the relatives of the clients using the Caring-TV and the Vidyo Virtual Office Mobile both as equipment and as service were clarified. The goal was with the help of this thesis to be able to develop the services of the Caring-TV as well as to increase the interest of more and more relatives to take this equipment into use. The goal was also to develop the services of the Caring-TV so that it would support more aged to get along at home as long as possible. The Caring-TV service could also diminish the possible loneliness of the aged. The client organization of this thesis was the home care unit of the town of Juankoski. The study was realized with qualitative methods. The material was gathered by interviewing five relatives of the clients using the Caring-TV. The experiences of the relatives concerning the use of the Caring-TV and the attached Vidyo Office Mobile were mainly positive. The relatives felt that the contact through the video telephone was an important media of communication. The Caring-TV was experienced to reduce the loneliness of the aged and to increase the security when living at home, especially if the equipment was located in a suitable place. The implementation of the equipment and the interface was considered simple. As disturbing factors were mentioned among others the possible breaking up of the contact and the service breaks. The ideas for this development which came up, were among others the diversifying of the programs of the Caring-TV as well as also making contacts between the relatives and the health care unit. One topic for further studies could be for example clarifying how memory diseases affect the use of the Caring-TV

Lainsäädäntö ja sote-uudistus yhteistyön mahdollistajina

-

Sähköisillä hyvinvointipalveluilla tukea ja turvaa kotihoidon asiakkaille – Omaisten kokemuksia Hyvinvointi‐TV‐palvelusta

Sähköisiä palveluja on kehitetty viime vuosina myös sosiaali‐ ja terveydenhuoltoon. Hyvinvointi‐TV‐palvelu on käytössä Juankosken kotihoidon asiakkailla. Osalla asiakkaiden omaisista on Hyvinvointi‐TV:n omaisliittymä. Tutkimuksessa selvitettiin omaisten kokemuksia Hyvinvointi‐TV‐palvelusta. Aineisto koottiin teemahaastattelulla viideltä omaiselta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Omaisten kokemukset muodostuivat neljästä kategoriasta: Hyvinvointi‐TV:n käyttö, Hyvinvointi‐TV‐palvelun vaikutukset asiakkaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun, Hyvinvointi‐TV:n edut omaiselle sekä Hyvinvointi‐TV‐palvelun kehittäminen. Omaiset olivat oppineet käyttämään helposti omaisliittymää. Käyttöönottovaiheessa esiintyi kuitenkin teknisiä ongelmia. Kotihoidon asiakkaiden sosiaaliset suhteet olivat lisääntyneet ja yksinäisyyden tunne oli vähentynyt. Sekä omaisten että kotihoidon asiakkaiden turvallisuuden tunne oli lisääntynyt. Vaikka omaiset olivatkin tyytyväisiä Hyvinvointi‐TV‐palveluun, esittivät he kehittämisideoita palvelutarjontaan, ohjelmien sisältöön ja laitteen käyttöön. Laite‐ ja ohjelmatoimittaja sekä kotihoito voivat hyödyntää omaisten kokemuksia Hyvinvointi‐TV‐toiminnan kehittämisessä ja monipuolistaa palvelutarjontaa

Ehkäise, tunnista ja hoida vanhuksen vajaaravitsemus

publishedVersio

Ehkäise, tunnista ja hoida vanhuksen vajaaravitsemus

Vertaisarvioitu.• Vanhusten vajaaravitsemus on yleistä myös Suomessa. Se hankaloittaa merkittävästi lääketieteellistä hoitoa. • Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja varhainen hoito säästävät terveyden- huollon kustannuksia. Vajaaravitun potilaan hoitaminen voi maksaa jopa kolme kertaa niin paljon kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. • Hyvä ravitsemustila tukee vanhusten toimintakykyä ja itsenäistä elämää. • Säännöllinen punnitseminen, vajaaravitsemuksen seulonta ja aktiivinen ravitsemushoito kuuluvat jokaisen ikäihmisen hoitopolkuun

Ehkäise, tunnista ja hoida vanhuksen vajaaravitsemus

Vanhusten vajaaravitsemus on yleistä myös Suomessa. Se hankaloittaa merkittävästi lääketieteellistä hoitoa.Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja varhainen hoito säästävät terveydenhuollon kustannuksia. Vajaaravitun potilaan hoitaminen voi maksaa jopa kolme kertaa niin paljon kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan.Hyvä ravitsemustila tukee vanhusten toimintakykyä ja itsenäistä elämää.Säännöllinen punnitseminen, vajaaravitsemuksen seulonta ja aktiivinen ravitsemushoito kuuluvat jokaisen ikäihmisen hoitopolkuun.</p

Psykiatrisen sairaalan hoitohenkilökunnan kokemuksia "Väkivallan ennaltaehkäisy ja turvallinen hoito" -toimintamallista

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Hyvinkää Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Kemppainen Tarja Psykiatrisen sairaalan hoitohenkilökunnan kokemuksia ”Väkivallan ennaltaehkäisy ja turvallinen hoito” –toimintamallista Vuosi 2012 Sivumäärä 49 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten MAPA –toimintamalli (Management of Actual or Potential Aggression) palvelee hoitohenkilökuntaa Kellokosken psykiatrisessa sairaalassa väkivallan ennakoinnissa ja hoitamisessa. Väkivalta on yleistä psykiatrisessa sairaalassa. Potilaaseen kohdistetut kiellot ja rajoitukset tai vastentahtoinen hoitotoimenpide ovat yleisimpiä väkivaltaiseen käytökseen johtavia tilanteita. Useimmiten potilaan väkivaltainen käyttäytyminen ilmenee verbaalisena, muun muassa uhkailuna tai häirintänä ja voi edetä myös fyysiseen kosketukseen. Fyysistä väkivaltaa on muun muassa sylkeminen, pureminen, lyöminen, potkiminen tai kuristaminen. Väkivaltaisen käyttäytymisen kohteeksi voivat potilaan itsensä lisäksi joutua henkilökunta, toiset potilaat, tavarat tai omaiset ja ulkopuoliset. Tunnistamalla erilaisia riskitekijöitä voidaan varautua ennakolta väkivallan kohtaamiseen. Väkivaltaisen potilaan kohtaaminen ja hallinta vaatii hoitohenkilöstöltä erityistä ammatillista osaamista. Koulutus on yksi keino ylläpitää ja lisätä ammattitaitoa ja siten keino hallita ja ennaltaehkäistä väkivaltaa. Kellokoskella on koulutettu henkilökuntaa MAPA–toimintamallin mukaisesti vuodesta 2001 lähtien. Aiemmin vastaava koulutus tunnettiin nimellä VETH – väkivallan ennaltaehkäisy ja turvallinen hoito. Viikon mittainen peruskoulutus sisältää teoriatietoa ja irtautumistaitojen sekä fyysisen väliintulon käytännön harjoituksia. Vastaavanlaisten toimintamallien vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta hoitotyöhön on tehty aiemmin tutkimuksia Kuopiossa, Oulussa ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi strukturoituja kysymyksiä ja yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomake osoitettiin 253 hoitotyöntekijälle, jotka olivat käyneet MAPA–koulutuksen. Vastausprosentti oli 61,6 %. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS PASW Statistics 18 tilasto-ohjelmistolla. Tulosten mukaan 89,6 % vastaajista pitää MAPA–toimintamallia tarpeellisena koulutusmuotona väkivaltaisten potilaiden hoitamisessa ja se soveltuu sairaalan yksiköihin 80,7 % mielestä hyvin tai jokseenkin hyvin. Toimintamalli on lisännyt turvallisuuden tunnetta hoitajien työssä joko täysin tai jonkin verran 88,4 % mielestä ja se on antanut valmiuksia väkivaltaisen potilaan hoidolliseen kohtaamiseen ja tilanteisiin, joissa hoitaja on yksin uhattuna tai väkivallan kohteena. Verbaaliset ja non-verbaaliset vuorovaikutustaidot korostuvat potilaan rauhoittamisessa. Fyysisen kiinnipidon oikeat tekniikat eivät aina muistu hyvin mieleen rajoittamistilanteissa. Siksi tarvitaan lisäkoulutusta ja enemmän harjoittelua, myös yhteisiä harjoituksia oman työyksikön kesken, että yhteistyö saataisiin sujuvammaksi ja yhtenäisemmäksi. Koulutuksiin toivottiin myös enemmän teoriatietoa ennaltaehkäisystä. MAPA–toimintamalli antaa hoitohenkilöstölle hyvän mallin väkivaltaisuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. Mallin toivoisi leviävän myös somaattisiin sairaaloihin, sillä väkivaltaa ei esiinny ainoastaan psykiatrisilla osastoilla.Experiences of the nursing staff of the psychiatric hospital about the operations model “Prevention of the violence and safe caring” The purpose of this thesis was to find out how the operations model MAPA - Management of Actual or Potential Aggression serve the nursing staff in the psychiatric hospital of Kellokoski in anticipating and taking care of violence. Violence is common in a psychiatric hospital. The prohibitions directed to the patients and restrictions or the involuntary treatment are some of the most common situations that lead to violent behaviour. Usually a patient's violent behavior is manifested as verbal, as intimidation or disturbance and can also proceed to a physical contact. Physical violence covers spitting, biting, hitting, kicking and strangling. The object of violence can be the patient himself, the staff, other patients or the close relations and other people. By identifying different risk factors, one can prepare in advance to meeting violence. The meeting and controlling of a violent patient require special vocational know-how of the nursing staff. Education is one way of maintaining and increasing professional skill and thus the way to command and to prevent violence. In Kellokoski the staff has been trained since the year 2001 according to the operations model MAPA. Earlier similar education was known as “Prevention of the violence and safe caring”. The basic education which lasts for a week consists of theoretical lessons and practical training of escaping a hold and the skills of physical intervention. Similar operations models of effectiveness and suitability for the nursing studies have been conducted earlier in Kuopio, Oulu and hospital district of Satakunta. The study was quantitative. The data was collected with a questionnaire which contained structured questions and one open question. The questionnaire delivered to 253 care workers who had MAPA– education. The response rate was 61,6 %. The research material was analysed by the statistics software SPSS PASW Statistics 18. The results indicated that 89,6 % of the respondents regarded MAPA–model as a necessary education form in taking care of the violent patients and 80,7 % of the respondents considered it well or rather well suited to the units of the hospital. 88,4 % of the respondents thought that the model had increased feeling of safety either totally or a little in the nurses' work and it had prepared the nurses in meeting a violent patient and in situations in which the nurse was alone and threatened or as a target of violence. Verbal and non-verbal social skills were emphasized in calming of the patient. The care workers were not always able to remember the right technique of physical restriction in the restricting situations. That is why additional education and more training are needed, also collective training among one´s own team is needed so that the cooperation would be more fluent and more uniform. There were also hopes for more theoretical lessons about the prevention of violence. MAPA–model gives a good model to the nursing staff in prevention and taking care of violence. Hopefully the model is spreading also to the somatic hospitals because violence does not appear in psychiatric units only