Vedenalaisten valokuvien todellisuus: Tutkimus värien representaatiosta

Pro Gradu -tutkielmassani määritän, millaisena vedenalainen todellisuus esiintyy Todd Winnerin kolmessa valaistukseltaan erilaisessa vedenalaisessa valokuvassa värirepresentationalismin näkökulmasta. Se pohjautuu reflektanssiteoriaan, jossa väriaisti on kognitiivinen informaation järjestelmä. Menetelmäni on kvalitatiivinen ja poikkitieteellinen, jossa kognitiiviset, kameratekniset sekä fysikaaliset aspektit kohtaavat mediatieteen kentällä. Kun analyysini kytkeytyy teknisesti kuvien todelliseen kuvausympäristöön, tuloksena on kylmien värien täyttämä vedenalainen todellisuus ja sen vastapuolella värikäs käänteinen todellisuus. Kolmas, fragmentoitunut todellisuus pohjautuu aikaisempiin värikokemuksiimme reaalimaailmasta ja on aivojemme luovassa prosessissa syntynyt värirepresentaatio valokuvakonstruktiosta. Viimeisenä illusorinen todellisuus muodostuu ristiriidasta, sillä tämän päivän dokumentaarisen tradition autenttisista pyrkimyksistä poiketen todellisuus vedenalaisiin valokuviin muodostuu konstruktiivisesti. Tulokset ovat merkittäviä kentälle, jossa pohditaan, millaisena vedenalaisen ympäristön kaltainen eristäytynyt ympäristö representoituu valokuvissa. Johtopäätelmänä vedenalaisten valokuvien todellisuus näyttäytyy ambivalenssina, mentaalisen ja teknisen todellisuuden rinnakkaiselona. Tosin se voidaan nähdä myöskin simulatiivisena todellisuutena, sisäisenä immersiona konstruktiiviseen valokuvarealismiin illusorisesta kontekstista irrallaan.In Pro Gradu thesis I define how underwater reality appears in three Todd Winners underwater photographs, each different by lighting, from the perspective of colour representationalism. It´s based on reflectance theory where color vision is a cognitive information system. My method is qualitative and interdisciplinary research where cognitive, cameratechnical and physical perspectives confront in the field of media research. As my analysis is technically connected to photographs real filming environment, a result is a cold coloured underwater reality and on it’s opposite side a colourful reverse reality. Third, fragmental reality is based on our previous color experiences from the reality and is a representation from the creative process of our brains when we view a constructive photograph. Last, illusive reality forms from a contradiction, because differing from todays documentary tradition’s authentic efforts, the reality to underwater photographs forms constructively. These results are meaningful to the field concentrated on how isolated environments like underwater reality is represented in underwater photographs. As a conclusion the reality of underwater photographs appears as ambivalence, coexistence of coincidental mental and technical reality. On the other hand, it can also be seen as simulative reality, inner immersion to constructive photorealism disconnected from an illusory context

UUDEN TIEN VAIHEITTAINEN LIIKENTEELLEOTTO – E18 Koskenkylä–Kotka

Tämän insinöörityön tarkoituksena oli suunnitella E18 Koskenkylä–Kotka–moottoritiehankkeen vaiheittaista liikenteelleottoa varten aikataulu. Aikataulun oli tarkoitus toimia koosteena, josta selviävät rakentamisen ja liikenteelleoton vaiheet sekä käynnistymis- ja päättymisajankohdat. Lisäksi työssä tuotettiin ohjeistus liikenteelleoton suunnitteluprosessia varten. Suunnittelutyö alkoi tutustumalla tilaajalta saatuun tarjouspyyntöaineistoon, jonka perusteella saatiin kartoitettua vaatimukset liikennejärjestelyjä varten. Vaatimusten perusteella laadittiin vaihtoehtoisia liikennereittejä ja arvioitiin niiden toimivuutta rakentamisen eri vaiheissa. Arvioinnin lopuksi päätettiin rakentamisen ja liikenteelleoton järjestys, joiden pohjalta laadittiin rakentamisen aikataulu moottoritien eri osille sekä tieosien käyttöönoton järjestys. Aikataulussa on eritelty kriittiset kohteet kuten sillat, jotka vaikuttavat merkittävästi tieosien valmistumiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi aikataulussa on huomioitu hankkeeseen kuuluvat muut tiet, jotka sijaitsevat moottoritien läheisyydessä. Vaiheistus on jaettu kolmeen päävaiheeseen, jotka ajoittuvat noin kolmen vuoden jaksolle. Tehdyn suunnittelutyön pohjalta tehtiin prosessia kuvaava lohkokaavio, jonka on tarkoitus toimia ohjeistuksena vastaavan tyyppisissä projekteissa

Evolutionary and conservation biology of the Finnish house sparrow

Recently it has been recognized that evolutionary aspects play a major role in conservation issues of a species. In this thesis I have combined evolutionary research with conservation studies to provide new insight into these fields. The study object of this thesis is the house sparrow, a species that has features that makes it interesting for this type of study. The house sparrow has been ubiquitous almost all over the world. Even though being still abundant, several countries have reported major declines. These declines have taken place in a relatively short time covering both urban and rural habitats. In Finland this species has declined by more than two thirds in just over two decades. In addition, as the house sparrow lives only in human inhabited areas it can also raise public awareness to conservation issues. I used both an extensive museum collection of house sparrows collected in 1980s from all over Finland as well as samples collected in 2009 from 12 of the previously collected localities. I used molecular techniques to study neutral genetic variation within and genetic differentiation between the study populations. This knowledge I then combined with data gathered on morphometric measurements. In addition I analyzed eight heavy metals from the livers of house sparrows that lived in either rural or urban areas in the 1980s and evaluated the role of heavy metal pollution as a possible cause of the declines. Even though dispersal of house sparrows is limited I found that just as the declines started in 1980s the house sparrows formed a genetically panmictic population on the scale of the whole Finland. When compared to Norway, where neutral genetic divergence has been found even with small geographic distances, I concluded that this difference would be due to contrasting landscapes. In Finland the landscape is rather homogeneous facilitating the movements of these birds and maintaining gene flow even with the low dispersal. To see whether the declines have had an effect on the neutral genetic variation of the populations I did a comparison between the historical and contemporary genetic data. I showed that even though genetic diversity has not decreased due to the drastic declines the populations have indeed become more differentiated from each other. This shows that even in a still quite abundant species the declines can have an effect on the genetic variation. It is shown that genetic diversity and differentiation may approach their new equilibriums at different rates. This emphasizes the importance of studying both of them and if the latter has increased it should be taken as a warning sign of a possible loss of genetic diversity in the future. One of the factors suggested to be responsible for the house sparrow declines is heavy metal pollution. When studying the livers of house sparrows from 1980s I discovered higher levels of heavy metal concentrations in urban than rural habitats, but the levels of the metals were comparatively low and based on that heavy metal pollution does not seem to be a direct cause for the declines in Finland. However, heavy metals are known to decrease the amount of insects in urban areas and thus in the cities heavy metals may have an indirect effect on house sparrows. Although neutral genetic variation is an important tool for conservation genetics it does not tell the whole story. Since neutral genetic variation is not affected by selection, information can be one-sided. It is possible that even neutral genetic differentiation is low, there can be substantial variation in additive genetic traits indicating local adaptation. Therefore I performed a comparison between neutral genetic differentiation and phenotypic differentiation. I discovered that two traits out of seven are likely to be under directional selection, whereas the others could be affected by random genetic drift. Bergmann s rule may be behind the observed directional selection in wing length and body mass. These results highlight the importance of estimating both neutral and adaptive genetic variation.Evolutiivisten tekijöiden on viime aikoina huomattu olevan tärkeässä asemassa myös lajien suojelussa. Tässä väitöskirjassa olen yhdistänyt evolutiivisen ja luonnonsuojelullisen tutkimuksen löytääkseni uusia näkökulmia molempiin aloihin. Tämän tutkimuksen kohde on varpunen, jonka erityispiirteet tekevät siitä mielenkiintoisen lajin tämäntyyppiseen tutkimukseen. Varpunen on ollut yleinen lähes kaikkialla maailmassa. Vaikka se on vieläkin runsaslukuinen, se on vähentynyt huomattavasti useissa maissa. Nämä kantojen laskut ovat tapahtuneet niin maaseutu- kuin kaupunkiympäristöissäkin. Suomessa tämän lajin kanta on vähentynyt yli kaksi kolmasosaa kahden vuosikymmenen aikana. Koska varpunen esiintyy vain ihmisen kanssa samassa elinympäristössä, laajempi yleisö on myös kiinnostunut tästä lajista. Käytin tässä tutkimuksessa sekä kattavaa museon varpuskokoelmaa, joka on kerätty 1980-luvulla ympäri Suomea, että vuonna 2009 kahdeltatoista samalta paikkakunnalta kerättyjä näytteitä. Käytin molekyylibiologian menetelmiä tutkiakseni neutraalia geneettistä muuntelua populaatioiden sisällä sekä sen eriytymistä populaatioiden välillä. Tämän tiedon yhdistin linnuista otettuihin ulkoisiin mittoihin. Lisäksi analysoin kahdeksan raskasmetallin pitoisuuksia varpusten maksoista, jotka elivät joko maaseutu- tai kaupunkiympäristöissä 1980-luvulla ja arvioin raskasmetallisaastutuksen mahdollista vaikutusta varpusen taantumiseen. Varpunen muodosti 80-luvulla käytännössä yhden populaation koko Suomen alueella, vaikka lajin ei tiedetä dispersoivan paljoa. Norjassa geneettistä eriytymistä on varpusella löydetty lyhyemmillä maantieteellisillä etäisyyksillä. Niinpä päättelin, että tämä ero johtuu erilaisista maastonmuodoista. Suomessa maasto on melko yhtenäistä, mikä helpottaa varpusen liikkumista ja näin ollen pitää yllä geenivirtaa matalasta dispersoinnista huolimatta. Nähdäkseni, ovatko kantojen laskut vaikuttaneet geneettisen muuntelun määrään varpuspopulaatioissa, vertasin historiallista aineistoa nykyaikana kerättyyn. Osoitin, että vaikka geneettisen muuntelun määrä ei ole vähentynyt, populaatiot ovat eriytyneet toisistaan. Tämä osoittaa, että taantumisella voi olla vaikutuksia runsaslukuiseenkin lajiin. Geneettinen muuntelu ja eriytyminen voivat lähestyä uusia tasapainotilojaan eri nopeuksilla. Tämä korostaa, miten tärkeää on tutkia molempia ja jos eriytyminen on kasvanut, se voi merkitä myös muuntelun vähenemistä tulevaisuudessa. Raskasmetallien on ehdotettu olevan varpusen vähenemisen taustalla. Tutkiessani raskasmetallipitoisuuksia 80-luvulla eläneiden varpusten maksoissa, löysin selvästi korkeammat pitoisuudet kaupunkiympäristön linnuista. Nämä pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä verrattuna muihin vastaaviin tutkimuksiin ja näin ollen raskasmetallit eivät todennäköisesti ole aiheuttaneet suoraan varpusen taantumista Suomessa. On kuitenkin mahdollista, että ne vaikuttavat varpuseen epäsuorasti vähentämällä hyönteisravinnon määrää kaupunkialueilla. Vaikka neutraalin geneettisen muuntelun arviointi on tärkeää luonnonsuojelugenetiikassa, se ei välttämättä anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Koska valinta ei vaikuta siihen, sen kautta saatu tieto voi olla yksipuolista. Vaikka neutraali geneettinen muuntelu on pientä, additiivisessa geneettisessä muuntelussa voi olla merkittävää muuntelua. Tämä viittaa sopeutumiseen paikallisiin oloihin. Vertasin näitä kahta muuntelun muotoa varpusissa ja havaitsin kahden ominaisuuden seitsemästä olevan suuntaavan valinnan vaikutuksen alaisena. Niinpä Bergmannin sääntö voi olla siiven pituuden ja painon muuntelun takana. Nämä tulokset painottavat sekä neutraalin että adaptiivisen geneettisen muuntelun tutkimista

Crocheting Bour's Bm\mathcal{B}_m minimal surfaces

Minimal surfaces can be though as a mathematical generalisation of surfaces formed by soap films. We consider Bour's minimal surfaces $\mathcal{B}_m$ that are intrinsically surfaces of revolution. We show how to generate crochet patterns for $\mathcal{B}_m$ surfaces using basic trigonometric identities to calculate required arc lengths. Three special cases of $\mathcal{B}_m$ surfaces are considered in more detail, namely Enneper's, Richmond's, and Bour's $\mathcal{B}_3$ surfaces, and we provide exact crochet instructions for the classical Enneper's surface

Agile Framework for Information Technology Service Management

Companies are recognizing Information Technology Service Management (ITSM) as a key improvement target and as a strategic tool to survive in competition in the IT industry. At the same time Agile methodologies are becoming more and more popular in the IT industry. The Information Technology Infrastructure Library (ITIL) framework provides a structured approach to tackle challenges and to be successful in ITSM. IT companies are facing a lot of changes and Agile software development methods are helping with that challenge. Agile methods are widely known and used over the world and one of the most popular Agile methodologies is the Scrum framework. The first objective of this master ́s thesis is to describe how ITIL, ITSM best practices can be combined with Scrum to be able to create framework for Agile IT service management. The second objective is to research what Agile features companies have added as part of service management and to research experienced the benefits and challenges experienced when combining Agile methods with IT service management. ITSM, ITIL and Agile ideology including the Agile framework Scrum, are presented first in the literature review. Based on the literature review Scrum and ITIL frameworks are combined as a framework for Agile service management and this creates the theoretical framework for this Master ́s thesis. The empirical part of the thesis is done by survey. The Population is service managers working in the IT industry in Finland and the sample size was 63 service managers and 59 of answers was approved. Survey results are described by presenting how Agile methodologies are combined with service management in practice and what kind of benefits and challenges respondents have been experienced. Results show that it is possible to incorporate Agile methodologies as part of IT service management and, at more detailed level, as part of service lifecycle phases so as to fulfill the objectives of service lifecycles. The most common Agile features implemented as part of IT Service management were self-organized teams, the product owner role, the sprint backlog artifact and the daily scrum event. These were all implemented by 30 or more service teams in the sample of 59 service teams. Regarding benefits experienced, three topics arose clearly from survey responses, and those are transparency, sharing big work into smaller tasks and better communication. The following topics were the main challenges experienced: lack of focus on the customer, insufficient clarification of Agile methodologies for the team, customer and stakeholders and implementation of Scrum roles. Based on experienced benefits and challenges experienced 6 rules are created to support service managers to accomplish the benefits and avoid the challenges.Yritykset tunnistavat IT-palvelunhallinnan kehityskohteeksi ja strategiseksi työkaluksi, joka auttaa paljon kilpailulla IT-alalla. Samaan aikaan ketterät menetelmät nostavat suosiotaan IT-alalla. ITIL malli tarjoaa jäsennellyn menetelmän, jonka avulla yritykset voivat voittaa haasteita ja menestyä IT-palvelunhallinnassa. IT-yritykset kohtaavat paljon haasteita ja ketterän ohjelmistokehityksen metodit auttavat selviytymään näistä haasteita. Ketterät menetelmät ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti ja yksi suosituimmista on Scrum. Ensimmäinen tavoite tälle diplomityölle on kuvata miten ITIL eli IT-palvelunhallinnan parhaat käytännöt voidaan yhdistää Scrumin kanssa, jotta voidaan luoda malli ketterälle palvelunhallinnalle. Toinen tavoite työlle on selvittää mitä ketteriä ominaisuuksia yritykset ovat ottaneet osaksi palvelunhallintaa ja mitä hyötyjä ja haasteita yritykset ovat kokeneet liittyen ketterien menetelmien yhdistämiseen palvelunhallintaan. Palvelunhallinta, ITIL, ketterä ideologia ja Scrum esitetään kirjallisuuskatsauksena ensimmäisenä tässä diplomityössä. Pohjautuen kirjallisuuskatsaukseen Scrum ja ITIL mallit yhdistetään malliksi ketterälle palvelunhallinnalle ja nämä muodostavat teorian tälle diplomityölle. Empiirinen osa on toteutettu kyselyllä. Tutkimuksen perusjoukko koostuu palvelupäälliköistä, jotka työskentelevät IT-alalla Suomessa ja tutkimukseen vastasi 63 palvelupäällikköä ja vastauksista hyväksyttiin 59. Tutkimustulokset on kuvattu esittämällä miten ketterät menetelmät yhdistetään palvelunhallintaan käytännössä ja mitä hyötyjä ja haittoja palvelupäälliköt ovat kokeneet. Tutkimustulokset osoittavat, että ketterien menetelmien yhdistäminen palvelunhallintaan ja tarkemmin osaksi palvelun elinkaaren vaiheita on mahdollista. Ketterien menetelmien avulla voidaan tukea palvelun elinkaaren vaiheille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Suosituimmat ketterien menetelmien ominaisuudet, jotka oli otettu käyttöön osaksi palvelunhallintaa oli itseohjautuvat tiimit, palvelunomistaja rooli, sprintin tehtävälista ja päivittäisen Scrum tapaamiset. Nämä olivat käytössä 30 tai useammalla vastaajalla 59 vastauksesta. Koettuihin hyötyihin liittyen kolme aihetta korostui vastauksissa, läpinäkyvyys, työn jakaminen pienempiin tehtäviin ja parempi viestintä. Haasteiden osalta nousivat puute asiakkaan huomioimiseen, riittämätön selventäminen ketteristä menetelmistä tiimille, asiakkaalle ja sidosryhmille ja Scrum roolien käyttöönotto. Koettujen hyötyjen ja haittojen osalta on luotu kuusi sääntöä palvelupäälliköille, jotta voidaan saavuttaa hyödyt ja välttää haasteita