Loss of skeletal muscle mass during neoadjuvant treatments correlates with worse prognosis in esophageal cancer : a retrospective cohort study

Background: Nutritional deficits, cachexia, and sarcopenia are extremely common in esophageal cancer. The aim of this article was to assess the effect of loss of skeletal muscle mass during neoadjuvant treatment on the prognosis of esophageal cancer patients. Methods: Esophageal cancer patients (N = 115) undergoing neoadjuvant therapy and surgery between 2010 and 2014 were identified from our surgery database and retrospectively analyzed. Computed tomography imaging of the total cross-sectional muscle tissue measured at the third lumbar level defined the skeletal muscle index, which defined sarcopenia (SMI <52.4 cm2/m2 for men and <38.5 cm2/m2 for women). Images were collected before and after neoadjuvant treatments. Results: Sarcopenia in preoperative imaging was prevalent in 92 patients (80%). Median overall survival was 900 days (interquartile range 334-1447) with no difference between sarcopenic (median = 900) and non-sarcopenic (median = 914) groups (p = 0.872). Complication rates did not differ (26.1% vs 32.6%, p = 0.725). A 2.98% decrease in skeletal muscle index during neoadjuvant treatment correlated with poor 2-year survival (log-rank p = 0.04). Conclusion: Loss of skeletal muscle tissue during neoadjuvant treatment correlates with worse overall survival.Peer reviewe

Utilizing the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) in forming a personal health index

We propose a new model for comprehensively monitoring the health status of individuals by calculating a personal health index. The central framework of the model is the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) developed by the World Health Organization. The model is capable of handling incomplete and heterogeneous data sets collected using different techniques. The health index was validated by comparing it to two self-assessed health measures provided by individuals undergoing rehabilitation. Results indicate that the model yields valid health index outcomes, suggesting that the proposed model is applicable in practice.Comment: 29 pages, 15 figure

Health-related quality of life after laparoscopic repair of giant paraesophageal hernia : how does recurrence in CT scan compare to clinical success?

Background Computed tomography (CT) is widely used in the diagnosis of giant paraesophageal hernias (GPEH) but has not been utilised systematically for follow-up. We performed a cross-sectional observational study to assess mid-term outcomes of elective laparoscopic GPEH repair. The primary objective of the study was to evaluate the radiological hernia recurrence rate by CT and to determine its association with current symptoms and quality of life. Methods All non-emergent laparoscopic GPEH repairs between 2010 to 2015 were identified from hospital medical records. Each patient was offered non-contrast CT and sent questionnaires for disease-specific symptoms and health-related quality of life. Results The inclusion criteria were met by 165 patients (74% female, mean age 67 years). Total recurrence rate was 29.3%. Major recurrent hernia (> 5 cm) was revealed by CT in 4 patients (4.3%). Radiological findings did not correlate with symptom-related quality of life. Perioperative mortality occurred in 1 patient (0.6%). Complications were reported in 27 patients (16.4%). Conclusions Successful laparoscopic repair of GPEH requires both expertise and experience. It appears to lead to effective symptom relief with high patient satisfaction. However, small radiological recurrences are common but do not affect postoperative symptom-related patient wellbeing.Peer reviewe

Akalasia

Vertaisarvioitu.Akalasia on harvinainen ruokatorven sairaus, joka aiheuttaa ruokatorven alasulkijan relaksaatiohäiriön ja runko-osan motiliteettihäiriön. Nämä johtavat ruuan nielemisvaikeuteen, käänteisvirtaukseen, rintakipuihin ja joskus painon vähenemiseen. Diagnoosiin päästään tarkkuusmanometrialla. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää löystyttämällä ruokatorven alasulkijaa joko endoskooppisella pallolaajennnuksella tai leikkaamalla sulkijalihas poikki joko laparoskopiassa (Heller-Dorin leikkaus) tai endoskopiassa (peroraalinen endoskooppinen myotomia, POEM). Monisairaiden potilaiden hoidossa voidaan joskus turvautua farmakologisiin hoitokeinoihin eli suun kautta otettaviin nitraatteihin tai kalsiumin estäjiin taikka botuliinitoksiiniruiskeisiin, mutta niiden teho on rajallinen. Pieni osa potilaista päätyy ruokatorviresektioon taudin edettyä.Peer reviewe

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset on vuoden 2019 aikana laajassa sidosryhmäyhteistyössä toteutettu kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien päätösten eli maankäyttöpäätösten digitalisointia, tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tietojen valtakunnallista käytettävyyttä. Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeessa on luotu yhtenäiset kansalliset linjaukset digitalisaation edistämiseksi. Hankkeessa on määritelty maankäyttöpäätösten digitalisaation tavoitteet, tiekartta ja sitä tukevat toimenpiteet. Hankkeen aikana toteutetuissa toimenpiteissä on keskitytty erityisesti kuntakaavoituksen ja rakentamisen luvituksen välisiin tietovirtoihin sekä niihin liittyvien päätös- ja lähtötietojen kansalliseen saatavuuteen. Merkittävä ensimmäisen vaiheen toimenpide on ollut maankäyttöpäätösten viitearkkitehtuurityön käynnistäminen sekä kansallisen keskustelun edistäminen maankäytön suunnittelun ja rakentamisen tavoiteltavista prosesseista, tietovarannoista, tietovirroista ja kansallisista palveluista. Tärkeäksi on tunnistettu myös maankäyttöpäätösten digitalisaation yhteiskunnallisten vaikutusten arvioiminen, erityisesti eri toimijoiden kustannusten ja hyötyjen osalta. Tähän raporttiin on koottu hankkeen ja sen aikana toteutettujen toimenpiteiden keskeiset tulokset. Toimenpiteitä ja niiden tuloksia käsitellään tarkemmin erillisissä liiteraporteissa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään niin maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa kuin hallitusohjelmassa esitetyn rakennetun ympäristön valtakunnallisen rekisterin ja tietoalustan toimeenpanossa

Finnish nationwide allergy programme 2008–2018 changed attitudes and reduced morbidity

Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.Peer reviewe

Intermediate Language for Mobile Robots -- A link between the high-level planner and low-level services in robots

The development of service and field robotics has been rapid during the last few decades. New versatile and affordable sensors are now available, and very importantly, computing power has increased very fast. Several intelligent features for robots have been presented. They include the use of artificial intelligence (AI), laser range finders, speech recognition, and image processing. This all has meant that robots can be seen more frequently in ordinary environments, or even in homes. Most development work has concentrated on a single or a few sophisticated features in development projects, but even work to design control structures for different levels in robot control has been done. Several languages for industrial and mobile robots have been introduced since the first robot language WAVE was developed in 1973. Tasks can be given to robots in these languages, but their use is difficult and requires special skills of users. In the future, robots will also be used in homes, and ordinary people should be able to give tasks for robots to perform. This should be done descriptively using natural language as in describing tasks to another person. In this work an intermediate language for mobile robots (ILMR) has been presented. It makes it easier to design a new task for a robot. ILMR is intended for service and field robots and it acts as an intermediate link from user, an intelligent planner or a human-robot interface to a robot's actions and behaviours. The main principle in development work has been simplicity and ease of use. Neither any deep knowledge of robotics nor good programming skills are required when using ILMR. While easy to use, ILMR offers all the required features that are needed to control today's specialised service and field robots. These features contain sequential and concurrent task execution and response to exceptions. ILMR also makes it easier to manage the development of complicated software projects of service robots by creating easy-to-use interfaces to all of several subsystems in robots. It is possible for users to use ILMR to give direct commands or tasks to a robot, but it is intended to be used with higher-level abstract languages, such as sign language or even natural spoken language through a high level planner. An action in ILMR can be given coarsely, i.e. in an abstract way, or in detail. Due to this coarseness, ILMR is suitable to be used with higher-level abstract languages and the set of elementary commands supports directly the use of natural language. With ILMR no complicated models of robots and the world are needed. Only a few measureable parameters for robots are needed and a simple map of the environment is maintained. ILMR has been implemented in two different kinds of robots, and its use and performance has been studied with simulators and actual robots in a wide variety of tests. The structure and operation of ILMR has proved to be useful and several tasks have been carried out successfully using both test robots.reviewe