Kulttuurialan hyvinvoiva yrittäjä alan kentässä

Kehittämistehtävän päätavoite on selvittää, miten sivutoiminen yrittäjyys koetaan kulttuurialalla ja etsiä keinoja kehittää yrittäjyyttä taiteelliseen toimintaan ja taiteilijuuteen liittyen. Työn tuloksena syntyy kehittämissuunnitelma sivutoimiselle yritykselle tuleville lähivuosille. Teoreettisena taustana selvitettiin kulttuurin tilaa Suomessa, kulttuuritoimialojen taloudellista merkittävyyttä, sivutoimista ja kevytyrittäjyyttä sekä taiteilijana työskentelyä ja hybriditaiteilijuutta. Työn empiirinen osuus on toteutettu määrällisenä tutkimuksena, jossa on verrattu keväällä 2021 (n=488) ja keväällä 2022 (n=34) strukturoiduilla kyselylomakkeella kerättyjä aineistoja. Ensin kerätty aineisto jaettiin kahteen osaan; kulttuurialan sivutoimiset yrittäjät (n=80) ja muiden toimialojen yrittäjät (n=408). Toinen aineisto sisälsi edellisen lisäksi taiteeseen liittyviä kysymyksiä. Aineistot on analysoitu tilastollisin menetelmin ja tulokset esitetty havainnollisin kuvioin ja taulukoin. Empiirisen tutkimuksen tuloksina havaittiin, että Y-tunnuksella toimi kulttuurialalla sivutoimisena yrittäjänä 40 % vastaajista, kevytyrittäjänä laskutuspalvelun kautta 31 % vastaajista ja freelance- tai palkkioperusteisesti 29 % vastaajista. Kulttuurialalla tärkein motiivi sivutoimisuuteen oli halu toteuttaa itseään. Pääsääntöisesti sivutoimisilla yrittäjillä on tuottaa yritystoiminnalla yhteiskunnallisia, kulttuurisia tai ekologisia tavoitteita, eikä päätavoite ole tuottaa taloudellista arvoa. He ovat tyytyväisiä elämäänsä kokonaisuudessaan, onnellisia ja elinvoimaisia, mutta monet ovat myös stressaantuneita. Kulttuurialan sivutoimiset yrittäjät pitävät tärkeinä sosiaaliturvaan, liiketoiminnan kehittämiseen, verotukseen ja yrityksen talouteen liittyvää neuvontaa. Useimmat eivät tavoittele päätoimista yrittäjyyttä. Työn tuloksena syntynyt sivutoimisen yrityksen kehittämissuunnitelma perustuu tavoiteanalyysimalliin, joka sisältää realistisia toimenpiteitä ja tavoitteita huomioiden sivutoimiyrittäjyyden mahdollisuudet ja vaatimukset

Student barometer of Seinäjoki University of Applied Sciences 2016 : Results from daytime degree students, students in multimodal study modules, and master’s students

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yksi käytetty koulutuksen laadun mittari on opiskelijabarometri. Nyt käsillä oleva Opiskelijabarometri 2016 -tutkimus pitää sisällään Seinäjoen ammattikorkeakoulun päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden sekä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden barometrikyselyjen tulokset. Päiväopiskelijoille opiskelijabarometri toteutettiin jo 11. kertaa (aik. nuoret) ja monimuoto-opiskelijoille (aik. aikuiset) 7. kertaa. Ylemmän amk:n opiskelijat osallistuivat opiskelijabarometriin toista kertaa, edellisen kerran vuonna 2015. Tämän opiskelijabarometritutkimuksen tavoitteena oli arvioida koulutuksen laatua opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden arvioita opiskelusta, opiskelujärjestelyistä, kansainvälisyydestä ja työelämäyhteyksistä sekä ammattikorkeakoulun tukipalveluista. Tutkimuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vallitsevan tilanteen kuvaamisen lisäksi nostaa esille myös ajassa tapahtuvia muutoksia ja muutoksen suuntaa. Opiskelijabarometritutkimuksen kyselyt toteutettiin kohderyhmiin kuuluville Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille internetkyselynä loka-marraskuussa 2016. Päiväopiskelijoista kyselyyn vastasivat toisen vuosikurssin ja valmistuvan vuosikurssin opiskelijat, monimuoto-opiskelijoista tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat toisesta vuosikurssista alkaen ja kaikki ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat. Kyselyyn vastasi 868 päiväopiskelijaa, 303 monimuoto-opiskelijaa ja 77 ylempää AMK-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Toinen vuosikurssi oli hiukan valmistuvia tyytyväisempi ja monimuoto-opiskelijat olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin päiväopiskelijat. Kokonaisuudessaan Seamkin päivä- ja monimuoto- opiskelijoiden tyytyväisyys oli hieman alemmalla tasolla kuin kaksi vuotta aikaisemmin 2014. Ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat olivat kokonaisuudessaan kaikkein tyytyväisin opiskelijaryhmä. Ylempää AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tulokset olivat pääosin parempia tai samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa 2015. Yamk-opiskelijat ovat lähes kaikki työssäkäyviä ja noin puolet opiskelee päivittääkseen ammattitaitoaan. Kaksikolmasosaa saa käyttää työnantajan tiloja ja laitteita opiskeluun ja kaksiviidesosaa saa opiskella työajalla. Ylivoimaisesti eniten he kokevat kehittämistarpeena olevan YAMK-tutkintojen ja –opetuksen tunnettuuden lisäämisen. SeAMKin strategian kannalta keskeisistä teemoista kansainvälisyys oli pysynyt päivä- ja monimuoto-opiskelijoilla likimain samalla tasolla ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavilla kehittynyt myönteiseen suuntaan. Opiskelijoiden kokema yrittäjyysvalmius oli puolestaan päiväopiskelijoilla pysynyt ennallaan, monimuotoopiskelijoilla laskenut ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavilla parantunut. Opiskelijabarometrin tuloksia hyödynnetään tutkinto-ohjelmien kehittämistyössä.The Student Barometer study is one of the indicators of quality of education in use at Seinäjoki University of Applied Sciences. The present Student Barometer 2016 study includes the survey results from the Bachelor students of Seinäjoki University of Applied Sciences in daytime and multimodal programmes and its Master students. The Student Barometer was already conducted for the 11th time among daytime students (referred to as ‘young people’ in the previous study), and for the seventh time among students in multimodal implementations (‘adults’ in the prev. study). Master students participated in the Student Barometer study for the second time; the previous time had been in 2015. The aim of this Student Barometer study was to assess the quality of education in order to further improve the study and supervision practices at SeAMK. The goal was to explore students’ opinions about the studies, study arrangements, internationalization and working life connections, and about the support services of the University of Applied Sciences. Apart from describing the current situation, another important objective of the survey was to bring out changes taking place in time, and the direction of those changes. The Student Barometer surveys were conducted online among the SeAMK students belonging to the target groups in October-November 2016. Of the daytime students, the survey was answered by the second-year students and the graduating students; of the students in multimodal implementations, by the second-year and older Degree students, respectively, as well as by all the Master students. The survey was answered by 868 daytime students, 303 students in multimodal implementations, and 77 Master students. The students of Seinäjoki University of Applied Sciences were mainly satisfied with their studies. The second-year students were slightly more satisfied than the graduating students, and the students in multimodal implementations were generally more satisfied than the daytime students. Altogether, satisfaction among the daytime and multimodal students was at a slightly lower level than two years before, in 2014. As a whole, the Master students were the most satisfied student group. The results from them were mainly better or at the same level as in the previous study, conducted in 2015. Almost all the Master students work, and about half of them study to update their professional competencies. Two thirds of them have the opportunity to use their employers’ facilities and equipment for their studies, and two fifths are allowed to study during working hours. As the most urgent need for improvement, they mentioned the visibility of Master’s Degrees and Programmes provided by the universities of applied sciences. Of the key themes for the strategy of SeAMK, internationalisation had remained approximately at the same level in the daytime and multimodal students’ responses and improved in the Master students’ responses. By contrast, the scores for perceived possession of entrepreneurial competencies had remained at the same level among the daytime students, gone down among the students in multimodal implementations, and improved among the Master students. The results of the Student Barometer will be utilized in the development of Degree Programmes

Etelä-Pohjanmaan osaamisbarometri 2021

Etelä-Pohjanmaan osaamisbarometri 2021 -hankkeen tavoitteena oli selvittää ja tunnistaa eteläpohjalaisten eri toimialojen yritysten: - rekrytointitoimia lähimenneisyydessä ja tulevaisuudessa sekä rekrytoinnin onnistumisia ja haasteita - ajatuksia kansainvälisen työvoiman rekrytoimisesta - henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita - yritysten digitalisaatio-osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita - oppilaitosyhteistyön tapoja sekä kehittämistä SeAMKin ja Sedun kanssa. Etelä-Pohjanmaan osaamisbarometri -hanke toteutettiin syksyn 2021 aikana. Hankkeen toteutettiin Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämällä AKKE-kehittämisrahoituksella Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Sedun, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin yhteistyönä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2014 : Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien nuorten toisen ja valmistuvien vuosikurssien sekä aikuisopiskelijoiden tulokset

Monipuolinen arviointitoiminta on kiinteä osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun laadunvalvontaprosessia. Yksi systemaattisesti toteutettu koulutuksen laadun mittari on opiskelijabarometri. Nyt käsillä oleva tutkimus on nuorten osalta kymmenes ja aikuisilla kuudes opiskelijabarometri. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden arvioita opetuksesta, opiskelujärjestelyistä, kansainvälisyydestä ja työelämäyhteyksistä sekä ammattikorkeakoulun tukipalveluista. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, miten tulokset eroavat edellisten tutkimusten tuloksista. Opiskelijabarometri toteutettiin kokonaistutkimuksena kohderyhmiin kuuluville Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille: (1) nuorten toinen ja valmistuva vuosikurssi ja (2) tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat muut kuin ensimmäisen vuosikurssin aikuisopiskelijat. Kyselyyn syys-lokakuussa 2014 vastasi 956 nuorta (vastausprosentti 60 %) ja 335 aikuisopiskelijaa (58 %). Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Toinen vuosikurssi on hiukan valmistuvia tyytyväisempi ja aikuiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin nuoret. Eri koulutusalojen kokonaistulokset ovat melko lähellä toisiaan, vain kulttuurialan tulokset ovat keskimääräistä alhaisempia. Nuorten valmistuvien tulokset eivät ole paljon muuttuneet edellisen tutkimuksen tuloksista, samoin aikuisilla monien asiakokonaisuuksien keskiarvot ovat lähellä edellisen tutkimuksen tasoa. SeAMKin strategian kannalta tärkeä kansainvälisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan, sen sijaan valmistuvat arvioivat yrittäjyysvalmiudet keskimäärin vain kolmosen arvoisiksi. Työelämälähtöisyyteen läheisesti liittyen opiskelijat kaipaavat lisää ulkopuolisten asiantuntijoiden luentoja sekä yritysvierailuja ja opintokäyntejä. Tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi opiskelijat itse nimesivät kuormituspiikkien vähentämisen. Opiskelijabarometrin tuloksia hyödynnetään tutkinto-ohjelmien kehittämistyössä.Diverse assessment activities are an essential part of the quality control process at Seinäjoki University of Applied Sciences. One systematically used indicator of the quality of education is the Student Barometer. The present survey is the tenth Student Barometer study carried out among young students and the sixth one among adults. The aim of the study was to obtain students’ assessments of the teaching, study arrangements, internationalisation and working life connections, as well as of the support services at the University of Applied Sciences. Another aim was to find out how the results differ from those of the previous few years. The Student Barometer was conducted as a complete enumeration among the students of Seinäjoki University of Applied Sciences belonging to the following target groups: (1) the second and the graduating classes of young people’s education and (2) other than first-year adult students on some Degree Programme. The survey, conducted in September-October 2014, was answered by 956 young students (response rate 60 %) and 335 adult students (58 %). The students of Seinäjoki University of Applied Sciences are mainly satisfied with their education. The second class is somewhat more satisfied than the graduating one, and, overall, the adults are more satisfied than the young students. The total results of all the educational fields are quite close to each other, only the results of Culture are below the average. The results obtained from the young graduating students have not changed much from those of the previous study; similarly, also among the adult students, the averages of several topics are close to the level of the previous survey. Internationalisation, an important component of the strategy of SeAMK, has developed positively; instead, the graduating students rate entrepreneurial capabilities only at 3. Regarding working-life orientation, the students long for more lectures by outside experts as well as company and study visits. The students regard the elimination of workload peaks as the key target for improvement. The results of the Student Barometer will be utilised in the development of the Degree Programmes of SeAMK

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2014 : Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien nuorten toisen ja valmistuvien vuosikurssien sekä aikuisopiskelijoiden tulokset

Monipuolinen arviointitoiminta on kiinteä osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun laadunvalvontaprosessia. Yksi systemaattisesti toteutettu koulutuksen laadun mittari on opiskelijabarometri. Nyt käsillä oleva tutkimus on nuorten osalta kymmenes ja aikuisilla kuudes opiskelijabarometri. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden arvioita opetuksesta, opiskelujärjestelyistä, kansainvälisyydestä ja työelämäyhteyksistä sekä ammattikorkeakoulun tukipalveluista. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, miten tulokset eroavat edellisten tutkimusten tuloksista. Opiskelijabarometri toteutettiin kokonaistutkimuksena kohderyhmiin kuuluville Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille: (1) nuorten toinen ja valmistuva vuosikurssi ja (2) tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat muut kuin ensimmäisen vuosikurssin aikuisopiskelijat. Kyselyyn syys-lokakuussa 2014 vastasi 956 nuorta (vastausprosentti 60 %) ja 335 aikuisopiskelijaa (58 %). Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Toinen vuosikurssi on hiukan valmistuvia tyytyväisempi ja aikuiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin nuoret. Eri koulutusalojen kokonaistulokset ovat melko lähellä toisiaan, vain kulttuurialan tulokset ovat keskimääräistä alhaisempia. Nuorten valmistuvien tulokset eivät ole paljon muuttuneet edellisen tutkimuksen tuloksista, samoin aikuisilla monien asiakokonaisuuksien keskiarvot ovat lähellä edellisen tutkimuksen tasoa. SeAMKin strategian kannalta tärkeä kansainvälisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan, sen sijaan valmistuvat arvioivat yrittäjyysvalmiudet keskimäärin vain kolmosen arvoisiksi. Työelämälähtöisyyteen läheisesti liittyen opiskelijat kaipaavat lisää ulkopuolisten asiantuntijoiden luentoja sekä yritysvierailuja ja opintokäyntejä. Tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi opiskelijat itse nimesivät kuormituspiikkien vähentämisen. Opiskelijabarometrin tuloksia hyödynnetään tutkinto-ohjelmien kehittämistyössä.Diverse assessment activities are an essential part of the quality control process at Seinäjoki University of Applied Sciences. One systematically used indicator of the quality of education is the Student Barometer. The present survey is the tenth Student Barometer study carried out among young students and the sixth one among adults. The aim of the study was to obtain students’ assessments of the teaching, study arrangements, internationalisation and working life connections, as well as of the support services at the University of Applied Sciences. Another aim was to find out how the results differ from those of the previous few years. The Student Barometer was conducted as a complete enumeration among the students of Seinäjoki University of Applied Sciences belonging to the following target groups: (1) the second and the graduating classes of young people’s education and (2) other than first-year adult students on some Degree Programme. The survey, conducted in September-October 2014, was answered by 956 young students (response rate 60 %) and 335 adult students (58 %). The students of Seinäjoki University of Applied Sciences are mainly satisfied with their education. The second class is somewhat more satisfied than the graduating one, and, overall, the adults are more satisfied than the young students. The total results of all the educational fields are quite close to each other, only the results of Culture are below the average. The results obtained from the young graduating students have not changed much from those of the previous study; similarly, also among the adult students, the averages of several topics are close to the level of the previous survey. Internationalisation, an important component of the strategy of SeAMK, has developed positively; instead, the graduating students rate entrepreneurial capabilities only at 3. Regarding working-life orientation, the students long for more lectures by outside experts as well as company and study visits. The students regard the elimination of workload peaks as the key target for improvement. The results of the Student Barometer will be utilised in the development of the Degree Programmes of SeAMK

Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri 2012

Tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietoa 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien yrittäjien näkemyksistä yrityksensä jatkuvuuden suhteen lähimmän kymmenen vuoden aikana tai sen jälkeen, kun he ovat jäämässä eläkkeelle. Lisäksi tavoitteena oli selvittää yrittäjien tarpeita omistajanvaihdokseen liittyvien palveluiden suhteen ja näiden palveluiden saatavuutta ja laatua tällä hetkellä, luopuja-yrittäjän roolia omistajanvaihdoksen jälkeen, yritysten kehittämiseen ja kasvattamiseen panostamista sekä vertailla tuloksia maakunnallisesti ja tuottaa näkemyksiä siitä, mitä toimenpiteitä omistajanvaihdosten edistämiseksi valtakunnassa olisi seuraavaksi tehtävä. Tutkimusaineisto kerättiin nettikyselyllä (Digium) Suomen Yrittäjien vähintään 55-vuotiailta jäseniltä. Kaikkiaan vastauksia saatiin 2 843 ja vastausprosentti oli 19,8 %. Tutkimus on toteutettu osana MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007–2013 (APAKE) / Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi -hanketta. Vastaajista 38 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle siinä vaiheessa, kun hän itse luopuu päävastuusta esim. eläkkeelle jäämisen myötä. 28 % arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan siinä vaiheessa. 20 % uskoi löytävänsä jatkajan perheen sisältä eli yritystoiminta siirtyisi näin sukupolvenvaihdoksen kautta eteenpäin. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että samassa yrityksessä on muita omistajia, jotka jatkavat toimintaa siinä vaiheessa, kun hän itse jää sivuun. Sukupolvenvaihdokseen uskovista 69 %:lla jatkaja oli jo selvillä. Suurimpina haasteina aikaisempien tutkimusten tapaan vastaajat pitivät jatkajan tai ostajan löytymistä ja arvonmääritystä. Riittävimpänä vastaajat pitivät omassa maakunnassaan yksityisten asiantuntijoiden palvelutarjontaa. Parhaana oman maakunnan ov-palvelutarjonnan kokonaistasoa pidettiin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa ja heikoimpana Kymenlaaksossa. Osa vastaajista oli erittäin kiinnostunut erilaisista asiantuntijatehtävistä muissa yrityksissä oman omistajanvaihdoksensa tai yritystoiminnasta luopumisensa jälkeen. Yli kolmasosa tavoitteli yrityksessään kasvua viiden vuoden tähtäimellä. Investointiaikomukset eivät kuitenkaan olleet kovin merkittäviä. 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien yrittäjien toiminnassa painottuu erityisesti olemassa olevan kehittäminen niin koko Suomessa kuin kussakin maakunnassa sen sijaan että pyrittäisiin siirtymään olemassa olevasta johonkin uuteen. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että omistajanvaihdosten edistämistyö pitää saada pitkäjänteisemmäksi ja että edistämistyöhön tarvitaan sekä valtakunnallista koordinointia että maakunnallisia omistajanvaihdosten neuvontapisteitä. Edelleen omistajanvaihdosprosessien edistämiseen pitää rakentaa valtakunnallisesti ideaalimalli, joka on tavoitetila palvelutarjottimesta ja edistämistoimista. Kussakin maakunnassa pitäisi yrittäjille pystyä osoittamaan tähän ideaalimalliin vastaava omistajanvaihdosten palvelutarjotin. Ov-palvelutarjottimen pitää mahdollistaa monentasoiset palvelut ja yksilölliset palvelupolut maakunnissa. Yhteystiedot: Elina Varamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö, Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki, [email protected]

Hiilijalanjälki ja suomalaiset - kyselytutkimus suomalaisten hiilijalanjälkeen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä näkemyksistä

Tämä raportti käsittelee suomalaisen aikuisväestön näkemyksiä hiilijalanjälkeen ja kulutus-tottumuksiin liittyvistä asioista. Selvityksen kohteena ovat kuluttajien suhtautuminen ilmastonmuutokseen, hiilijalanjälkeen ja sen pienentämiseen tähtääviin toimiin. Lisäksi selvitettiin kuluttajille suunnattujen hiilijalanjälkilaskureiden käyttöä ja suhtautumista elintarvikkeiden hiilijalanjälkimerkintöihin. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselytutkimuksena, jonka kyselylomake laadittiin kirjoittajien toimesta yhteistyössä Atrian asiantuntijoiden kanssa. Aineisto kerättiin nettikyselynä kuluttajapaneelin kautta 26.3. - 2.4.2020. Vastauksia saatiin 701 kpl. Tulokset osoittavat, että valtaosa suomalaisista kuluttajista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen tuomista ongelmista, lähes joka viides kokee olevansa erittäin huolissaan. Huolestuneet ovat myös keksimääräistä valmiimpia tekemään toimenpiteitä oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Helpoin tapa tähän vastaajien mielestä on jätteiden entistä parempi lajittelu. Yleisesti hiilijalanjälkeä ollaan valmiita pienentämään eniten toimilla, joissa muutos-ten tekemisen koetaan olevan helppoa. Kaiken kaikkiaan yhteenvetona voidaan todeta, että huolimatta siitä, että viimeisen vuoden ajan ilmasto- ja hiilijalanjälkikeskustelu on osin peittynyt COVID-19-pandemian alle, tulee se kuitenkin edelleen olemaan yksi lähitulevaisuuden megatrendeistä. Siksi asian tutkiminen ja seuraaminen on tärkeää jatkossakin