Suomen viimeisen isolaakasittiäisesiintymän koko, rajat ja tilajakaumaan vaikuttavat tekijät

Suomessa pitkään harjoitettu maatalous on luonut elinympäristöjä lukuisille kulttuuriympäristöihin erikoistuneille eliölajeille. Viime vuosikymmeninä maaseutumaisemamme luonne on muuttunut ja perinnemaisemiin sopeutuneiden lajien elinympäristöt käyneet harvinaisiksi. Uhanalaisia lajeja on metsien jälkeen toiseksi eniten juuri perinnebiotoopeilla. Eräs maatalouden muutoksista kärsinyt lajiryhmä on lantakuoriaiset, sillä muun muassa rehupeltojen laidunnus ja karjan sisäruokinta ovat johtaneet niittyjen ja luonnonlaitumien umpeenkasvuun. Lantakuoriaisiin lukeutuu myös tutkimukseni kohde isolaakasittiäinen (Onthophagus gibbulus). Se on ainoa maassamme jäljellä oleva laakasittiäisten sukua edustava laji. Suomesta jo hävinneeksi luultu isolaakasittiäinen löydettiin uudestaan vuonna 1995 Someron Häntälän Rekijokilaaksosta. Tämä on tiettävästi edelleen lajin ainoa esiintymä Suomessa. Maamme isolaakasittiäiskannasta tiedetään hyvin vähän, vaikka laji onkin suppean esiintymisalueensa takia äärimmäisen uhanalainen. Tämän työn tarkoituksena on hankkia perustietoa isolaakasittiäiskannan koosta, lajin fenologiasta, sekä esiintymän laajuudesta lajin suojelun tueksi. Tutkimukseni pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Minkälainen elinkierto lajilla on Suomessa? Missä ja kuinka runsaana isolaakasittiäistä Suomessa tavataan? Tätä selvittääkseni tarkastelin uhanalaisten lajien löytörekisteritietoja, sekä suoritin havainnointia maastossa syyskesällä 2004. Populaatiokoon arvioimista varten käytin pyynti-jälleenpyynti -menetelmää, missä elävänä pyytävistä kuoppapyydyksistä saadut yksilöt merkittiin kukin omalla koodillaan. Analyyseissä käytin kahta toisiaan täydentävää populaatiokoon estimoimiseen tarkoitettua menetelmää. Tutkin myös lajin tilajakaumaa pääesiintymän sisällä, eli selvitin ovatko yksilöt sijoittuneet elinalueelleen tasaisesti, vai suosivatko ne erityisesti tietynlaisissa paikoissa sijaitsevia lantaläjiä. Mikäli suosivat, niin miksi? Näin sain merkittävää lisätietoa paikallisten ympäristöolojen vaikutuksesta isolaakasittiäiskantaan. Suojelun kannalta yksilöiden keskittyminen tiettyihin läjiin voi toisaalta lisätä kannan häviämisriskiä, mutta siitä voi olla myös etua yksilöiden lisääntymismenestykselle. Tutkimuksessani selvisi, että isolaakasittiäinen lentää läpi kesän ja ainakin osa kannasta kykenisi lisääntymään myös keväällä, mikäli lantaa olisi saatavilla. Tunnettu pääesiintymä on ainoa paikka, missä lajia on runsaslukuisena. Populaation koko on siellä noin 3000 5000 yksilöä. Laji on jossain määrin kyennyt levittäytymään myös uudelleen laidunnuskäyttöön otetuille lähilaitumille. Lisäksi löysin pääesiintymältä linnuntietä 3,3 km koilliseen toisen aiemmin tuntemattoman paikalliskannan, jossa isolaakasittiäistä esiintyy - joskaan ei runsaslukuisena. Isolaakasittiäisen tilajakauman analysointi osoitti, että yksilöt ovat sukupuolesta riippumatta merkittävissä määrin kasautuneet nimenomaan tiettyihin läjiin. Kasautumista selittäviksi tekijöiksi osoittautuivat pienen mittakaavan ympäristövaihtelut. Laji suosii lantaläjiä, jotka sijaitsevat avoimilla ja paahteisilla rinteillä, joilla myös aluskasvillisuuden on oltava lyhyttä. Isolaakasittiäiskanta on pääesiintymällä runsaslukuinen ja ylittää sekä demografiselle että geneettiselle stokastisuudelle yleisesti asetetut raja-arvot. Lajin esiintymisalue on kuitenkin niin suppea ja riippuvainen jokavuotisesta laidunnuksesta, että laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon, mikäli sen suojeluun ei kiinnitetä jatkuvasti huomiota. Häntälässä suojelu on tähän asti toteutettu lähinnä sopimuksilla maanomistajien kanssa. On kyseenalaista riittävätkö nämä toimet turvaamaan lajin säilymisen. Niin isolaakasittiäisen kuin monien muidenkin perinnemaisemien eliölajien säilymisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että jokilaakson laiduntamista jatketaan vuosittain ja riittävässä mittakaavassa

Verkkosivujen luonti ja sosiaalinen media yrityskäytössä

Suomen Asiakaspalvelu Oy on yhtiö, jolla ei ollut aikaisemmin verkkosivuja, eikä yritystilejä sosiaalisessa mediassa. Nykypäivänä, jotta yritys olisi löydettävissä, on sen oltava jollain tavalla verkossa, mieluiten useammassakin paikassa ja eri tavoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja luoda Suomen Asiakaspalvelu Oy:lle verkkosivut ja yritystilit sosiaalisen median alustoille. Sosiaalinen media teki netinkäyttäjistä aktiivisia sisällöntuottajia. Internetin tietomäärä on tämän jälkeen lisääntynyt räjähdysmäisesti, kun kenellä tahansa on mahdollisuus saada tuottamansa sisältö hetkessä muiden nähtäville ja kommentoitavaksi. Yksittäisen käyttäjän kannalta kyse on siitä, että Internetistä saatava tieto ei rajoitu enää yritysten ja muiden niin sanottujen virallisten tahojen tuottamaan sisältöön, vaan niiden lisäksi saatavilla ovat oman tuttavapiirin sekä satojen miljoonien muiden ihmisten tuottamat sisällöt. Käyttäjien tuottamalla sisällöllä on lukuisia erilaisia ilmenemismuotoja arkipäiväisistä verkkokeskusteluista lomakuviin, blogikirjoituksiin, verkkokauppojen tuotearvosteluihin, hotellikokemuksiin, amatöörivideoihin, harrastajayhteisöjen ylläpitämiin verkkosivustoihin, asiantuntijoiden tekemiin esityksiin ja niin edelleen. Tässä työssä luotiin yritystilit Facebookiin, Twitteriin ja YouTubeen. Verkkosivut on mahdollista luoda omalle fyysiselle palvelimelle tai vuokraamalla palvelintilaa alan yrityksiltä. Sivut voidaan koodata merkki kerrallaan alusta loppuun, tai luontiin voi käyttää sitä varten suunniteltuja kehitysalustoja, joiden avulla sivut saadaan nopeammin valmiiksi. Kehitysalustoja ovat muun muassa WordPress, Joomla ja Drupal. Tammikuussa 2015 Internetin 10 miljoonasta suosituimmasta sivustosta 23,3 % käytti WordPressiä kehitysalustanaan. Verkkosivut toteutettiin omalle fyysiselle verkkopalvelimelle käyttäen WordPressiä kehitysalustana. Yrityksen kasvumahdollisuudet ja kannattavuus paranee yrityksen siirtyessä perinteisistä markkinointikanavista nykyaikaisiin sähköisiin medioihin. Jatkossa haasteena tulee olemaan verkkosivuston päivittäminen, sosiaalisen median sisällöntuotto ja seuraajien lisääminen eri keinoin.Suomen Asiakaspalvelu Oy is a company which did not have a website or social media accounts. Nowadays, a company must be online to be found, preferably in many places and by many ways. The aim of the thesis was to design and create a website and social media company accounts for Suomen Asiakaspalvelu Oy. The birth of social media made Internet users active content providers. Internet data volume has since increased exponentially, when anyone can have access to produce content for others to see and comment instantly. From an individual user's point of view the case is that information obtained from the Internet is no longer limited to content produced by companies and other so-called official authors, but is also available from the user's own social network, as well as from hundreds of millions of other content producing people. User Produced Content is produced in a number of different ways from everyday online discussions to vacation photos, blog posts, online retailers' product reviews, hotel experiences, amateur videos, community websites maintained by amateurs, presentations made by experts and so on. In this thesis, company accounts were created on Facebook, Twitter and YouTube. It is possible to create a website on your own physical server or on server space rented from companies providing space for websites. A website can be coded one character at a time from beginning to end, or using website development platforms, where the job can be quickly completed. Such development platforms include Wordpress, Joomla and Drupal. In January 2015, from the 10 million most visited sites of the Internet 23.3% were using WordPress as their development platform. In this thesis, the website was created on the company’s own physical network server using the WordPress website development platform. The company's potential for growth and profitability will improve as the company moves from traditional marketing channels to modern electronic media. In the future, the challenge will be updating the website, creating social media content and increasing the followers in different ways

A Fin(n)ished Collection? Examining the Finnish literature collection at the UiT libraries

This thesis explores collection development and management and classification by examining the Finnish literature collection at the UiT libraries. The objective of the study is to find out what the background and current state of the collection is and how the collection is represented through classification. The study combines two research methods, a quantitative and a qualitative one. Statistical data was gathered from the library database and analysed, and three expert interviews were conducted. The study shows that the collection has an institutional purpose to support the teaching and research done in the Finnish and Kven study programme and is considered to be crucial for the study programme. However, the size of the collection does not correlate with the use. Over 90% of the books in the collection have not been loaned out during the past four years. Norwegian translations of the Finnish books circulate the best. The classification system used at the library, Dewey Decimal Classification, orders Finnish literature to the “other” category. Because the original language of the book determines the class number, Finnish-Swedish literature is placed under Swedish literature but separated into its own subclass. The findings also reveal that the classification of Kven literature has followed the political evolution of the Kven issue

“What’s with the Muumuu?” Translation of Cultural References in the Finnish Subtitles of Television Series Gilmore Girls

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kulttuurisidonnaisuuksien kääntämistä yhdysvaltalaisen Gilmoren tytöt –televisiosarjan 10 ensimmäisen jakson tekstityksissä. Kyseinen sarja sai ensiesityksensä Yhdysvalloissa vuonna 2000 ja Suomessa 2002. Gilmoren tytöt kertoo kahden nuoren yhdysvaltalaisen naisen elämästä ja sisältää runsaasti kyseiseen kulttuuriin liittyviä kulttuurisidonnaisuuksia. Kulttuurisidonnaisuudet luokiteltiin 15 kategoriaan. Materiaalissa eli jaksojen dialogissa esiintyi eri kulttuurisidonnaisuuksia yhteensä 750 kappaletta. Kulttuurisidonnaisuuksia tutkittiin kotouttamisen ja vieraannuttamisen sekä 7 paikallisen käännösstrategian näkökulmasta, koska haluttiin tietää, kumpaa globaalia käännösstrategiaa oli käytetty enemmän sidonnaisuuksien kääntämisessä. Myös kuvan ja sanan suhdetta tutkittiin kulttuurisidonnaisuuksien näkökulmasta, ja miten kyseinen suhde oli vaikuttanut sidonnaisuuksien kääntämiseen. Ennen materiaalin analysointia hypoteesina oli, että kotouttamista olisi käytetty enemmän, koska tv-tekstityksen rajoitusten takia vieraiden kulttuurisidonnaisuuksien merkityksiä ja sisältöä on lähes mahdotonta selventää riittävän tarkasti varsinkaan tekstityksen muun sisällön siitä kärsimättä. Materiaalin analyysin jälkeen selvisi, että hypoteesi oli väärä. Suurin osa (71 %) kulttuurisidonnaisuuksista oli käännetty vieraannuttavasti, mikä johtui suurimmaksi osaksi erisnimiin, julkisuuden henkilöihin sekä muun muassa paikannimiin ja kansallisuuksiin liittyvien sidonnaisuuksien määrästä. Kulttuurisidonnaisuuksien nopea maailmanlaajuinen leviäminen etenkin Internetin, television, elokuvien ja musiikin kautta lisää ihmisten tietoa eri kulttuureista ja niihin liittyvistä käsitteistä. Tämä osaltaan vaikuttaa myös siihen, miten sidonnaisuuksia käännetään ja mitä niitä kääntäessä tulee ottaa huomioon. Vaikka tekstityksiin liittyvät rajoitukset ja konventiot rajoittavat tekstityskäännöksen luovuutta, on mahdollista, että eri kulttuurien vaikutuksen myötä myös sidonnaisuuksiin liittyvät konventiot muuttuvat.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

In the Shadows of the Shafts : Remembering mining in the Keweenaw Peninsula, Michigan, in 1972-1978

Copper mining has characterized the Keweenaw Peninsula, in the Upper Peninsula of Michigan, from the 1840s. The industry that lasted in the region over 100 years has been profoundly studied, but the industrial heritage has received less attention. This study is interested in the memory of mining and in the future prospects of locals right after the closure of the mines in 1969. This study is data-driven, using the interviews conducted within the Finnish Folklore and Social Change in the Great Lakes Mining Region Oral History Project by the Finlandia University in 1973-1978. The method is thematic analysis, which is used to identify, analyze and report themes related to talk on the mines, mining, the 1913 Strike, and the future. Two main themes are negative and positive talk. Within negative talk, three sub-themes are identified: insecurity, disappointment and loss. There is more negative talk within the data set, especially because of the 1913 Strike and the Italian Hall Disaster, which were still commonly remembered. In addition, insecurity is present with topics like working conditions, copper mining operations and workers’ organization. The theme of disappointment is most clear in parts where the interviewees are talking about the economic heritage of mining and strikes that were organized after 1913 too. Loss is felt with the dying industry itself, with environmental heritage, but also when discussing the many men who died in the mines. The sub-themes of positive talk are paternalism, comfort and communality. Paternalism is mostly seen positively: the mining companies took care of the people and the communities. Keweenaw was a single-industry area and the interviewees found comfort in having the mines operating, as this was all they had. The theme of communality includes talk on achievements outside the mining shafts. Interestingly, the region was able to maintain a stable, yet smaller population. Education in particular became important, and many interviewees saw hope in the future even without the mines. The themes within future talk respond well with the themes identified within the remembrance of mining. The history of mining in the Copper Country has largely followed the grand narrative of mining sites. This study focuses on what happens after mining activities come to an end, which is always the case with boom-and-burst industries. It brings to the forefront the locals that have been recognized as important actors in mining operations. In a broad meaning, industrial heritage can comprise the experiences, beliefs and attitudes of locals. In this case, the regionality of industrialization, modernity and de-industrialization is clear, and it can be taken as an example of the industrial heritage of minin

Market orientation : Evaluation of organization's internal information processes and their antecedents : Case Specta AG

Siirretty Doriast

Growth strategies of Sharing Economy Platforms: A multiple case study

Sharing Economy has gained increasing importance in both academia and the managerial world, as some of the field’s pioneers have delivered on earlier expectations of success. During the past decade, a handful of Sharing Economy start-ups have grown into well-established businesses with true market power in their respective industries, massive financial valuations and large user bases. Despite the popularity of the field in public discussion, previous research still lacks theoretical understanding and empirical evidence on how Sharing Economy Platforms evolve from a start-up to a competitive, sustainable business in the long-term. The gap in research is addresses by conducting a detailed case study on evolution of two Sharing Economy Platforms which both have a successful business track-record during the past ten years. The case companies are ride-sharing platform Lyft and errand-service TaskRabbit. As a result of studying their evolution, common patterns in successful strategic decisions during the evolution of a Sharing Economy Platform are identified. The study builds on findings of an earlier research on evolution of Airbnb, an apartment-sharing platform, with an aim to validate and extend the existing research framework of Sharing Economy Platform evolution. After a review of earlier scientific literature from the fields of Sharing Economy, Platform Economics, Information Infrastructure theory and Platform Strategy, a new research framework with a holistic view on Sharing Platform growth from initiation until long-term business sustainability is proposed. In conjunction with building the framework, a grounded case study analysis of the two case companies is conducted using over a thousand public technology blog entries as secondary- and tertiary research data. From studying the blogs, a timeline of strategic actions made by both case platforms is created and the effect of these actions to company growth is analysed, in terms of amounts of users and robust financial metrics. Findings of the thesis indicate strong support for the proposed framework. Three steps of Sharing Economy Platform evolution are identified: successful Sharing Platforms first create a two-sided network of users, then augment the platform with value-added services, and finally sustain the platform business by integrating with platform complements and successfully competing with rivals. Findings from both case studies support this view but provide different narratives when it comes to the exact timing or content of some key strategic actions. The findings contribute to existing research by providing an extended framework for Sharing Platform evolution, and empirical evidence to support its claims

”Content is not available in your country” – Is Geo-Blocking Compatible with the Internal Market?

This study assesses the relationship between geo-blocking and the internal market. Geo-blocking refers to technical measures, which restrict access to copyright protected audiovisual content from outside of the licensed territory. Territorial nature of copyright and agreements between right holders and service providers are main reasons behind geo-blocking. Digital Single Market Strategy and related competition law investigation aim to abolish geo-blocking practices. Aim of this study is to assess whether or not such agreements infringe competition law of the EU. In order to answer the question, the relationship between free movement of services and geo-blocking is also examined. Relevant case law, including Coditel cases and Murphy, is profoundly scrutinized. A legal test based on substantial and geographical dimensions of copyright is used to assess compatibility. Relevancy of underlying regulatory context is one of the main findings of the study. The study concludes that geo-blocking agreements do not infringe competition law as long as copyright is regulated by the “country of destination” approach. However, if copyright is regulated by the “country of origin” principle, there is a breach of competition law in principle. In that case, only economic context can justify geo-blocking. The study maintains that there is a chance that economic characteristics of audiovisual products can justify such restrictions.Siirretty Doriast

The Role of maternal depressive and anxiety symptoms in maternal cognitive processing during pregnancy and infant attentional processing of emotional faces at the age of eight months - the FinnBrain birth cohort study

Maternal pre- and postnatal depressive and anxiety symptoms are common. These symptoms of distress are known to adversely impact both maternal adaptations to motherhood as well as child development. Currently, little is known about the associations between maternal prenatal distress and cognitive functions, while maternal cognitive functions, especially executive functions are closely related to maternal parenting. Moreover, little is known about the role of maternal preand postnatal symptoms of distress in shaping the development of an infant’s cognitive attention mechanisms, and more specifically, face processing. Finally, the moderating role of child sex on the pre- and early postnatal influences of maternal distress on infant attention development has been rarely explored. The aims of this study were: 1) to compare maternal cognitive functioning during pregnancy between two different test methods using a traditional paper-and-pencil test and a computerized neuropsychological test battery (Study I), and further, to study the associations between maternal self-reported prenatal depressive and anxiety (i.e., both general anxiety and pregnancy-related anxiety) symptoms and cognitive functions (Study II); and 2) to explore the associations between maternal pre- and postnatal depressive and general anxiety symptoms and an 8-month-old infant’s attention to social-emotional signals conveyed through faces (Studies III and IV). The participants for this study were mothers and infants and members of the FinnBrain Birth Cohort Study. The results showed that the cognitive test methods correlated non-significantly or only modestly depending on the cognitive domain. Maternal prenatal symptoms of depression- and pregnancyrelated anxiety, but not general anxiety, predicted the number of errors made in a visual maze task demanding planning and updating of visuo-spatial working memory. Both maternal decreasing and increasing depressive symptoms from the pre- to postnatal period versus consistently low symptoms were associated with enhanced infant processing of threat (i.e., fearful faces) in relation to other facial expressions, and this effect was similar for boys and girls. Maternal pre- and postnatal anxiety symptoms were differently associated with infant attention patterns, with sex-differences in the associations. Maternal prenatal anxiety, but not postnatal, associated with a heightened bias for threat for all infants. Maternal postnatal anxiety symptoms, in turn, associated with the overall disengagement probability from faces to distractors differently for boys and girls. Boys, in relation to maternal symptoms, disengaged their attention more often from faces to distractors and girls less often disengaged. In conclusion, these findings suggest that maternal symptoms of depression and anxiety during the pre- and early postnatal periods, even if at sub-clinical level, relate to cognitive processing both in mothers themselves and in their infants. Some effects on infants may be sex-specific.Äidin masennus- ja ahdistusoireiden yhteys hänen kognitiivisiin toimintoihinsa raskausaikana sekä 8-kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeisiin suuntautuvaan tarkkaavaisuuteen – FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus Äidin raskausajan masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä. Näiden stressioireiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti sekä äidin valmistautumiseen vanhemmuuteen että lapsen kehitykseen. Vasta vähän tiedetään äidin raskausajan stressioireiden ja kognitiivisen suoriutumisen välisistä yhteyksistä, vaikka äidin kognitiivisilla toiminnoilla, erityisesti toiminnanohjauksella, tiedetään olevan keskeinen yhteys vanhempana toimimiseen. Vähän tiedetään myös siitä, miten äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeiset oireet voivat muokata lapsen kognitiivisten tarkkaavaisuusmekanismien kehitystä, ja erityisesti kasvojenilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta. Lisäksi vauvan sukupuolen merkitystä äidin kokemien stressioireiden ja tarkkaavaisuuden kehityksen välillä ei ole juurikaan tutkittu. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli: 1) verrata äidin raskaudenaikaista kognitiivista suoriutumista kahden eri testimenetelmän välillä, perinteisessä kynä-paperi –testissä sekä tietokoneistetussa neuropsykologisessa testipatterissa (tutkimus I), ja lisäksi tarkastella äidin raskausaikana itseraportoimien masennus- ja ahdistusoireiden (ml. yleinen ja raskausspesifi ahdistus) ja kognitiivisten toimintojen välisiä yhteyksiä (tutkimus II), sekä 2) tarkastella äidin raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen raportoimien masennus- ja ahdistusoireiden ja 8-kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden välisiä yhteyksiä (tutkimukset III ja IV). Tutkittavat olivat äitejä ja vauvoja, jotka ovat mukana FinnBrainsyntymäkohorttitutkimuksessa. Kahden kognitiivisen testin eri osien välillä havaittiin ei-merkitseviä tai vain kohtalaisia yhteyksiä. Äidin masennusoireet ja raskausspesifi ahdistuneisuus, mutta ei yleinen ahdistuneisuus, ennustivat korkeampaa virheiden määrää näönvaraisessa sokkelotehtävässä, joka edellyttää suunnittelukykyä ja visuo-spatiaalisen työmuistin päivittämistä. Sekä äidin laskevat että nousevat masennusoireet alkuraskaudesta kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen (vs. tasaisen matalat oireet) olivat yhteydessä vauvan voimakkaampaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen uhkaärsykkeisiin (pelokkaat kasvot) verrattuna muihin kasvojenilmeisiin, lapsen sukupuolesta riippumatta. Äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeiset ahdistuneisuusoireet olivat eri tavoin yhteydessä vauvan tarkkaavaisuusprosesseihin, osin eri tavoin tyttö- ja poikavauvoilla. Äidin raskausajan ahdistusoireet olivat yhteydessä vauvan voimakkaampaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen uhkaärsykkeisiin sekä pojilla että tytöillä. Äidin synnytyksen jälkeiset ahdistusoireet olivat pojilla yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen siirtää tarkkaavaisuus kasvoista häiriöärsykkeeseen ja tytöillä vähäisempään todennäköisyyteen siirtää katse pois kasvoista. Yhteenvetona voidaan todeta, että äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeisen ajan masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä hänen omaan sekä vauvan kognitiiviseen prosessointiin. Lapseen liittyviä vaikutuksia voi ohjata myös vauvan sukupuoli

Vector meson radiation in relativistic heavy-ion collisions

The sigma-omega model in mean-field approximation where the meson fields are treated classically, describes much of observed nuclear structure and has been employed to describe the nuclear equation of state up to the quark-gluon phase transition. The acceleration of the meson sources, for example, in relativistic heavy-ion collisions, should result in bremsstrahlung-like radiation of the meson fields. The many mesons emitted serve to justify the use of classical meson fields. The slowing of the nuclei during the collision is modeled here as a smooth transition from initial to final velocity. Under ultra-relativistic conditions, vector radiation dominates. The angular distribution of energy flux shows a characteristic shape. It appears that if the vector meson field couples to the conserved baryon current, independent of the baryonic degrees of freedom, this mechanism will contribute to the radiation seen in relativistic heavy-ion collisions. The possible influence of the quark-gluon plasma is also considered.Comment: 17 pages, 4 postscript figures. Uses elsart.sty and psfig.sty. Improved motivation and typographical corrections. Accepted for publication by Nuclear Physics