Ikääntyneiden turvallinen lääkehoito : mittarin kehittämisprosessi

Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää turvallisen lääkehoidon toteuttamista arvioiva mittari. Mittarin sisältö laadittiin turvallisen lääkehoidon toteuttamisen osa-alueiden mukaisesti kirjallisuuskatsauksen avulla. Osa-alueita ovat: oikea lääke, oikea tarve lääkkeelle, oikea annos, oikea potilas, oikea lääkkeen antotapa, oikea lääkkeen käyttökuntoon saattaminen, oikea lääkkeen antoaika, oikea potilaan ohjaus, oikea lääkehoidon seuranta ja vaikutusten arviointi, oikea lääkehoidon dokumentointi ja kirjaaminen, oikea aseptiikka. Osa-alueista laadittiin mittari, joka käsitti 123 kysymystä. Asiantuntijapaneeli (n=7) arvioi mittarin sisältöä ja väittämien rakenteita. Pilot-testauksen aineisto kerättiin webropol-kyselynä yhden kaupungin kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä lääkehoitoon osallistuvalta hoitohenkilökunnalta (N = 294). Vastausprosentti oli 24 %. Pilot-testauksessa arvioitiin vastaamiseen kuluvaa aikaa ja sähköisen kyselyn toimivuutta. Mittarin sisäisen johdonmukaisuuden arvioinnissa käytettiin Tarkkonen Rho -kerrointa, joka osoitti mittarin sisäisen johdonmukaisuuden hyväksi. Asiantuntijapaneelin arvioinnissa ja pilot-testauksessa saatiin tärkeää tietoa kehitetyn mittarin sisällöstä, selkeydestä, vastaamiseen kuluvasta ajasta ja käytettävyydestä. Turvallinen lääkehoito -mittari todettiin muokkauksen jälkeen turvallisen lääkehoidon toteuttamisen periaatteet hyvin huomioivaksi, toimivaksi ja luotettavaksi.Development process of the Safe medication – scale for elderly care : The aim of this study was to develop a safe medication administration assessment scale. The content of the scale was built according to divisions of safe medication administration by using scoping review method. The divisions are: right drug, right action, right dose, right patient, right route, right form, right time, right counselling, right response, right documentation, right aseptic. The scale consisted of 123 items. A panel of experts (n=7) determined the content of the scale and the structures of the items. The material for the pilot study was collected from the staff (N=294) of the communal long term elderly care wards of one town by using webropol questionnaire. The response rate was 24 %. The time used for responding and the usability of the online survey were evaluated. Tarkkonen's rho was used for estimation of reliability and the internal consistency was noted to be good. The appraisal of the panel of experts and the pilot study produced essential information of the content and the clarity of the scale. After final editing the Safe Medication – scale was noted to be functional and reliable

Fuusiopalosta ehtymätöntä perusvoimaa

Fuusioreaktorissa humisee eksoottinen tuli. Kuten kemiallinen palaminen fuusiopalokin voi ylläpitää itseään niin kauan kuin polttoainetta riittää. Fuusioreaktiossa vapautuu kuitenkin miljoonia kertoja enemmän energiaa kuin kemiallisessa palamisreaktiossa, ja tämä energia on valjastettavissa laajamittaiseen sähköntuotantoon. Houkuttelevaksi energianlähteeksi fuusion tekevät myös käytännössä rajattomat polttoainevarat ja puhtaus. Fuusiopalo vaatii yli sadan miljoonan asteen lämpötilan, joten fuusioenergian valjastaminen on merkittävä tekninen haaste

Folding and insertion thermodynamics of the transmembrane WALP peptide

The anchor of most integral membrane proteins consists of one or several helices spanning the lipid bilayer. The WALP peptide, GWW(LA)$_n$(L)WWA, is a common model helix to study the fundamentals of protein insertion and folding, as well as helix-helix association in the membrane. Its structural properties have been illuminated in a large number of experimental and simulation studies. In this combined coarse-grained and atomistic simulation study, we probe the thermodynamics of a single WALP peptide, focusing on both the insertion across the water-membrane interface, as well as folding in both water and a membrane. The potential of mean force characterizing the peptide's insertion into the membrane shows qualitatively similar behavior across peptides and three force fields. However, the Martini force field exhibits a pronounced secondary minimum for an adsorbed interfacial state, which may even become the global minimum---in contrast to both atomistic simulations and the alternative PLUM force field. Even though the two coarse-grained models reproduce the free energy of insertion of individual amino acids side chains, they both underestimate its corresponding value for the full peptide (as compared with atomistic simulations), hinting at cooperative physics beyond the residue level. Folding of WALP in the two environments indicates the helix as the most stable structure, though with different relative stabilities and chain-length dependence.Comment: 12 pages, 5 figure

Videoperehdytysmateriaalia anestesiahoitajille ja -opiskelijoille. Käytänteiden yhtenäistäminen keskusleikkausosastolla

Potilaan perusvalvonnasta TIVA-anestesiassa (Total Intravenous Anesthesia) tehtiin perehdytysvideo Oulun yliopistollisen keskussairaalan keskusleikkausosastolle. Tavoitteena oli yhtenäistää käytänteitä potilaan valvonnasta anestesian aikana sekä kehittää anestesiahoitajien ja alan opiskelijoiden perehdytystä. Video tehtiin projektiluontoisesti opinnäytetyönä. Tietoperusta koostettiin perehtyen suomalaisiin anestesiahoitotyön kirjoihin. Työn pohja-ajatuksena olivat suomalaiset anestesiasuositukset. Valmis perehdytysvideo sai arvioinneissa kiitettävän arvosanan. Video arvioitiin olevan laaja, selkeä ja ajantasainen. Tulevaisuudessa videoita voitaisiin käyttää laajemminkin perehdytyskäytössä. Videoperehdytyksen avulla käytänteet yhtenäistyvät ja perehdytys voi tapahtua missä ja milloin vain. Tulevaisuudessa perehdytysvideot voisi tehdä esimerkiksi kaasujen käytöstä anestesiassa, invasiivisista valvontamenetelmistä ja eri ikäryhmien ominaispiirteistä anestesiassa

Roles of Electrostatics and Conformation in Protein-Crystal Interactions

In vitro studies have shown that the phosphoprotein osteopontin (OPN) inhibits the nucleation and growth of hydroxyapatite (HA) and other biominerals. In vivo, OPN is believed to prevent the calcification of soft tissues. However, the nature of the interaction between OPN and HA is not understood. In the computational part of the present study, we used molecular dynamics simulations to predict the adsorption of 19 peptides, each 16 amino acids long and collectively covering the entire sequence of OPN, to the {100} face of HA. This analysis showed that there is an inverse relationship between predicted strength of adsorption and peptide isoelectric point (P<0.0001). Analysis of the OPN sequence by PONDR (Predictor of Naturally Disordered Regions) indicated that OPN sequences predicted to adsorb well to HA are highly disordered. In the experimental part of the study, we synthesized phosphorylated and non-phosphorylated peptides corresponding to OPN sequences 65–80 (pSHDHMDDDDDDDDDGD) and 220–235 (pSHEpSTEQSDAIDpSAEK). In agreement with the PONDR analysis, these were shown by circular dichroism spectroscopy to be largely disordered. A constant-composition/seeded growth assay was used to assess the HA-inhibiting potencies of the synthetic peptides. The phosphorylated versions of OPN65-80 (IC50 = 1.93 µg/ml) and OPN220-235 (IC50 = 1.48 µg/ml) are potent inhibitors of HA growth, as is the nonphosphorylated version of OPN65-80 (IC50 = 2.97 µg/ml); the nonphosphorylated version of OPN220-235 has no measurable inhibitory activity. These findings suggest that the adsorption of acidic proteins to Ca2+-rich crystal faces of biominerals is governed by electrostatics and is facilitated by conformational flexibility of the polypeptide chain

Tilintarkastuksen laadunvarmistus työkirjan avulla

Tilintarkastuksessa annetaan ulkopuolisen riippumattoman toimijan mielipide yhteisöjen tilinpäätöksestä sekä hallinnon ja kirjanpidon lainmukaisuudesta. Keskeistä tilintarkastuksessa on tilintarkastajan riippumattomuus kohdeyhteisöstä ja tilintarkastuksen laatu. Tilintarkastusalalla laadunvalvonta ja -varmistus on keskeinen käsite päivittäisen työn suunnittelussa. Laatuvaatimuksien tarkoituksena on edistää tilintarkastuksen korkeaa laatua sekä lisätä luottamusta tilintarkastukseen ja tilintarkastuksen kautta taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen. Laadukas tilintarkastusprosessi edellyttää hyvän tilintarkastustavan noudattamista. Hyvä tilintarkastustapa pohjautuu Kansainvälisen Tilintarkastajaliiton laatimiin standardeihin, joissa säädetään esimerkiksi tilintarkastustoimeksiantojen dokumentointi, riskienarviointi ja suunnitteluvaatimuksista. Keskeiseen osaan tilintarkastajan työn laadunvarmistamisessa kuuluu tilintarkastustyön dokumentointi. Dokumentointia varten tilintarkastajat käyttävät työssään räätälöityjä työkirjapohjia. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Suomessa toimivalle tilintarkastusyhteisölle uudistettu työkirja pienten- ja keskisuurten osakeyhtiöiden tilintarkastusta varten. Työkirjan laadintaa varten opinnäytetyössä tutkitaan mitkä lait ja säädökset tilintarkastajan työhön ja pienten- ja keskisuurten osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa tulee työkirjaa laatiessa ottaa huomioon. Työkirjan kehitystyö toteutettiin vuosina 2018 - 2019. Opinnäytetyössä tutkittiin mitkä säädökset määräävät tilintarkastajan tilintarkastuksen suorittamiseen liittyvistä asioista ja mitkä tahot säädöksien noudattamista valvovat ja kuinka nämä vaikuttavat tilintarkastuksen laatuun. Merkittävimmät toimintaa ohjaavat säädökset pohjautuvat IFAC:n laatimiin ISA-standardeihin sekä Euroopan tilintarkastusdirektiiviin. Havaintojen pohjalta laadittiin kehitystyönä toimeksiantajayrityksen toiveiden mukaisesti räätälöity työkirja, jonka toimeksiantajayritys on ottanut käyttöön pienten- ja keskisuurten osakeyhtiöiden tilintarkastuksissa keväällä 2019. Opinnäytetyön julkaistavaan raporttiin kehitystyönä laadittua työkirjaa pienten- ja keskisuurten osakeyhtiöiden tilintarkastusta varten ei ole liitetty, sillä se sisältää luonteeltaan liikesalaisuuteen verrattavaa vain toimeksiantajayrityksen omaan käyttöön luotua materiaalia

Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa hoitohenkilöstön arvioimana

Abstract The aim of the study was to determine nursing staff’s self-assessment of how they adhere to guidelines on safe medication administration during the medication process in long-term elderly care. In the first phase of this quantitative study, a Safe Medication Management Scale was developed and its reliability was evaluated. A panel of experts (n = 7) determined the scale’s content and the structure of its items. A pilot study was conducted with nursing staff from long-term elderly care wards in one town in northern Finland. The response rate was 24 % (n = 69). In the second phase, a cross-sectional study was conducted among nursing staff from long-term elderly care wards in one hospital district in Finland. The response rate was 39 % (n = 492). The majority of the nurses reported always adhering to guidelines during the medication process. However, one third of the nurses stated that they do not always follow guidelines when preparing medication, and approximately half stated that they do not always follow guidelines when administering medication. Shortcomings were identified in medication documentation, especially in the recording of the effects of medicine and the reason for administration. Routine checks were not always performed at different stages of the medication administration process. Also, patient involvement in the medication administration process was not always completed. Statistically significant associations were detected between the responses and the nurses’ self-assessment of how well they follow recommendations in general, as well as their knowledge of pharmacology and infection control, and their skill in performing medication calculations. A statistically significant association was detected in the age of the nurses; older age groups followed guidelines more thoroughly than younger age groups. When nurses self-assessed their activities in general at a higher level, they seemed to also follow guidelines better. Deviation from instructions and recommendations relating to the administration of medicines often leads to a medication error or creates an opportunity for errors to occur. The results of this study can be used to improve medication safety in long-term elderly care through the development of medication administration processes in organizations as well as the attitudes and competence of nursing staff so that medication is always given in accordance with instructions and recommendations.Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää lääkehoidon turvallista toteuttamista ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa lääkehoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön näkökulmasta. Tämän kvantitatiivisen poikkileikkaustutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin lääkehoidon turvallisen toteuttamisen itsearviointimittari ja arvioitiin sen luotettavuutta. Mittarin sisällön validiuden arvioinnissa hyödynnettiin asiantuntijapaneelia (n = 7). Esitestaus tehtiin yhden kuusikkokunnan kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä (n = 18). Vastausprosentti oli 24 % (n = 69). Toisen vaiheen perusjoukon muodostivat yhden sairaanhoitopiirin kunnallisten ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköiden lääkehoitoon osallistuvat hoitohenkilöstöt. Vastausprosentti oli 39 % (n = 492). Suurin osa hoitajista toteutti lääkehoitoa turvallisesti. Kuitenkin kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina saata lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Lähes puolet arvioi poikkeavansa ohjeista ja suosituksista koskien lääkkeiden antamista ja lääkehoidon vaikutusten seurantaa ja arviointia. Kirjaamisessa havaittiin puutteita erityisesti lääkehoidon vaikutusten ja lääkkeen antamisen syiden kirjaamisessa. Rutiininomaisia tarkistuksia ei aina tehty lääkehoidon prosessin vaiheissa. Potilaan osallistaminen lääkehoidon prosessiin ei arviointien mukaan myöskään aina toteutunut. Mitä paremmin hoitaja koki hallitsevansa farmakologian, infektioiden torjunnan ja lääkelaskennan, sitä paremmin hän myös näytti toteuttavan lääkehoitoa. Hoitajan iällä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys lähes kaikkien osa-alueiden kanssa; iältään vanhemmat toteuttivat lääkehoitoa huolellisemmin suosituksia ja ohjeistuksia noudattaen kuin nuoremmat. Mitä paremmaksi hoitajat itsearvioivat toimintansa yleisesti, sitä paremmin he näyttivät vastausten perusteella toteuttavan lääkehoitoa. Kun lääkehoidon ohjeista ja suosituksista poiketaan, aiheuttaa se usein lääkityspoikkeaman tai sen mahdollisuuden. Poikkeama voi aiheuttaa myös lääkehaittatapahtuman. Tässä tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla ikääntyneiden pitkäaikaishoidon lääkitysturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä sekä yksikön lääkehoidon toteuttamisen prosesseja, että hoitohenkilöstön lääkehoidon asenteita ja osaamista sellaisiksi, että lääkehoitoa toteutetaan kaikissa tilanteissa ohjeistusten ja suositusten mukaisesti