Human rights and the digital

Peer reviewe

Four Discourses of Digital Rights : Promises and Problems of Rights-Based Politics

The notion of digital rights has recently generated a number of political declarations and civil society initiatives across the world. By critically examining these declarations and academic debates on digital rights, this article asks: Why is it that information policy issues are increasingly framed in terms of individual rights? And on what understandings of rights do various political, corporate, and civil society declarations of digital rights rest? The article identifies four discourses of digital rights, linked to different ideological assumptions and political contexts. Finally, possible limitations and pathologies of the rights discourse are discussed.Peer reviewe

Exposure diversity as a design principle for recommender systems

Personalized recommendations in search engines, social media and also in more traditional media increasingly raise concerns over potentially negative consequences for diversity and the quality of public discourse. The algorithmic filtering and adaption of online content to personal preferences and interests is often associated with a decrease in the diversity of information to which users are exposed. Notwithstanding the question of whether these claims are correct or not, this article discusses whether and how recommendations can also be designed to stimulate more diverse exposure to information and to break potential ‘filter bubbles’ rather than create them. Combining insights from democratic theory, computer science and law, the article makes suggestions for design principles and explores the potential and possible limits of ‘diversity sensitive design’.Peer reviewe

Mediadiversiteetti ja mittaamisen politiikka

Artikkelissa tarkastellaan mediadiversiteettiä moniselitteisenä ja erilaisiin poliittisiin tarkoituksiin muovailtavissa olevana käsitteenä. Vahvaa positiivista latausta kantavana ihanteena median monipuolisuudesta näyttää tulleen jonkinlainen symbolinen itseisarvo, jolla voi perustella vastakkaisia näkemyksiä viestinnän sääntelystä. Artikkelissa esitetään, että monipuolisuuden ihanteeseen helposti liitettävä arvoneutraalius on harhaanjohtavaa, sillä käsitteiden määrittelyssä, arvioinnissa ja mittaamisessa on aina kyse myös kriteerien valinnasta. Jos mediadiversiteetin ihanne empiiristen määritelmien seurauksena typistyy kuluttajan valinnanvapaudeksi erilaisten ohjelmatyyppien välillä, on sillä epäilemättä myös poliittisia seurauksia. Kriittisestä näkökulmasta tulisikin tunnistaa erilaisten arvioinnin käsitteiden moniselitteisyys ja sopimuksenvaraisuus sekä tarkastella niitä myös poliittisen hallinnan ja normatiivisen vallan välinein

Vapaus, holhous ja valistus : Viestintäpolitiikan ideologisten valintojen tarkastelua

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan viestintäpolitiikkaan liittyviä normatiivisia ja ideologisia ongelmia. Mediamaiseman teknisten ja taloudellisten muutosten myötä myös joukkoviestinnän sääntelyn tavoitteiden on nykyään ajateltu olevan murroksessa. Tekniikan tai talouden sijasta viestintäpolitiikan tavoitteita tarkastellaan tässä niiden normatiivisten taustaoletusten ja ideologioiden näkökulmasta. Työssä pohditaan, miten erilaiset käsitykset sananvapaudesta ja kansalaisten viestinnän oikeuksista ohjaavat viestintäpolitiikkaa ja miten muutokset viestintäpolitiikan toimintaympäristössä vaikuttavat näihin käsityksiin. Tutkielman avainkäsite on sananvapaus, jonka voi laajasti ottaen ymmärtää eräänlaisena valistuneen viestintäpolitiikan metatavoitteena ja yleiskäsitteenä kansalaisten viestinnän oikeuksille. Erilaisten sananvapauden käsitteen tulkintojen kautta voidaan tarkastella, miten viestintä-politiikan valinnat heijastelevat erilaisia käsityksiä kansalaisuudesta, yksilön vapaudesta ja kansalaisten viestinnän oikeuksista. Sananvapauden voi käsittää sekä yksilön negatiivisena vapautena että laajemmin positiivisen vapauden näkökulmasta. Erilaiset käsitteelliset tulkinnat ovat osa viestintäpolitiikan tavoitteiden ideologista määrittelyä ja liittyvät erilaisiin yhteiskuntafilosofisiin traditioihin, joita tutkielmassa tarkastellaan. Tutkielman tarkoituksena on siis jäsentää viestintäpoliittista keskustelua ja sen muutoksia pohtimalla sananvapauden käsitettä yhtenä sen ydinarvona. Tutkielman lähtöoletuksena on, että sekä viestinnän tutkimuksen että poliittisen keskustelun piirissä käytetyn käsitteet ja niiden määrittelyt osaltaan ohjaavat myös käytännön politiikkaa ja sen tavoitteita. Esimerkkinä näistä tavoitteista tutkielmassa käsitellään mm. median monimuotoisuuden, saatavuuden ja julkisen palvelun periaatteita. Tutkielmassa pohditaan sekä yleisesti normatiivisten teorioiden merkitystä viestintäpolitiikassa että tarkemmin käytettyjen käsitteiden taustoja ja tulkintoja. Tämä lisäksi työssä tarkastellaan kriittisesti viestintäpolitiikan nykysuuntauksia ja taustaoletuksia. Viestintäpolitiikassa keskeiseksi arvoksi on noussut yksilöllinen valinnanvapaus, ja julkinen sääntely on yhä useammin saanut holhoavan ja paternalistisen leiman. Myös valinnanvapauden käsitteen voi kuitenkin helposti problematisoida. Samoin teknologisten argumenttien käyttöä viestintäpolitiikan perusteena voi kritisoida, sillä myös teknologiset käsitteet saavat viestintäpolitiikassa usein poliittisen ja ideologisen sisällön. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen ja käsiteanalyyttinen. Lähteinä käytetään viime aikojen viestintäpoliittista tutkimusta ja keskustelua sekä teoreettista kirjallisuutta median ja julkisuuden merkityksestä sananvapauden ja demokratian kannalta. Konkreettisten tulosten tai parannusehdotusten sijasta analyysi keskittyy lähinnä kriittiseen keskusteluun ja pohdintaan

Operationalizing exposure diversity

The concept of exposure diversity, the diversity of information that people actually access and use, has recently gained prominence in media policy debates. This aspect of media diversity, however, remains difficult to define, measure or implement in actual policy. In this article, we propose an empirical approach that operationalizes exposure diversity in terms of news and current affairs providers in the media repertoire of different social groups. This can be studied through cluster analysis of survey data on respondents? combinations of use of different media providers and outlets. The article first discusses exposure diversity as a media policy aim. We then outline our proposal on how to take the debate a step further through empirical analysis of media repertoires, with an illustration of how such an analysis may be conducted using survey data from Norway.Peer reviewe

Journalistic practices contesting the concept of internal pluralism : Mapping strategies for internal diversity in and through the news

The concept of internal pluralism is employed in this chapter to delve into how journalists and editors from 18 countries worldwide understand and practice internal diversity in their newsrooms. The results reveal a tension between normative expectations of pluralism and the representation of society in news media, professional journalistic standards, and how aspirations to pluralism are taken into action through sourcing routines. Although the sample is diverse – not least in terms of political and media systems – there is a common trend of increasing awareness about the need for pluralism in the newsroom, and a shared lack of structures for incorporating this ambition in internal journalistic routines.Peer reviewe

Journalism, Pluralism, and Diversity

Peer reviewe

Freedom Without Idealization : Non-Ideal Approaches to Freedom of Communication

This article discusses the normative perspectives that guide debates on freedom of communication and media, from the perspective of the distinction between ideal and non-ideal theories. In political theory, ideal theories are often criticized as being detached from actual, existing social conditions and real-world problems. Similarly, it can be argued that abstract and idealized models of freedom of communication and media do not provide the most useful theoretical resources for analyzing the factors that enable or constrain free expression in contemporary societies. The article discusses the implications of three different non-ideal approaches to freedom: Axel Honneth's normative reconstruction, the capabilities approach developed by Amartya Sen and Martha Nussbaum, and the notion of agonistic freedom associated with radical democratic theory.Peer reviewe