Lapsettomien miesten, odottavien miesten ja isien affektiivinen empatia lasten kuvia kohtaan

Isäksi tulo on suuri muutos miehen elämässä, mutta tätä siirtymää ja sen mukanaan tuomia muutoksia on tutkittu melko vähän. Tutkimuksissa on havaittu, että miehillä tapahtuu isyyteen siirtymässä muutoksia hormonitasoissa ja aivojen hermoverkkojen toiminnassa. Tutkimusten pohjalta on esitetty, että nämä muutokset valmistavat miestä vanhemmuuteen ja ovat yhteydessä esimerkiksi empatian voimistumiseen. Affektiivisella empatialla tarkoitetaan kykyä eläytyä toisen tunteisiin emotionaalisesti, ja sillä on tärkeä rooli vanhemman ja vauvan välisessä vuorovaikutuksessa. Affektiivinen empatia auttaa vanhempaa tunnistamaan vauvan tarpeita ja motivoi toimimaan vauvan tarpeiden mukaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miesten affektiivista empatiaa isyyteen siirtymän eri vaiheissa. Tutkimuksessa vertailtiin lapsettomien miesten, odottavien miesten ja isien affektiivisen empatian voimakkuutta. Empaattisen reaktion mittarina käytettiin tutkittavien myötätunnon kokemuksen määrää negatiivisissa tilanteissa olevien lasten kuvia kohtaan. Aiemman tutkimuksen perusteella tässä tutkimuksessa oletettiin, että isät kokevat eniten myötätuntoa, odottavat miehet toiseksi eniten ja lapsettomat miehet vähiten.  Tutkimus oli osa laajempaa TransParent-tutkimusprojektia. Tutkimukseen osallistui 530 miestä, joista 203 oli lapsettomia, 129 odottavia ja 198 isiä. Tutkittavat tekivät itsenäisesti tietokoneen välityksellä tehtävän, jossa heille näytettiin kuvia lapsista positiivisissa, neutraaleissa ja negatiivisissa tilanteissa. Jokaisen kuvan jälkeen tutkittavilta kysyttiin, kuinka positiivisiksi he kokivat kuvan, ja kuinka paljon myötätuntoa he tunsivat kuvan lasta kohtaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vain miesten myötätunnon kokemuksen määrää negatiivisia kuvia kohtaan. Ryhmien välisiä eroja analysoitiin varianssianalyysin epäparametrisella vastineella.  Oletusten mukaisesti odottavat miehet kokivat enemmän myötätuntoa kuin lapsettomat miehet, ja tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä. Oletusten vastaisesti isien myötätunnon määrä ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi odottavien miesten myötätunnosta. Isien ja lapsettomien miesten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Tulokset osoittivat, että affektiivinen empatia voimistuu miehillä odotusaikana, mutta ei enää lapsen syntymän jälkeen.  Affektiivista empatiaa on tutkittu vähäisesti isyyden siirtymässä. Tämän tutkimuksen tulos antaa näyttöä siitä, että odotusaikana tapahtuu tärkeitä vanhemmuuteen valmistavia muutoksia. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten affektiivisen empatian voimistuminen odotusaikana on yhteydessä esimerkiksi odottavan miehen kiintymykseen tulevaa lasta kohtaan

Parisuhdeväkivallan uhrin vaikutus riittävän näytön saatavuuteen lievästä pahoinpitelyrikoksesta

Vuoden 2011 aikana voimaan tullut rikoslain 21 luvun 16 §:n muutos siirsi lievän pahoinpitelyrikoksen syyteoikeuden asianomistajalta viralliselle syyttäjälle, jos teko on kohdistunut muiden muassa tekijän aviopuolisoon tai avopuolisoon. Näin ollen lievä pahoinpitely on vuodesta 2011 alkaen ollut virallisen syytteen alainen rikos parisuhdeväkivaltatapauksissa. Muutoksella pyrittiin saamaan parisuhteissa tapahtuvat lieväksi pahoinpitelyksi luokiteltavat teot viranomaiskontrollin piiriin sekä ehkäisemään parisuhdeväkivallan uhriin kohdistuvia epäasiallisia toimenpiteitä. Virallisen syytteen alaisuus toi kuitenkin mukanaan myös ongelmia. Pääasiallinen ongelma on, miten rikoksesta saadaan riittävästi näyttöä, jotta rikoksentekijä tulee tuomituksi rangaistukseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia asianomistajalla on rikosprosessissa sekä miten asianomistajan asema prosessissa vaikuttaa riittävän näytön saatavuuteen lievästä pahoinpitelyrikoksesta. Vuoden 2016 alusta alkaen rikoksen uhrit voivat olla oikeudenkäynnissä joko asianosaisen tai todistajan roolissa. Uudistunut jaottelu vaikuttaa erityisesti rikosten uhrien oikeuteen kieltäytyä todistamasta sekä esitutkintamateriaalin hyödynnettävyyteen oikeudenkäynnissä. Tutkielman johtopäätös on, että riittävän näytön saatavuus lievästä pahoinpitelyrikoksesta riippuu pitkälti onnistuneesta esitutkinnasta sekä asianomistajan halusta myötävaikuttaa rikoksen selvittämiseen. Jos asianomistaja on prosessissa passiivinen, näytön saaminen rikoksesta vaikeutuu, mutta se ei ole mahdotonta varsinkin, jos niin sanotusta sana sanaa vastaan-ajattelusta luovutaan

Psyykkinen valmennus tanssinopettajakoulutuksessa : opiskelijoiden käsityksiä psyykkisestä valmennuksesta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tekijänä

Tanssialalla keskitytään pääasiassa fyysisten taitojen treenaamiseen huippuunsa ja psyykkinen hyvinvointi ja jaksaminen jäävät usein vähemmälle huomiolle tai jopa kokonaan huomiotta. Tutkimukseni tavoite oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia tanssinopettajaopiskelijoilla on tällä hetkellä psyykkisestä valmennuksesta ja koetaanko psyykkistä valmennusta tarpeelliseksi itselle sekä yleisesti tanssialalla. Tutkimusmenetelmä on määrällinen ja soveltava. Tutkimukseen luodun kyselyn aineistoa verrataan tietoperustaan, jota on sovellettu tanssialan toimijoiden näkökulmasta. Tuloksista selviää, että tanssinopettajaopiskelijat liittävät psyykkisen valmennuksen mieleen ja ajatustoimintoihin keskittymiseen, joilla pyritään parantamaan suorituskykyä, lisäämään hyvinvointia tai molempia. Psyykkisen valmennuksen teoriaa tai menetelmiä kohdataan pääasiassa elämänkokemuksissa, ja on koettu, että tanssinopettajakoulutuksesta ei ole saatu juuri tai lainkaan psyykkistä valmennusta. Tanssinopettajaopiskelijat pitävät psyykkistä valmennusta tärkeänä ja uskovat tai toivovat sen lisääntyvän alalla tulevaisuudessa. Jatkossa olisi tärkeää kehittää psyykkistä valmennusta tanssialan toimijoiden tarpeisiin sopivaksi eli viedä psyykkisen valmennuksen menetelmiä käytäntöön ja tutkia niiden vaikutuksia tanssinopettajaopiskelijoiden hyvinvointiin.In the field of dance, attention is usually paid to physical training rather than to psychological coaching, though the field is both physically and mentally demanding. The aim of this study was to investigate how students of Dance Pedagogy define mental training, how they experience and think about mental training, and how mental training is needed personally and generally in the field of dance. The research methods used in this study were quantitative research and applied research. The data was collected through an internet questionnaire for students of Dance Pedagogy in three different Universities of Applied Sciences in Finland. The theoretical framework of this thesis deals with sport psychology, which is applied from the point of view of students, dancers, and dance pedagogies. According to the results, dance teacher students associate mental training with intention to enhance the performance and/or increase overall well-being by means of mind and thinking. Theory or methods of mental training are mainly reached through life experiences. Those are slightly or not at all experienced in the Degree Programme of Dance Pedagogy. Dance teacher students find the mental training important, and they hope and/or believe that in the future the use of mental training is going to increase in the field of dance. In the future, it would be important start developing mental training for the needs of the field of dance. The development process would be putting the methods of mental training into practise, and study what kind of influence they have on dance teacher students' well-being

Puuston tiheyden vaikutus taimettumiseen Lapin uudistuskypsyyttä lähestyvissä männiköissä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri kasvatustiheyksien vaikutusta luontaiseen taimettumiseen sekä pituuskehitykseen Lapin uudistuskypsyyttä lähestyvissä tai jo uudistuskypsissä kuivahkon kankaan mäntymetsissä. Kaikki kohteet olivat muokkaamattomia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin aluskasvillisuuden vaikutusta männyn luontaiseen taimettumiseen. Väljennyshakkuun tarkoituksena on valmistella luontaista uudistamista luomalla hyvät taimettumisolosuhteet ja parantaa siemensatoa jo ennen varsinaista uudistamishakkuuta Väljennyshakkuu vähentää onnistuessaan uudistuskustannuksia Lapin heikkotuottoisissa ja hidaskasvuisissa metsissä. Lapin erityispiirteenä on myös metsien korostunut monikäyttö. Matkailun, poronhoidon ja muun virkistyskäytön kannalta metsien säilyttäminen peitteellisenä on tärkeää ja maisemaan vähemmän vaikuttavat, luonnonmukaisemmat toimenpiteet ovat toivottuja. Väljennyshakkuukoe perustettiin vuonna 2004 neljälle eri alueelle Lapissa; Pohjois-, Länsi-, Itä- ja Etelä-Lappiin. Kullekin alueelle tehtiin toistot vuosina 2005 ja 2006. Mittausjakson pituus jokaisella toistolla on kahdeksan vuotta. Tutkittavat kasvatustiheydet olivat 50, 150 ja 250 runkoa hehtaarilla sekä kontrolli, joka vastasi metsikön alkutilaa. Aineisto koostui neljästä hierarkiatasosta; alue-, toisto-, käsittely- ja ympyräkoealatasosta. Mallina käytettiin yleistettyä lineaarista sekamallia ja laskenta suoritettiin R-ohjelmalla. Parhaiten ja nopeimmin taimia syntyi tiheyksiin 50 ja 150 kpl ha-1, joilla metsälain vaatimat tiheystavoitteet (1200 runkoa ha-1) saavutettiin keskimäärin 4‒5 vuoden kuluttua hakkuusta. Mittausjakson lopun taimimäärä ei kuitenkaan keskimäärin riitä metsänhoidon suositusten mukaisiin, 4000‒5000 taimen hehtaaritiheyksiin. Käsittelytiheys 250 kpl ha-1 ei kahdeksan vuoden mittausjakson aikana saavuttanut metsälain tiheysrajoja. Kontrollissa keskimääräinen taimikon tiheys oli 1500 runkoa ha-1 mittausjakson lopussa. Vaihtelu taimimäärissä vuosien välillä oli suurta. Mallissa positiivisesti taimettumiseen vaikuttivat käsittelyn ja ajan yhteisvaikutus. Kasvillisuudesta sammal- ja jäkäläkerroksen paksuuden sekä puolukan (Vaccinium vitis-idaea) peittävyyden havaittiin heikentävän taimettumista merkitsevästi. Myös humuskerroksen paksuuden lisääntyessä taimien määrä väheni selkeästi. Pituuteen vaikuttivat taimen ikä, iän ja käsittelyn yhdysvaikutus sekä ympyräkoealalla ollut taimimäärä. Selvästi parhaiten pituus lisääntyi tiheydessä 50 kpl ha-1. Käsittelyn 150 kpl ha-1 ja kontrollin välillä ei ollut merkitsevää eroa pituuskehityksessä. Käsittelyssä 250 kpl ha-1 pituuskehitys oli heikointa.The purpose of this study was to find out the effect of different seed tree densities on natural regeneration and height development of pine (Pinus sylvestris) in Finnish Lapland. There was no soil preparation done in the stands. An additional aim was to find out the effects of understory vegetation on pine seedling establishment. The purpose of preparatory cutting is to prepare the stand for natural regeneration by enhancing the conditions for good seedling establishment and improve the seed production of the mature trees before the actual regeneration cutting. It also decreases the costs of regeneration in the low-productive and slow-growing forests in Finnish Lapland. The study was established in year 2004 on four different areas in Lapland. The replications were conducted for every area in the years 2005 and 2006.The period of measurement in every replication was 8 years. The examined seed tree densities were 50, 150, 250 stems per hectare and a non-thinned control that demonstrated the initial state of the stands. The data consisted of four hierarchical levels, which were area, replicate, treatment (seed tree densities) and experimental plot. The density model was a generalized mixed model and the height model a general linear model. The best result in seedling establishment was achieved in seed tree density of 50 and 150 stems per hectare, where the requirements for the density of the forest law (1200 seedlings ha-1) was reached in 4‒5 years after the preparation cutting. The amount of the seedlings at the end of the measurement period, did not on an average reach the recommended seedling densities (4000‒5000 seedlings ha-1). The seed tree density of 250 stems per hectare, did not reach either of these requirements for density. In the control plot, the average seedling density was 1500 seedlings per hectare at the end of the measurement period. The variables affecting seedling establishment were interactions between the see tree densities and time, thickness of the moss- and lichen cover and the coverage of lingonberry. Factors affecting the height development of pine seedlings were age of the seedling, interactions between seed-tree density and seedling age and the average density of the seedlings on the plot. Height increased clearly best when seed-tree density was 50 stems ha-1. There were no difference between densities 150 stems per hectare and control. The height development was slowest in the density of 250 stems per hectare

”Ne ovat kuin jumala!” : Kriittinen tapaustutkimus ihmiskaupan uhrin oleskelulupaprosessista

Tutkielma tarkastelee kriittisesti ihmiskaupan uhrin oleskelulupaprosessia ja luvan myöntämisen edellytyksiä suhteessa prosessin läpikäyneen kokemuksiin. Erityisen tarkastelun kohteena on ihmiskaupan uhrille inhimillisen yksilöllisen syyn perusteella myönnetyn oleskeluluvan edellytykset. Tutkielman perusteella erityisen tärkeäksi ihmiskaupan uhrin oleskelulupaprosessin kannalta nousee kysymys siitä, milloin maahanmuuttoviranomaiset arvioivat hakijan aseman tarpeeksi haavoittuvaksi. Tutkielma käsittelee seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa nimenomaan laajemmin siirtolaisten oikeuksia koskevana kysymyksenä ja jäsentelee yleisesti siirtolaisuuden hallinnan ja erityisesti oleskelulupajärjestelmän aiheuttamia ongelmia seksityön, siirtolaisuuden ja ihmiskaupan näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on se, millaiseksi institutionaalinen ihmiskaupan uhrin lupaprosessi muodostuu suhteessa sen läpikäyneen kokemuksiin sekä se mitkä tekijät ihmiskaupan uhrin oleskelulupaprosessissa edesauttavat myönteisen oleskeluluvan saamista ja mitä luvan edellytyksenä oleva ”haavoittuva asema” käytännössä tarkoittaa. Tutkielman aineisto koostuu kolmesta eri lähteestä kerätystä aineistosta: ihmiskaupan uhrin oleskelulupaprosessin läpi käyneen haastattelusta, hänen tapaustaan koskevista maahanmuuttoviraston dokumenteista ja asiassa avustaneen asianajajan haastattelusta. Koska aineisto on koottu tapaustutkimukselle ominaisesti useasta eri lähteestä, myös sen analyysissä käytetään erilaisia menetelmiä. Analyysin lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi siinä merkityksessä, että ajattelen todellisuuden rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Haastatteluaineistoa luetaan narratiivisen näkökulman avulla koska nimenomaan haastateltavan kertomus on se, jota vasten tutkielman muuta aineistoa analysoidaan. Maahanmuuttoviraston dokumenttien analyysissä sovelletaan kriittistä diskursiivis-narratiivista luentaa sillä niiden osalta kiinnostuksen kohteena eivät niinkään ole kertomukset sinänsä vaan myös se millaisia diskursseja ne sisältävät. Analyysi nojaa seksityön, kriittisen ihmiskaupan ja kriittisen siirtolaisuuden tutkimuksen piirissä käytyihin tutkimuskeskusteluihin. Tutkielman analyysi osoittaa, että ihmiskaupan uhrin oleskelulupaprosessissa maahanmuuttoviranomaiset toimivat portinvartijoina ja soveltavat oleskelulupakäytäntöjä sen mukaan, onko hakijan uhrikertomus uskottava ja herättääkö se heissä myötätuntoa vai ei. Kaikkein helpommin täydellisen ja legitiimin uhrin statuksen saa henkilö, joka rikoksen kohteeksi joutuessaan on fyysisesti ja henkisesti heikko ja viaton. Analyysi osoittaa, että haastateltavalle myönnettiin oleskelulupa vasta kun hänen tilanteensa pystyttiin konkretisoimaan sellaisiksi yleismaailmallisiksi biologisia lakeja noudattaviksi ongelmiksi, jotka voitiin paikallistaa sairaan ruumiista. Sairaan ruumiin legitiimi kärsimys toimii ikään kuin hakijan haavoittuvuuden mittarina. Sen mukaan kärsimys, jonka taustalta voidaan lääketieteellisesti tunnistaa tauti on uskottavampi kuin epämääräisistä vaivoista tai ongelmista kärsivien potilaiden tai turvapaikanhakijoiden kokemus

Varhaiskehityksen aikaiset tulehdustasot ja internalisaatio- ja eksternalisaatio-oireilu 2-vuotiaana

Mielenterveyden häiriöt sekä häiriötasoa lievempi oireilu lapsuudessa ovat merkittävä ja yhä kasvava yhteiskunnallinen haaste. Yhteiskunnallisen näkökulman lisäksi mielenterveyden ongelmat aiheuttavat kärsimystä myös yksilötasolla. Ne voivat haastaa lapsen sosiaalisia suhteita sekä heikentää koulumenestystä. Psyykkiselle oireilulle altistavia riskitekijöitä tunnetaan jo jonkin verran, mutta mekanismeja riskitekijöiden ja oireilun välillä ymmärretään vielä heikosti. Yhdeksi mahdolliseksi biologiseksi mekanismiksi on esitetty tulehdustilaa, sillä kohonneiden tulehdustasojen on havaittu olevan yhteydessä sekä joihinkin psyykkisen oireilun riskiä lisääviin tekijöihin että psyykkiseen oireiluun. Varhaisten riskitekijöiden sekä niitä välittävien mekanismien tunnistaminen onkin tärkeää, jotta voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien syntyä sekä hoitaa ja edistää mielenterveyttä elämän alkutaipaleelta lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia äidin raskausaikana sekä lapsen yhden ja kahden vuoden iässä mitattujen tulehdustasojen yhteyttä lapsen internalisaatio- ja eksternalisaatio-oireiluun kahden vuoden iässä. Lisäksi tarkasteltiin raskausajalta kahteen ikävuoteen saakka kertyneen kumulatiivisen tulehduksen yhteyttä internalisaatio- ja eksternalisaatio-oireiluun kahden vuoden iässä. Tulehdustasoa mitattiin herkän c-reaktiivisen proteiinin (hsCRP) pitoisuutena veren seerumista. Internalisaatio- ja eksternalisaatio-oireita tarkasteltiin vanhempien arvioimana varhaislapsuuden sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen arviointikyselyllä (The Infant-Toddler Social and Emotinal Assessment, ITSEA). Aiemman tutkimuksen perusteella oletettiin, että äidin raskausaikainen tulehdustaso on positiivisesti yhteydessä sekä lapsen internalisaatio- että eksternalisaatio-oireiluun, mutta lapsuudessa yksi- tai kaksivuotiaana mitattu tulehdustaso ei ole yhteydessä lapsen internalisaatio- tai eksternalisaatio-oireiluun kahden vuoden iässä. Kumulatiivisen tulehduksen osalta hypoteeseja ei asetettu, sillä aiempaa vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole. Tutkimusaineisto on kerätty osana Helsingin yliopiston Lasten D-vitamiinitutkimusta (VIDI). Tämän tutkimuksen otos koostui 617 äiti-lapsiparista. Otokseen valikoituivat ne osallistujat, joilta oli saatavilla vanhempien täyttämä ITSEA-kysely sekä tieto hsCRP-pitoisuudesta raskausajalta ja/tai yhden ja/tai kahden vuoden iässä mitattuna. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin käyttämällä lineaarista regressioanalyysia ja kovarianssianalyysia. Tulokset osoittivat, että äidin raskausaikainen tai lapsen tulehdustaso 1-vuotiaana ei ollut yhteydessä lapsen internalisaatio- eikä eksternalisaatio-oireisiin kahden vuoden iässä. Kaksivuotiaana mitattu tulehdustaso ei ollut yhteydessä internalisaatio-oireisiin, mutta se oli positiivisesti yhteydessä lapsen eksternalisaatio-oireisiin. Useammin toistunut korkea tulehdustaso raskausajalta kahteen ikävuoteen mennessä ei ollut yhteydessä psyykkiseen oireiluun kahden vuoden iässä. Tarkempi tarkastelu osoitti, että tulehduksella voi olla yhteyttä etenkin aggressiivisuuteen liittyvään eksternalisaatio-oireiluun, mutta ei niinkään aktiivisuus- ja impulsiivisuusoireiluun. Tulehdustasojen yhteyttä myöhempään psyykkiseen oireiluun on tutkittu vähäisesti varhaislapsuudessa. Tämän tutkimuksen tulokset antavat näyttöä, että kohonnut tulehdustaso olisi yhteydessä voimakkaampaan eksternalisaatio-oireiluun jo varhaislapsuudessa. Jatkossa olisi hyvä tutkia mahdollisia eroja sukupuolten välillä tulehduksen ja myöhemmän psyykkisen oireilun yhteyden suhteen sekä mahdollisten yhteyksien syy-seuraussuhteita

Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä

publishedVersionPeer reviewe

Log Construction Practices and Future Outlook: Perspectives of Finnish Experts

publishedVersionPeer reviewe

Manipulating overstory density and mineral soil exposure for optimal natural regeneration of Scots pine

In northern boreal region the growth of forests is slow, and yield and profit are low, which is why low refor-estation costs are important for profitable forestry. If natural regeneration is successful, expensive artificial forest regeneration (planting or direct seeding) can be avoided. In this study, we look at the impact of overstory density and site preparation on natural regeneration and seedling growth of Scots pine. Study stands were established in different parts of Northern Finland and in each stand following treatments: 50, 150 and 250 trees ha-1 or unthinned control, where the stand density was >= 250 trees ha-1, were randomly allocated to experimental plots. In addition, site preparation (disc trenching, 4000-5000 m ha-1) was carried out on two experimental plots in which tree density was either 50 or 150 trees ha-1. In the experimental stands seedling number, age and growth were monitored for 11 years. Monitoring revealed that the number of seedlings increased with decreasing tree density. Average seedling height growth was very low or even non-existent in the unthinned control and in the densest (250 trees ha-1) treatment, but increased when the density of trees decreased. The highest seedling number and the highest growth were achieved when the tree density was 50 trees ha-1 and the soil was prepared to expose mineral soil. Achieving e.g. 2000 seedlings ha-1, would need about 40% exposition of mineral soil. The required low tree density implies that not only seed supply from seed trees and site preparation is important for regeneration success in northern boreal Scots pine forests but also the reduction of competition by mature trees