Nuorten kokemukset lastensuojelun palveluista

Koko lastensuojelu prosessin pitäisi olla alusta loppuun suunniteltu huomioiden lapsen tarpeet. Katkenneita sijoituksia tulisi tutkia lisää nuorten kokemuksellisuuden kautta, jotta pystytään kehittämään lastensuojelussa tapahtuvaa työtä. (Huumonen 2009, 3.) Nuorten oman mielipiteen esille tuominen vaatii sinnikyyttä, jotta aikuiset suhtautuisivat heidän toiveisiinsa vakavasti (Reinikainen 2009, 77). Opinnäytetyö kuuluu osana tutkimushanketta, jolla lähestytään lastensuojelun- ja psykiatrian rajapinta- ja yhteispintatyöskentelyn problematiikkaa neljän eri tutkimusalueen kautta: asiakas-, työntekijä-, palvelutuotannon- ja lainsäädännönnäkökulma. Turun ammattikorkeakoulun vastuulla on asiakas- ja työntekijänäkökulma. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten kokemuksia asiakaslähtöisyyden toteuttamisesta lastensuojelun palveluissa. Tavoitteena on parantaa palveluiden laatua nostamalla esiin palveluita käyttävien nuorten näkökulma. Tavotteisiin pääsemiseksi lähetettiin Salossa ja Raisiossa lastensuojelun palveluita käyttäneille 1994-1999 syntyneille nuorille kyselylomakkeet. Lomakkeita lähetettiin 283 vastauksia palautui 18. Suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällön analyysin avulla. Tulosten mukaan nuoria ei kuunnella tarpeeksi päätettäessä heidän asioistaan. Avun saaminen eri tahoilta koettiin huonoksi. Lastensuojeluhenkilöstön ammattitaito ja luottamuspula nuoren lastensuojeluhenkilökunnan välillä koettiin merkittävänä puutteena. Lastensuojelun palveluiden käytö oli osalle enemmän rasite kuin avunsaanti keino. Tukihenkilötoiminta ja perhepalaverit koettiin hyvinä asioina. Lastensuojelupalveluiden parantamista voidaan nuorten mielipiteiden perusteella aloittaa kiinnittämällä huomiota lastensuojeluhenkilökunnan koulutukseen ja kiinnittää entistä suurempaa huomiota lastensuojelupalvelujärjestelmän toimivuuteen.The whole child welfare process should be designed from start to finish so that it takes a child’s needs into account. Repeated interrupted placements should be examined more through experiences of young people, so that it could be possible to develop the work done within child welfare from young people’s perspective. (Huumonen 2009, 3.) Trying to bring young peoples opinions out requires you to have persistence, so that adults would deal seriously with their hopes (Reinikainen 2009, 77). This thesis is a part of research project, which approaches the proplems of borderline child welfare and the psychiatry from four different perspectives: customer perspective, employee perspective, service and law perspective. Turku University of Applied Sciences is responsible for customer and employee perspective. The purpose of thesis was to find out, describe and analyze young people’s experiences about how customer orientation comes real in child welfare services. The aim is to improve the quality of services by bringing out the opinions of young peoples who use these services. The material for the study was analyzed by using a questionnaire which was sent to 283 young people born between 1994 and 1999 using child welfare services in Salo and Raisio. 18 people responded the questionnaire. Closed questions were analyzed statistically and the open questions were analyzed by content analysis. The results show that young people are not listened to enough in the decision making process. Getting help from a variety of sources were considered poor. Child welfare staff professionalism and lack of trust between the staff of a young child was seen as a major shortcoming. Using child welfare services was experienced more as a burden than as means to get assistance. The mentor and family gatherings were considered as positive aspects. Child welfare services could be improved by paying attention to child welfare personnel training and to functionality of child welfare system

Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilta on edellytetty tietosuojavastaavan nimeämistä vuodesta 2007 lähtien. Tietosuojavastaavien ensisijainen tehtävä lainsäädännön mukaan on seuranta- ja valvontatehtävä. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös auttaa rekisterinpitäjiä toteuttamaan rekisterinpitäjän velvoitteet sekä antaa asiantuntija-apua organisaation henkilökunnalle ja johdolle tietosuoja-asioissa.Tutkimuksessa oli tarkoituksena tutkia organisaation johdon tukea, miten se tukee tietosuojavastaavaa tehtävässään. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietämystä tietosuojavastaavan ja johdon keskinäisistä suhteista. Tutkimus kohdistui terveydenhuollon tietosuojavastaaviin. Tutkimusaineiston hankinta tapahtui sähköisellä kyselyllä, joka sisälsi monivalintakysymyksiä, mielipideväittämiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka ensisijaisena analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto koostui 102 vastauksesta.Lähdekirjallisuuden perusteella johdon tuen voidaan määritellä muodostuvan toiminnan edellytyksistä, kannustuksesta sekä luottamuksesta. Näiden elementtien pohjalta operationalisoituun kyselyyn saatujen vastausten perusteella mielipiteet johdon tuesta jakaantuivat. Pääasiallisesti tietosuojavastaavat kokivat, että organisaation johto loi tietosuojavastaavan toiminnalle toiminnan edellytykset, kannusti tietosuojavastaavaa ja luotti häneen. Osalta tietosuojavastaavista puuttui johdon tuki. Monilta puuttui lisäksi tietosuojavastaavan toimenkuvaan liittyvät kirjalliset tehtäväkuvaukset sekä vastuiden ja valtuuksien kuvaukset. Huomiota kiinnitti lisäksi resurssien, erityisesti tehtävään varatun ajan, puute

Climate change adaptation tools for environmental risk mitigation of acid sulfate soils

Layman's repor

Metsätalouden vaikutukset purojen ja jokien biologiseen tilaan – MEBI -hankkeen tulokset

Suomen pinta-alasta valtaosa on metsätalousmaata. Metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksia virtavesien biologiseen tilaan on kuitenkin selvitetty vain vähän. Tämän hankkeen tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa metsätalouden vaikutuksista purojen ja jokien ekologiseen tilaan sekä kehittää biologista vaikutusseurantaa pienissä virtavesissä. Hankkeessa tarkasteltiin vedenlaatua ja biologisia laatumuuttujia (päällyslevät, vesisammalet ja pohjaeläimistö) suhteessa metsätalouden intensiteettiin 12 purokohteen (pääasiassa Luken metsätalouden kuormituksen seurantaverkko) ja 40 jokikohteen (pääasiassa MaaMet-seurannan metsätalouskohteet) aineiston avulla. Paikkavalinnoissa pyrittiin minimoimaan maatalouden vaikutus pois. Purokohteiden biologisen tilan kartoittamiseksi tehtiin maastotöitä elo-syyskuussa 2015. Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen toimesta ja sen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Tulosten perusteella metsätalousalueilla sekä puroissa että jokivesissä etenkin typpipitoisuudet olivat selkeästi taustapitoisuuksia suuremmat. Pitoisuuksia selitti valuma-alueen metsäojitusten määrä, mutta myös luontaiset tekijät ja yhteisvaikutukset. Purokohteilla luonnollinen vaihtelu oli hyvin suurta, mikä ilmeni erityisesti biologisissa mittareissa. Hankkeessa tutkituilla Luken seurantaverkon kuudella metsä-talouskohteella päällyslevien, vesisammalten ja pohjaeläinten tila ei ollut merkittävästi heikentynyt. Jokikohteissa vedenlaatu (typpipitoisuus, veden väri) sekä päällyslevien ja vesikasvillisuuden tila heik-kenivät metsätalouden määrän (ojitusten) lisääntyessä. Purokohteilla testattiin päällyslevien määrän mittaamisessa optista, a-klorofylliä mittaavaa Bentho-Torch-fluorometriä, joka on biologisen tilan arviointiin kehitetty uusi laite. Fluorometri soveltuu käytettäväksi kivipintojen päällyslevien kokonaismäärän ajalliseen seurantaan esimerkiksi erilaisten metsäta-loustoimenpiteiden yhteydessä. Fluorometrin käyttöön liittyviä menetelmiä tulee kuitenkin vielä kehittää luotettavan seurantatiedon varmistamiseksi. Erityisesti intensiivisen metsätalouden ja tiheään ojitettujen valuma-alueiden alapuolisissa jokivesissä ekologinen tila oli heikentynyt. Niin kuin muukin ympäristön tilan seuranta, metsätalouden vaikutusten luotettava seuranta edellyttää edustavaa seurantakohteiden ja elinympäristöjen valintaa. Metsätalouden vesiensuojelutoimien vaikuttavuudesta virtavesien ekologiseen tilaan tarvittaisiin lisää tietoa vesienhoidon suunnittelun tueksi

Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä

Tähän BAT-raporttiin on koottu tietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisista liuottimia käyttävän pintakäsittelyn prosesseista ja keinoista päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Liuottimia käyttävän pintakäsittelyn tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät VOC-yhdisteiden päästöihin ilmaan ja jätevesiin, syntyviin jätteisiin, maaperän ja pohjaveden suojeluun sekä meluun. Tässä selvityksessä on keskitytty pieniin ja keskisuuriin laitoksiin. Julkaisussa kerrotaan muun muassa liuottimia käyttävän pintakäsittelyn toimintojen lainsäädännöllisestä taustasta, menetelmistä VOC-päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Raportissa on kuvattu erityisesti maalauksen ja painatuksen toimintojen BAT-tekniikoita ja menetelmiä, mutta sitä voidaan käyttää soveltuvin osin hyväksi myös muiden orgaanisia liuottimia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävien toimintojen VOC-päästöjen rajoittamisessa. Selvitys on tarkoitettu toiminnanharjoittajille, ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille sekä muille toimialasta kiinnostuneille parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuinformaatioksi

Effectiveness and drug survival of TNF-inhibitors in the treatment of psoriatic arthritis : A prospective cohort study

Background and objectives: Tumor necrosis factor (TNF)-inhibitors are used to treat psoriatic arthritis (PsA), but only a limited number of observational studies on this subject have been published thus far. The aim of this research was to analyze the effectiveness and drug survival of TNF-inhibitors in the treatment of PsA. Methods: PsA patients identified from the National Register for Biologic Treatment in Finland (ROB-FIN) starting their first, second, or third TNF-inhibitor treatment between 2004 and 2014 were included. Effectiveness was measured using ACR and EULAR response criteria and modeled using ordinal logistic regression. Treatment persistence was analyzed using Kaplan-Meier survival analysis and Cox proportional hazards model. Results: The study comprised 765 patients and 990 TNF-inhibitor treatment courses. EULAR moderate treatment responses at 6 months were achieved by 68% and 37% of the users of the first and the second or the third biologic, respectively. The probabilities of discontinuing the treatment within 12 and 24 months were 20% and 28%, respectively. Adjusted treatment responses to all TNF-inhibitors were similar; however, co-therapy with conventional synthetic disease-modifying anti-rheumatic drugs (csDMARDs) was not associated with better effectiveness. Adalimumab [hazard ratio (HR) = 0.62; 95% confidence interval (CD: 0.44-0.88] was superior to infliximab in drug survival while etanercept (HR = 0.77, 95% CI: 0.55-1.1) and golimumab (HR = 0.75, 95% CI: 0.46-1.2) did not differ from it. Co-medication with csDMARDs did not statistically improve drug survival. Conclusion: All available TNF-inhibitors showed similar treatment responses with or without csDMARDs. Adalimumab was associated with better drug survival when compared to infliximab. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Heart Rate Dynamics after Exercise in Cardiac Patients with and without Type 2 Diabetes

Purpose: The incidence of cardiovascular events is higher in coronary artery disease patients with type 2 diabetes (CAD + T2D) than in CAD patients without T2D. There is increasing evidence that the recovery phase after exercise is a vulnerable phase for various cardiovascular events. We hypothesized that autonomic regulation differs in CAD patients with and without T2D during post-exercise condition. Methods: A symptom-limited maximal exercise test on a bicycle ergometer was performed for 68 CAD + T2D patients (age 61 ± 5 years, 78% males, ejection fraction (EF) 67 ± 8, 100% on β-blockade), and 64 CAD patients (age 62 ± 5 years, 80% males, EF 64 ± 8, 100% on β-blockade). Heart rate (HR) recovery after exercise was calculated as the slope of HR during the first 60 s after cessation of exercise (HRRslope). R–R intervals were measured before (5 min) and after exercise from 3 to 8 min, both in a supine position. R–R intervals were analyzed using time and frequency methods and a detrended fluctuation method (α1). Results: BMI was 30 ± 4 vs. 27 ± 3 kg m2 (p < 0.001); maximal exercise capacity, 6.5 ± 1.7 vs. 7.7 ± 1.9 METs (p < 0.001); maximal HR, 128 ± 19 vs. 132 ± 18 bpm (p = ns); and HRRslope, −0.53 ± 0.17 vs. −0.62 ± 0.15 beats/s (p = 0.004), for CAD patients with and without T2D, respectively. There was no differences between the groups in HRRslope after adjustment for METs, BMI, and medication (ANCOVA, p = 0.228 for T2D and, e.g., p = 0.030 for METs). CAD + T2D patients had a higher HR at rest than non-diabetic patients (57 ± 10 vs. 54 ± 6 bpm, p = 0.030), but no other differences were observed in HR dynamics at rest or in post-exercise condition. Conclusion: HR recovery is delayed in CAD + T2D patients, suggesting impairment of vagal activity and/or augmented sympathetic activity after exercise. Blunted HR recovery after exercise in diabetic patients compared with non-diabetic patients is more closely related to low exercise capacity and obesity than to T2D itself

Land use optimization tool for sustainable intensification of high-latitude agricultural systems

Recent studies assessing agricultural policies, including the EU’s Agri-Environment Scheme, have shown that these have been successful in attaining some environmental goals. In Finland, however, the economic situation of farms has dramatically fallen and hence, the actions do not result in social acceptability. Sustainable intensification is a means to combine the three dimensions of sustainability: environmental, economic and social. Here we introduce a novel land use optimization and planning tool for the sustainable intensification of high-latitude agricultural systems. The main rationale for the development of the tool was to achieve a systematic and comprehensive conception for land allocation across Finland, where field parcels vary substantially in their conditions. The developed tool has a three-step scoring system based on seven physical characteristics (parcel size, shape, slope, distance to the farm center and waterways, soil type and logistic advantages) and the productivity of field parcels. The productivity estimates are based on vegetation indices derived from optical satellite data. The tool allocates virtually all >1 million field parcels in Finland either to sustainable intensification, extensification or afforestation. The tool is dynamic in the sense that its boundary values for land allocation can be fixed according to changes in social targets and supporting policies. Additionally, it can be applied year after year by acknowledging new available data, e.g., on vegetation indices and field parcel rearrangements between farms. Furthermore, it can be applied to all farm types and across Finland. It is a tool for land use planning, implementation and monitoring, but its thorough implementation calls for further development of policy instruments, which are currently more supportive towards land sharing than land sparing activities