Osumia: Osaamisen käsite.

Osaaminen on kaiken koulutuksen järjestämisen tavoitteena. Millaista on suomalainen osaaminen? Ainakin se on oikeaan osumista. Mitä sinun mielestäsi on osaaminen? Miten osaamisen voi todistaa? Onko kouluosaaminen tai itse opittu osaaminen samanarvoista

Fluid education—a new pedagogical possibility

Looking beyond analytical philosophy which underlies most pedagogical thinking, this study presents a novel idea of fluid education. Fluid dialectic is not only a theory but a method of this study, which draws on the Hegelian dialectics supplemented by Taoism. It recognises the messiness of educational reality by exploring how pedagogic antinomies can help transpose, de-fix or reposition traditional roles in the classroom, and therefore allow a different type of teaching, learning or educational adventure to take place. In contrast to a reality of fixed roles in traditional education, it acknowledges the non-linearity and oppositions that an educational reality usually has. However, instead of arguing against it, we believe the tensions and antinomies presented are valuable in dialectic and interparadigmatic teaching and learning. A framework of fluid education that emphasises the dialectic movements between different antinomies is presented. How one is liberated from fixed time, space and position is discussed

Osaamisperusteisuus

Osaamisperusteisuus on nykyään pedagogisen toiminnan lähtökohta. Osaamisperusteisuudessa siirrytään oppiainekeskeisyydestä aitoon osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä opiskelijan yksilölliseen etenemiseen. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka mukaan edetään ja jota täydennetään, kun osaamista on kertynyt. Videossa pohditaan, millä tavoilla opiskelussa voi osoittaa osaamista ja miten osaaminen tuodaan näkyväksi, vanheneeko osaaminen sekä onko itse opittu osaaminen samanarvoista esimerkiksi koulussa opitun osaamisen kanssa

Oulun yliopiston arviointia – Kotkan silmästä siiville

Yliopistojen arviointiin ja laadunvarmistukseen on viime vuosikymmeninä kiinnitetty runsaasti huomiota eurooppalaisessa korkeakoulupolitiikassa. Varsinkin Bolognan prosessi on kiihdyttänyt keskustelua ja saanut korkeakoulujen arvioijat miettimään keinoja yhteisten laadunvarmistusjärjestelmien löytämiseksi. Myös kriittisiä ääniä uudistusvaatimuksia kohtaan on esitetty. Suomessa yliopistotason arvioinnit ovat yleistyneet 1990-luvun alusta lähtien. Jokaisessa suomalaisessa yliopistossa on toteutettu kokonaisarviointi, jonka keskeisenä osana on usein ollut yliopiston itsearviointi. Aikuiskasvatuksen teemanumero käsittelee Oulun yliopiston opetuksen arviointityötä ”Kotkan silmässä” kahdesta eri näkökulmasta ja kahdessa peräkkäisessä katsauksessa. Kuvaukset täydentävät toisiaan

Osumia: Osaamisen dokumentointi

Osaamisperustaisessa lähestymistavassa peilataan osaamista annettuihin osaamistavoitteisiin. Osaamisen dokumentointi on olennainen osa tätä prosessia. Videointi on eräs tehokas osaamisen dokumentoinnin menetelmä. Mitä osaamista videolla esitetään? Miten dokumentointiprosessi etenee? Ottaisitko itse osaamisen dokumentointia vastaan videon ehdottamassa muodossa

Ammattipedagogisen maiseman avartuminen. Pedagoginen reseptiotutkimus opetuselokuvan vaikutuksesta

Artikkelissa keskitytään opetuselokuvan dramatisoinnin opetukselliseen ja kasvatukselliseen strategiaan sekä pedagogisen median välittömään reseptioon. Opetuselokuvan pedagoginen reseptio liittyy pedagogisen median tuottamaan lisäarvoon. Opetuselokuvan dramatisointia tarkastellaan tutkimusta varten kehitetyn pedagogisen median suunnittelun 3V-mallin pohjalta. Pedagogisen median merkitysmaailman suunnittelua tukeva 3V-malli sisältää kolme ulottuvuutta: viestintä, viihtyvyys ja vakavuus, jotka nivotaan yhteen draamallisin keinoin. Tutkimuksessa seurattiin opettajaopiskelijoiden (N=23) käsitystä ammattipedagogiikasta ennen ja jälkeen aihetta käsittelevän opetuselokuvan katsomisen. Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, mitkä opetuselokuvan ominaisuudet vaikuttavat elokuvan pedagogiseen reseptioon ja miten. Tutkimustulokset osoittivat, että kaikkien opettajaopiskelijoiden käsitys ammattipedagogiikasta syveni ja laajeni opetuselokuvan katsomisen jälkeen. Erittäin voimalliseksi dramatisoinnin keinoksi osoittautui metaforinen lähestymistapa, jolla näytti olevan suoraa informaatiota suurempi emotionaalinen voima. Tutkimus vahvisti, että opiskelija ei omaksu (pedagogisen) median sanomaa sellaisenaan, vaan luo siitä omia tulkintoja. Opiskelijoiden kieleen vakiintui elokuvassa käytettyjä käsitteitä ja kokonaisia fraaseja. Monikerroksiset merkitysrakenteet ja niiden väliset suhteet opiskelijoiden vastauksissa kertoivat pedagogisen reseption rinnalla opetuselokuvan laajemmasta vaikutuksesta katsojaan. Tutkimuksen yhteydessä määriteltiin pedagoginen reseptiotutkimus

Proti kompetencnemu sistemu poklicnega izobrazevanja - kaj bo proces zahteval od izobrazevanja uciteljev in uciteljevih vlog?

Competence-based education refers to the integration of knowledge, skills, attitudes and interactivity as the intended outcomes of learning. It makes use of lifelong learning and lifelike tasks in realistic settings and requires the cooperation of teachers. This research was prompted by the desire to explain why collegial cooperation often seems to be problem¬atic in schools and universities. Are there certain social structures or behavioural patterns that influence the cooperative culture in teacher communities? The research material was collected in 2013 and 2014 in Oulu, Finland. The target groups were both newly qualified and experi¬enced vocational teachers at all educational levels (N=30). The data col¬lection methods were open questions in interviews and questionnaires. The research approach and analysis methods were qualitative. The theo¬retical background is in humanistic-cognitive and experiential learning as well as in dynamic epistemic conceptions. The findings show that the prevailing model in teacher communities is individualistic, discipline-divided and course-based, especially among older teachers. The obsta¬cles refer to teachers’ self-image and a deeply rooted fear of criticism or revelation of incompetence. The promoters of cooperation were con¬nected to the changing practices and desire of sharing with colleagues. (DIPF/Orig.

Opettajaksi kehittyminen korkeakoulussa opettajankoulutuksen avulla

Tutkimus korkeakouluopettajien pedagogisesta kasvusta korkeakoulupedagogisen opettajankoulutuksen kontekstissa tapahtui seurantatutkimuksena neljän tiedonkeruun avulla, kolme kertaa koulutuksen aikana 2007-2011 ja kerran sen jälkeen 2016. Vuoden 2016 aineistonkeruuta lukuun ottamatta, aiemmat havainnot on julkaistu erikseen. Nyt seurannan tulokset esitetään ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Pätevyyden antavaan korkeakoulu-pedagogiseen opettajankoulutukseen (60 op) osallistui eri vuosina yhteensä 62 opettajaa, jotka kaikki olivat mukana edellä mainituissa tutkimuksissa. Osallistujat kartoittivat työidentiteettinsä kehittymistä, henkilökohtaisten tavoitteiden tiedostamista, teorioiden ja käytänteiden hahmottamista, vuorovaikutus- ja dialogitaitojen kehittymistä, korkeakouluopetuksen kehittämismahdollisuuksia omasta näkökulmastaan sekä oman urapolun ja pedagogisen kehittymisen tekijöitä ja korkeakouluyhteisön muutoksia seurantatutkimuksen näkökulmasta. Tulosten perusteella voi päätellä, että opettajankoulutukseen osallistuneiden korkeakouluopettajien työidentiteetti on muuttunut tutkijasta tutkimustyötä tekeväksi opettajaksi. Opettajuuden kehitykseen ja työtyytyväisyyteen opettajan työssä vaikuttavat kokemus omasta pätevyydestä, vuorovaikutusosaaminen, motivaatio ja mahdollisuus kehittää itseään. Melkein yhtä paljon merkitystä on työyhteisön sosiokulttuurisilla ominaisuuksilla, valtasuhteilla, johtamisella, yhteistyöllä, resursseilla ja asenteilla. Puutteet näissä tai jossakin näistä tekijöistä laskevat motivaatiota ja tuloksellisuutta. Verkottuminen kollegoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa sekä mahdollisuus osallistua tutkijatapaamisiin ja vaikuttaa omaan työyhteisöön olivat kehittymisen myötävaikuttajia. Työyhteisötekijöissä nousi esiin luottamuksen tunne, jonka rakentumiseen olisi kiinnitettävä huomiota

Osumia: Vene

Veneen rakentamisen taito oli vielä 50 vuotta sitten tärkeää ammatillista osaamista Suomen järviseuduilla. Veneet tehtiin joko itse tai sitten ne teetettiin veneenvalmistukseen erikoistuneella venemestarilla. Veneen tekijät olivat saaneet oppinsa verenperintönä: taito opittiin isältä pojalle. Mitä vaiheita perinteisessä veneen rakentamisessa on? Mitä osaamista siinä tarvitaan