Perustulokokeilun arvioinnin loppuraportti: Rekisterianalyysi työmarkkinavaikutuksista

Suomen perustulokokeilussa tutkittiin Kelan työttömyysetuuksien korvaamista 560 euron kuukausittaisella perustulolla. Kokeilu toteutettiin satunnaistamalla 2 000 työtöntä perustulolle vuosien 2017–18 ajaksi. Perustulo oli vastikkeeton ja veroton etuus, joka lisäsi työllistymisen kannustimia huomattavasti. Samalla se poisti velvoitteet työnhakuun ja aktivointitoimenpiteisiin osallistumiseen. Tässä raportissa tehdään kokeilun ennakkoarviointisuunnitelman mukainen vaikuttavuusarvio. Tuloksien perusteella kokeilun työllisyysvaikutukset jäivät vaatimattomiksi. Päävasteen mukainen työllisyys lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi 6 päivällä, mutta aktiivimallin käyttöönotto vaikeuttaa tuloksen tulkintaa. Ennen aktiivimallia työllisyysvaikutusta ei havaita. Toisaalta perustulon saajat jatkoivat työttömyysetuuksien käyttöä laajasti ja osallistuivat työvoimahallinnon palveluihin lähes entiseen tapaan. Kokeilun perusteella työllistymiskannustimien parantaminen, vastikkeettomuus ja byrokratian purkaminen näyttäisi olevan hyvin rajallisesti toimiva keino työllisyyden edistämiseen Kelan työttömyysetuudella olevien kohdalla.nonPeerReviewe

Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteuttaminen. Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja. Kokeilun toimeenpanoa varten Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen perustulon toteuttamisvaihtoehdoista. Hankkeen esiselvitys on luovutettu 30.3.2016, ja siinä pohdittiin esimerkiksi nk. puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Osin esiselvityksen pohjalta hallitus antoi esityksen laiksi perustulokokeilusta (HE 215/2016 vp). Käsillä olevassa loppuraportissa pohditaan perustulon jatkokokeiluiden edellytyksiä. Perustulon erilaisten vaikutusten selvittämiseksi ehdotetaan kokeiluiden sarjaa, jossa erilaisia perustulomalleja ja niihin liitettyjä erilaisia veromalleja kokeiltaisiin iteratiivisesti. Seuraavana askeleena vuonna 2017 alkavaa kokeilua voitaisiin täydentää vuonna 2018 alkavalla kokeilulla, jossa kokeilun kohdeväestöä laajennettaisiin työttömien lisäksi pienituloisiin ja samalla kokeilun otoskokoa kasvatettaisiin tuntuvasti tilastollisesti merkitsevien tulosten varmistamiseksi. Kansallisen tulorekisterin valmistumisen jälkeen kokeiluun voitaisiin ottaa myös negatiivisen tuloveron kaltaisia malleja

Motivating Entrepreneurs Towards The "New Industrial Revolution" : A Multiple Case Study Of Sustainability-Driven Entrepreneurial And Institutional Motivations In Finland

Sustainability and sustainable development are concerned as major topics in the current business and academic context. Although business entities are seen as a cause of the problem, they are similarly seen as a solution helping the world to survive from this enormous challenge. The current academic literature underlines the role of sustainable entrepreneurship as a decisive force, which helps to transform the profit-oriented paradigm into the “new industrial revolution”. In this context the motivating factors and their interactions behind the sustainable entrepreneurship are further unclear, which has lead to the following research questions: (1)  What entrepreneurial motivations in Finland affect entrepreneur’s decision to form and exploit sustainability-oriented opportunities? (2)  What institutional motivations in Finland affect entrepreneur’s decision to form and exploit sustainability-oriented opportunities? (3)  What are the interactions between entrepreneurial and institutional motivations affecting entrepreneur’s decision to form and exploit sustainability-oriented opportunities in Finland? The theoretical framework was constructed with a strong emphasis on entrepreneurial processes and opportunity theories. The main deviation from the conventional entrepreneurship towards the sustainable entrepreneurship was drawn through the wider nature of value creation in terms of triple bottom line approach. In addition the main motivational concepts were mirrored through the entrepreneurial motivations literature and the institutional theory, which provided effective theoretical lenses for the purpose of the empirical study.  The empirical study was conducted in Finland as a multiple case study with an exploratory research approach. The data was collected from sustainability-driven entrepreneurs and experts who had personal knowledge related to the phenomenon. More practical data collection methods were semi-structured interviews and questionnaires concerning entrepreneurial motivations. These selected methodological choices enabled accumulation of a rich set of data and provided further possibilities for fruitful data analysis.  The study indicated that human motivations related to the conventional entrepreneurship research are feasible in enhancing sustainable entrepreneurship. In the similar vein entrepreneurial motivations concerning self-realization, opportunities, personal values and prior experience have motivational effects on the sustainability-driven entrepreneur. Institutional motivations towards sustainable entrepreneurship are influential for the sustainability-oriented opportunity process. The analysis indicated that for example governmental incentives, consumption norms and social networks are motivating factors for sustainability-driven entrepreneurs. Finally the study indicated that both motivational sources have co-evolutive interactions throughout the process, but the intensity of these interactions similarly varied

Motivating Entrepreneurs Towards The "New Industrial Revolution" : A Multiple Case Study Of Sustainability-Driven Entrepreneurial And Institutional Motivations In Finland

Sustainability and sustainable development are concerned as major topics in the current business and academic context. Although business entities are seen as a cause of the problem, they are similarly seen as a solution helping the world to survive from this enormous challenge. The current academic literature underlines the role of sustainable entrepreneurship as a decisive force, which helps to transform the profit-oriented paradigm into the “new industrial revolution”. In this context the motivating factors and their interactions behind the sustainable entrepreneurship are further unclear, which has lead to the following research questions: (1)  What entrepreneurial motivations in Finland affect entrepreneur’s decision to form and exploit sustainability-oriented opportunities? (2)  What institutional motivations in Finland affect entrepreneur’s decision to form and exploit sustainability-oriented opportunities? (3)  What are the interactions between entrepreneurial and institutional motivations affecting entrepreneur’s decision to form and exploit sustainability-oriented opportunities in Finland? The theoretical framework was constructed with a strong emphasis on entrepreneurial processes and opportunity theories. The main deviation from the conventional entrepreneurship towards the sustainable entrepreneurship was drawn through the wider nature of value creation in terms of triple bottom line approach. In addition the main motivational concepts were mirrored through the entrepreneurial motivations literature and the institutional theory, which provided effective theoretical lenses for the purpose of the empirical study.  The empirical study was conducted in Finland as a multiple case study with an exploratory research approach. The data was collected from sustainability-driven entrepreneurs and experts who had personal knowledge related to the phenomenon. More practical data collection methods were semi-structured interviews and questionnaires concerning entrepreneurial motivations. These selected methodological choices enabled accumulation of a rich set of data and provided further possibilities for fruitful data analysis.  The study indicated that human motivations related to the conventional entrepreneurship research are feasible in enhancing sustainable entrepreneurship. In the similar vein entrepreneurial motivations concerning self-realization, opportunities, personal values and prior experience have motivational effects on the sustainability-driven entrepreneur. Institutional motivations towards sustainable entrepreneurship are influential for the sustainability-oriented opportunity process. The analysis indicated that for example governmental incentives, consumption norms and social networks are motivating factors for sustainability-driven entrepreneurs. Finally the study indicated that both motivational sources have co-evolutive interactions throughout the process, but the intensity of these interactions similarly varied

Perustulokokeilun ensimmäinen vuosi

Suomen perustulokokeilu on Kelan vuosina 2017–18 toteuttama laaja satunnaistettu kenttäkoe. Kokeilussa maksettiin vastikkeetonta ja verovapaata 560 euron kuukausittaista perustuloa 2000 Kelan työttömyysetuutta saaneelle henkilölle. Perustulo lisäsi työnteon rahallisia kannustimia huomattavasti, mahdollisti etuuksien hakemiseen liittyvän byrokratian välttämisen ja jättäytymisen pois työvoimapalveluiden piiristä. Tässä raportissa arvioimme rekisteriaineistoihin perustuen kokeilun ensimmäisen vuoden vaikutuksen työllisyyteen sekä joukkoon toissijaisia vastemuuttujia. Tuloksen mukaan kokeilulla ei ollut vaikutusta perustuloa saaneiden työllisyyteen. Sen sijaan mahdollisuutta hakea Kelan työttömyysturvaa käytettiin koeryhmässä laajasti ja työvoimahallinnon palveluihin osallistuttiin lähes yhtä paljon kuin verrokkiryhmässä. Kokeilun vaikeasti työllistyvä kohderyhmä ei siis erityisemmin vältellyt etuusbyrokratiaa tai aktiivista työvoimapolitiikkaa.nonPeerReviewe

From idea to experiments – Final report on alternatives for implementing a basic income experiment

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteuttaminen. Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja. Kokeilun toimeenpanoa varten Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen perustulon toteuttamisvaihtoehdoista. Hankkeen esiselvitys on luovutettu 30.3.2016, ja siinä pohdittiin esimerkiksi nk. puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Osin esiselvityksen pohjalta hallitus antoi esityksen laiksi perustulokokeilusta (HE 215/2016 vp). Käsillä olevassa loppuraportissa pohditaan perustulon jatkokokeiluiden edellytyksiä. Perustulon erilaisten vaikutusten selvittämiseksi ehdotetaan kokeiluiden sarjaa, jossa erilaisia perustulomalleja ja niihin liitettyjä erilaisia veromalleja kokeiltaisiin iteratiivisesti. Seuraavana askeleena vuonna 2017 alkavaa kokeilua voitaisiin täydentää vuonna 2018 alkavalla kokeilulla, jossa kokeilun kohdeväestöä laajennettaisiin työttömien lisäksi pienituloisiin ja samalla kokeilun otoskokoa kasvatettaisiin tuntuvasti tilastollisesti merkitsevien tulosten varmistamiseksi. Kansallisen tulorekisterin valmistumisen jälkeen kokeiluun voitaisiin ottaa myös negatiivisen tuloveron kaltaisia malleja.Genomförandet av experiment med basinkomst ingår i statsminister Juha Sipiläs regeringsprogram. Med experiment med basinkomst utreds hur den sociala tryggheten kunde reformeras så att den bättre skulle svara mot förändringarna i arbetslivet, sporra till arbete, minska byråkratin och förenkla det komplicerade förmånssystemet, som ofta skapar olika inkomst-, incitaments - och byråkratifällor. Med tanke på verkställandet av experimentet beställde Statsrådets kansli en utredning om de olika alternativen för hur experiment med basinkomst kunde genomföras. Förstudien lämnades in 30.3.2016 och där dryftar man t.ex. hur en ren basinkomst, en partiell basinkomst, en negativ inkomstskatt och andra eventuell a mallar lämpar sig för experiment. Delvis utifrån förstudien avgav regeringen ett förslag till lag om experiment med basinkomst (RP 215/2016 rd). I den slutrapport som nu finns för handen dryftas förutsättningarna för fortsatta experiment med basinkomst. För utredning av effekterna av basinkomsten föreslås en serie av experiment, där olika basinkomstmallar med anknytande olika skattemodeller utprovas iterativt. Följande steg kunde vara att komplettera det experiment som inleds 2017 med ett experiment som inleds 2018. Då skulle målgruppen utvidgas till att utöver arbetslösa omfatta också småinkomsttagare och samtidigt kunde man förstora urvalet avsevärt för att säkerställa att resultaten blir statistiskt betydande. När sedan det nationella inkomstregistret finns att tillgå kunde också mallar som bygger på en negativ inkomstskatt evalueras genom fältexperiment.One of the programme goals of Juha Sipilä's Government is to carry out an experiment testing the idea of an unconditional basic income. The experiment will seek to identify ways to align the social security system with changes in the nature of work, to create greater work incentives within the system, to reduce bureaucracy, and to simplify the benefit system which in its present form has many disincentive effects relating to incomes, employment participation and bureaucratic structures. Prior to carrying out the experiment, the Prime Minister's Office commissioned a report outlining various alternatives for implementing a basic income. Delivered on 30 March 2016, the preliminary report investigates a full-fledged unconditional basic income model, a partial basic income model, a negative income tax model as well as possible other models in terms of their suitability for the experiment. Partly on the basis of the preliminary report, the Government submitted to Parliament a bill on the basic income experiment (HE 215/2016 vp). This final report looks at the preconditions for undertaking further basic income experiments. The report proposes a series of experiments testing various basic income regimes and associated tax models in an iterative matter. The basic income experiment, set to begin in 2017, could be followed up with an experiment with a larger study population including not only unemployed persons but also individuals with low incomes, and substantially increasing the sample size in order to ensure that the results are statistically significant. Once a national in comes registry has been finalized, also models based around negative income taxation could be tested.nonPeerReviewe