Report of STUK Activities in FINSP, IPNDV and GICNT Initiatives in 2021

1 Finnish expertise for a safer world The Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons (NPT) entered into force in Finland in 1970. For fifty years, the treaty has been a key prerequisite for the peaceful use of nuclear energy in Finland, a country that, as a user of nuclear energy, has had solid grounds for preventing the proliferation of nuclear weapons. The Ministry for Foreign Affairs of Finland (MFA) is financing the projects which are related to the non-proliferation, nuclear security and disarmament. The Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) has the technical expertise to offer for the projects. The good cooperation between MFA and STUK deepen the common understanding between the political and technical fields and enable Finland to have the best possible knowledge in international negotiations. Finnish Support Programme to the IAEA safeguards (FINSP) STUK coordinates and implements the Finnish Support Programme to the IAEA safeguards (FINSP). The objective of FINSP is to provide the IAEA support in well managed tasks related to development of safeguards verification methods and safeguards concepts, assisting safeguards implementation in the Member States and provide opportunities and support to the IAEA inspector training. Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism (GICNT) Finland coordinated a development of a Joint Statement on National Nuclear Detection Architecture to the 2016 Nuclear Security Summit. This has and will continue to be an important document steering Finland’s contribution to the international nuclear security detection activities. This has enabled an active involvement of STUK experts in both the IAEA and GICNT nuclear security detection activities. International Partnership for Nuclear Disarmament Verification (IPNDV) IPNDV, established by the USA in 2014, is currently on its third phase. Third phase started in the beginning of 2020. The coronavirus pandemic has significantly hampered the implementation of ongoing phase. STUK acts as technical advisor to the MFA on International Partnership for Nuclear Disarmament Verification. This has enabled STUK experts to participate actively in the project since its beginning

Huumeiden käyttäjien vanhempien selviytyminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena on kuvata huumeiden käyttäjien vanhempien kokemuksia ja selviytymistä. Pyrkimyksenä oli selvittää miten lapsen huumeiden käyttö on vaikuttanut perheen ja vanhempien arkielämään, ja mitä selviytymiskeinoja he ovat käyttäneet. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusjoukon muodostivat yksitoista huumeiden ongelmakäyttäjän vanhempaa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastattelujen teemoja ohjasi ajallinen perspektiivi, alkaen lapsen huumeiden käytön varmistumisesta päätyen vanhempien ajatuksiin tulevaisuudesta. Tulosten mukaan lapsen huumeiden käyttö sekoitti koko perheen elämän muuttaen sen epävarmaksi ja ahdistavaksi sekä aiheutti vanhemmille suurta stressiä. He syyttivät itseään ja tunsivat epäonnistuneensa vanhempina. Haastateltavat tekivät kaikkensa saadakseen lapsen käytön loppumaan. Heidän toiminnastaan kuvastui erittäin pitkälle viety uhrautuminen ja ponnistelu lapsen hyväksi. Ajan myötä vanhemmat kypsyivät hyväksymään lapsensa huumeiden käytön. Asiaan sopeutumisessa keskeisenä tekijänä oli huumeiden käytön mieltäminen sairaudeksi. Vanhemmat näkivät lapsen käytön asiana, johon he eivät itse voi vaikuttaa. Sopeutumisen myötä vanhemmat alkoivat vähitellen luovuttaa otettaan lapsen elämästä ja keskittyä omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Lapsen huumeiden käyttö aiheutti perheille suuria taloudellisia kustannuksia, mutta negatiivisimpana sen vaikutus vanhempien mukaan ilmeni tunnetasolla, kun jouduttiin luopumaan normaalista ja turvallisesta perhe-elämästä. Positiivisena asiana vanhemmat kokivat oman henkisen kasvunsa. Selviytymiskeinoista keskeisin oli sosiaalinen tuki. Haastateltavat kuuluivat yhtä lukuun ottamatta yhteen tai useampaan huumeiden käyttäjien läheisille tarkoitettuun oma-apuryhmään. Ryhmän tarjoama tuki yhdessä läheisiltä saadun tuen kanssa osoittautui merkittäväksi tekijäksi vanhempien selviytymisen kannalta. Muita selviytymiskeinoja olivat muun muassa työnteko ja erilaiset harrastukset. Vanhempien selviytyminen lapsensa huumeiden käytön aiheuttamasta kriisistä voidaan nähdä prosessina, jossa vanhemmat etenevät vaiheittain alkusokista kohti sopeutumista. Selviytyminen on jatkuva prosessi, jossa jokainen etenee yksilöllisesti

Hiidenveden rantaalueiden tulvavahinkoarvio

Hiidenveden seutu on suosittua virkistyskäyttöaluetta ja rannoille on rakennettu runsaasti etenkin vapaaajan asuntoja. Alueella on myös vesihuoltolaitosten rakenteita sekä peltoja. Alavilla rannoilla voi vedenpinnan noususta aiheutua tulvavahinkoja. Tässä selvityksessä on määritetty mahdolliset tulvavahingot Hiidenveden eri vedenkorkeuksilla. Rakennuksiin kohdistuvien vahinkojen lisäksi on selvitetty teollisuudelle ja vesihuollolle aiheutuvat vahingot. Myös tulvan alle jäävät tieosuudet on kartoitettu. Tavoitteena on ollut selvittää korkeustasossa NN+ 33,00 m ja sen alapuolella olevat mahdolliset vahinkokohteet. Hiidenvettä säännöstellään Väänteenjoen padolla. Säännöstelyrajat on sidottu kalenteriin, mutta suurin sallittu juoksutus määräytyy padon suurimman purkautumiskyvyn perusteella. Ennen tulvaa ja sen aikana on kaikki patoluukut pidettävä auki. Hiidenveden purkautumiseen vaikuttaa oleellisesti alapuolella sijaitsevan Lohjanjärven vedenkorkeus. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on määritetty Hiidenveden rantaalueille alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi NN+ 33,30 m. Tavoitteena on, että kunnat huomioisivat suosituksen ja ohjaisivat uudisrakentamista sen mukaisesti. Kuntien rakennusjärjestyksissä ei ole aina huomioitu tulvan mahdollisuutta riittävän suurella varmuudella. Tehdyn selvityksen mukaan rakennuksiin kohdistuvia oleellisia vahinkoja alkaa syntyä järven vedenpinnan noustessa yli tason NN+ 32,60 m. Vedenkorkeus NN+ 32,60 m aiheuttaa vahinkoja 8 rakennukselle, mikä vastaa noin 16 000 € kustannuksia. Vastaavasti vedenkorkeudella NN+ 32,80 m vahingot ovat noin 100 000 €. Hiidenveden läheisyydessä ei ole teollisuuslaitoksia. Jätevedenpuhdistamoille vedenpinnan nousu ei aiheuta varsinaisia ongelmia tarkastelluilla vedenkorkeuksilla, mutta vedenoton kannalta olisi suotavaa, että vesi ei nouse tason NN+ 32,50 m yläpuolelle. Maatalouteen kohdistuvia vahinkoja ei tämän selvityksen yhteydessä ole tutkittu, mutta rakennuksiin verrattuna maatalouden vahingot on oletettu pieniksi. Hiidenveden läheisyydessä sijaitseville teille ei tarkastelluilla vedenkorkeuksilla aiheudu vahinkoa eivätkä ne jää veden alle tulvan aikana

Measurements of light transfer through drift ice and landfast ice in the northern Baltic Sea

The aim of this study was to investigate the light transfer through sea ice with a focus on bio-optical substances both in fast ice and in the drift ice zones in the northern Baltic Sea. The measurements included snow and ice structure, spectral irradiance and photo-synthetically active radiation below the sea ice. We also measured the concentrations of the three main bio-optical substances which are chlorophyll-a, suspended particulate matter, and coloured dissolved organic matter (CDOM). These bio-optical substances were determined for melted ice samples and for the underlying sea water. The present study provides the first spectral light transfer data set for drift ice in the Baltic Sea. We found high CDOM absorption values typical to the Baltic Sea waters also within sea ice. Our results showed that the transmittance through bare ice was lower for the coastal fast ice than for the drift ice sites. Bio-optical substances, in particular CDOM, modified the spectral distribution of light penetrating through the ice cover. Differences in crystal structure and the amount of gas inclusions in the ice caused variation in the light transfer. Snow cover on ice was found to be the dominant factor influencing the light field under ice, confirming previous studies. In conclusion, snow cover dominated the amount of light under the ice, but did not modify its spectral composition. CDOM in the ice absorbs strongly in the short wavelengths. As pure water absorbs most in the long wavelengths, the light transfer through ice was highest in the green (549-585 nm). (C) 2020 Institute of Oceanology of Polish Academy of Sciences. Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

The National Policy Programme for Older People’s Physical Activity: Health and well-being from physical activity

The government appointed National Board on Health Promoting Exercise suggested that the executive board of the national Strength in Old Age Health Exercise Programme (2005–2014) should design a national policy programme for older people’s physical activity. The policy programme was made in cooperation with the similarly aimed PASEO project funded by the EU. The target group of the programme includes older people who do not get enough exercise for their health: 1) 60+ people who are retiring, 2) 75+ people living independently and having early problems of mobility, 3) older people in home services, service housing or long-term institutional care. The starting point was to increase everyday activity and physical activity independently or in guidance. The background of the programme is formed by what we know about the challenges of population ageing, benefitsof exercise for health and functional capacity, level of physical activity in older people in relation to exercise recommendations, significanceof environment, quality and quantity of guided exercise, and need for exercise counseling. The promotion of everyday mobility and increase of exercise counseling and guided exercise requires cross-sectorial administrative cooperation. High quality development requires changes in attitudes and the assumption of new knowledge and methods of action. The policy programme offers recommendations in six areas: Cross-sectorial cooperation and division of activity: 1) Health promoting exercise for older people is included in the legislation, government strategies, and other national actors’ strategies, action plans and budgets concerning older adults. 2) Older people’s health promoting exercise is included in municipal health strategies and in the strategies and action plans of local organizations that reach the target groups. 3) In municipalities there should be a cross-administrative cooperation group that promotes the health and well-being of older people and deals with physical exercise. Environment and facilities: 4) Increasing safe and accessible walking and cycling routes as well as exercise facilities outdoors. 5) Construct, renovate and implement indoor exercise facilities for older people. Exercise counseling and activities: 6) Increase exercise counseling for older people in municipalities. 7) Increase physical activities for older people with low or decreasing mobility in municipalities. Public awareness, attitudes and expertise: 8) Encourage various educational and other organizations to add older people’s exercise in their training programmes. 9) Secure the maintenance of training networks for older people’s health exercise. 10) Organize municipal learning events for older people about physical exercise and voluntary work. 11) Produce and collect learning and guidance materials and descriptions of good practices in the fieldto create a data bank. 12) Organize campaigns and events that promote positive attitudes to older people with various degrees of functional capacity. Dialogue between research and development: 13) Initiate research and coordinated development projects that address the challenges and needs of older people’s health promoting exercise. 14) Organize regular, national forums on exercise and older people. Coordination, follow-up and evaluation of the programme: 15) The nomination of responsible persons and method of action for the coordination and evaluation of the programme. 16) Create quality criteria for the guided health exercise of older people and assess the exercise activities based on those criteria.The recommendations of the policy programme are directed to decision-makers and various actors nationally, regionally and locally

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma: Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia

Valtioneuvoston asettaman Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan ehdotuksesta valtakunnallisen Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelman (2005–2014) ohjausryhmä sai laadittavakseen kansallisen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmaa tehtiin yhteistyössä EU-rahoitteisen PASEO-projektin kanssa, jolla oli vastaava tavoite. Toimenpideohjelman kohderyhminä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ikäihmiset: 1) 60+ eläkkeelle siirtyvät, 2) 75+ itsenäisesti asuvat, alkavista toimintakyvyn ongelmista kärsivät ja 3) kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset. Lähtökohtana on arkiaktiivisuuden lisääminen sekä liikunnan harrastus omaehtoisesti tai ohjattuna. Toimenpide-ehdotusten taustalla on tieto väestön ikääntymisen haasteista, liikunnan hyödyistä terveydelle ja toimintakyvylle, ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden tasosta suhteutettuna liikuntasuosituksiin, liikkumisympäristöjen merkityksestä, ohjatun liikunnan määrästä ja laadusta sekä liikuntaneuvonnan tarpeista. Ikäihmisten arkiliikunnan edistäminen sekä liikuntaneuvonnan ja ohjatun liikuntatoiminnan lisääminen edellyttää hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Laadukas kehitystyö kaipaa asenteiden muutosta sekä uuden tiedon ja toimintatapojen omaksumista. Ehdotukset on kiteytetty kuuteen osa-alueeseen: Poikkisektoraalinen yhteistyö ja työnjako: 1) Sisällytetään ikäihmisten terveyttä edistävä liikunta ikäihmisten asemaan vaikuttaviin lakeihin, keskeisten ministeriöiden ja muiden valtakunnallisten toimijoiden hyvinvointipoliittisiin strategioihin, toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin. 2) Ikäihmisten terveyttä edistävä liikunta liitetään kuntien hyvinvoinnin ja terveyden strategioihin ja paikallisten kohderyhmää tavoittavien järjestöjen strategioihin ja toimintasuunnitelmiin. 3) Kunnissa toimii ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, joka käsittelee liikuntaa. Liikkumisympäristöt ja -olosuhteet: 4) Lisätään turvallisia ja esteettömiä kävelyreittejä sekä lähiliikuntapaikkoja ulkona. 5) Rakennetaan, saneerataan ja otetaan käyttöön ikäihmisille sopivia sisäliikuntatiloja. Liikuntaneuvonta ja liikuntatoiminta: 6) Lisätään ikäihmisille suunnattua liikuntaneuvontaa kunnissa. 7) Lisätään liikuntatoimintaa vähän liikkuville ja toimintakyvyltään erilaisille ikäihmisille kunnissa. Yleinen tietoisuus, asenteet ja osaaminen: 8) Kannustetaan eri oppilaitoksia ja organisaatioita lisäämään perus- ja täydennyskoulutuksiin ikäihmisten liikuntaa. 9) Turvataan ikäihmisten terveysliikunnan kouluttajaverkostojen ylläpito. 10) Järjestetään kuntakohtaisia oppimistilaisuuksia ikäihmisille liikunnasta ja liikunnan vapaaehtoistyöstä. 11) Tuotetaan ja kootaan alan oppi- ja ohjemateriaalia sekä hyvien käytäntöjen kuvauksia materiaalipankkiin. 12) Toteutetaan kampanjoita ja tapahtumia, jotka edistävät myönteistä asennetta vähän liikkuvien ja toimintakyvyltään erilaisten ikäihmisten liikuntaan. Tutkimuksen ja kehittämistyön vuoropuhelu: 13) Käynnistetään ikäihmisten terveyttä edistävän liikunnan haasteisiin ja tarpeisiin vastaavaa tutkimusta ja koordinoituja kehittämishankkeita. 14) Järjestetään säännöllisesti valtakunnallinen ikäihmisten liikuntafoorumi. Toimenpideohjelman koordinointi, seuranta ja arviointi: 15) Nimetään OKM:ssä, STM:ssä ja RAY:ssa vastuuhenkilöt ja toimintatapa toimenpideohjelman koordinoimiseksi ja arvioimiseksi. 16) Laaditaan Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatukriteerit ja arvioidaan liikuntatoimintaa niiden avulla. Toimenpideohjelman ehdotukset kohdennetaan päättäjille ja eri toimijoille valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti