Materiaalikatselmuksen ja sen jälkeen toteutettavien palveluiden kehittäminen hyödyntämällä digitalisuuden mahdollisuuksia

Opinnäytetyön tilaajana oli Envitecpolis Oy, joka on erikoistunut materiaalikatselmusten toteutukseen elintarvikealalla. Tavoitteena oli selvittää materiaalikatselmusten toteutuksen nykytilaa ja miten materiaalikatselmusten toteutusta olisi tehostettavissa digitalisuuden avulla. Kiertotalouden vauhdittaminen on nykyisen hallituksen yksi kärkihankkeista. Materiaalitehokkuuden tavoitteena on tehostaa materiaalien ja resurssien käyttöä niin, että raaka-aineet ja niiden arvo säilyvät kierrossa entistä paremmin. Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma, ”Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella”, on laadittu materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Materiaalikatselmukset sopivat hyvin yritysten materiaalivirtojen tarkastelemiseen ja säästömahdollisuuksien tunnistamiseen. Opinnäytetyön empiirinen osuus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineistoa on kerätty haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Haastatteluihin valittujen yritysten avainhenkilöiden kartoittamisessa hyödynnettiin Envitecpolis Oy:n asiakastietojärjestelmää sekä yrityksen avainhenkilöiden asiantuntemusta. Opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti toteutettujen haastattelujen, havainnoinnin ja tutkimuksen avulla saatiin selvitettyä materiaalikatselmustoiminnan kehittämiseen liittyvät tuotekehitystarpeet. Kyselytutkimuksesta saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään Envitecpolis Oy:n seuraavien materiaalikatselmuksien myynnissä ja toteutuksessa. Envitecpolis Oy:n vaatimuksesta opinnäytetyö on salainen haastattelujen, tehtyjen havaintojen, kehitysideoiden sekä johtopäätösten ja liitteiden osalta.This study is assigned by Envitecpolis Ltd which is specialized in implementing material audits in food industry in Finland. The aim of the study was to find out the current state of material audits and how to implement the audits more effectively through digitalization. One of the top projects of the present government is accelerating circular economy. The goal of material efficiency is to enhance the use of materials and resources so that raw materials and their value will be preserved in the cycle better than before. A national material efficiency program called “Sustainable development through material efficiency” is drafted to promote material efficiency. Material audits are suitable for observing the material flows and identifying the saving options of companies. The empirical part of the thesis is qualitative, and research data was collected by means of interviews and observations. The customer database of Envitecpolis Ltd and the ex-pertise of corporate key persons were used to select key persons for the interviews. Developmental needs of material audits were clarified by interviews, and observations. The results of the study will be utilized in the implementation and sales of the next material audits made by Envitecpolis Ltd. Interviews, observations, development ideas, conclusions and annexes of the study are classified and owned by Envitecpolis Ltd

Systematic Review of Active Labor Market Policies' Effects on Immigrants' Employment

This systematic review describes the recent literature on integration programs and active labor market policies (ALMPs) that strive to enhance immigrants' employment. We searched several databases, resulting in a total of 2,514 records. After step-by-step screening, we had 44 studies that satisfied our predetermined inclusion criteria. We divided policy measures into four groups: language training, integration programs, monetary sanctions and general ALMPs. Although these policies often overlap, the studies focus on certain parts of the policies. The main finding of this review is that well executed integration measures can improve immigrants' labor market attachment, speed up the process of entering employment, and improve the quality of attained jobs. Still, thorough analyses of ALMPs' effects on immigrants are scarce, and the results are inconclusive. Labor market institutions, immigrant populations, and the history of immigration are different even among the Nordic countries, which is why the results are not directly applicable to the Finnish context and there should be more causal research on the topic from Finland. To achieve this, the Finnish government should start experimenting with ALMPs but also implement possible new policies in a way that enables convincing causal analysis on policy effects

Modeling Family Leave Policies

This study presents a model that helps to solve the predicament facing policymakers by improving on the existing tools to calculate the effects of changes in the current policies. We present a model that allows its user to analyze the dynamic behavioral effects of changes in the family leave policies. We also show a number of policy-experiments that demonstrate the effects of changing parental leave policies using our model. In the policy-experiments we vary the length and level of different family leave policies to illustrate how the usage of parental leaves respond in the model to these kinds of changes. When the model is used in actual policy making, one can more easily conduct these kinds of policy-experiments as well as study the sensitivity of the results to the elasticity parameters and other parameters in the model. This report also presents an extensive literature review on the causal effects of family leave policies on the usage of policies. The baseline elasticity parameters of the model are based on this prior literature. The main conclusion drawn from this literature review is that parents are fairly sensitive to increases in benefits related to home care, such as paid parental leave or subsidies to home care, i.e., the participation elasticity in this case is relatively high. However, the responses are more mixed when day care fees are lowered.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Diet and reproduction in coastal and inland populations of the Tawny Owl Strix aluco in southern Finland

Peer reviewe

Determinants of prescription opioid use : population-based evidence from Finland

Background and aims Previous studies have shown that prescription opioid use is more common in socio-economicallydisadvantaged communities in the United States. This study examined the area and individual-level determinants of pre-scription opioiduse inFinlandduring the period 1995–2016. Design Logistic regression analysisusing nation-widedataonfilled opioid-related prescriptions dispensed at Finnish pharmacies and covered by National Health Insurance. Opioidconsumption was linked, using personal identification codes, to population-based data maintained by Statistics Finland,which records individual background and area-level characteristics. Setting and participants Working-age populationaged between 15 and 64 years in Finland during the periods 1995–2007 (n= 4315409) and 2009–16 (n=4116992). Measurements Annual prescription opioid use was measured using defined daily doses (DDD) and whether people usedopioids during a year. Findings Prescription opioid use increased in Finland from 1995 to 2016 (from less than 1 to 7%),but the increase was explained by the change in the treatment of codeine-based opioids in National Health Insurance. Thearea-level unemployment rate was positively correlated with the share of opioid users at the municipal level (r=0.36;P<0.001). In comparison with being employed, being outside the labour force was associated with increased opioiduse in 1995–2007 [odds ratio (OR) = 2.22, 95% confidence interval (CI) = 2.10–2.36] and non-codeine opioid use in2009–16 (OR = 2.16, 95% CI = 2.06–2.27), but not with codeine opioid use in 2009–16. Conclusions Prescriptionopioid use in Finland appears to be more common among low socio-economic status people, similar to the UnitedStates and the United Kingdom.Peer reviewe

Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa

Vuosina 2018-2020 toteutetulla opiskelijavalintauudistuksella pyrittiin vähentämään opiskelupaikan hakemiseen liittyviä kustannuksia sekä nopeuttamaan korkeakouluopintoihin siirtymistä lisäämällä todistusvalinnan osuutta opiskelijavalinnoissa. Tutkimuksen perusteella uudistus onnistui keskeisessä tavoitteessaan nopeuttaa siirtymiä toiselta kolmannelle asteelle. Kaikista nuorempien, 19-vuotiaiden osuus hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakijoista kasvoi noin kolmanneksella. Uudistus myös tehosti opiskelijavalintaa. Yhä useampi hakija esitti yli kolme hakutoivetta ja yhä useampi päätyi kotikunnan ulkopuolelle opiskelemaan. Uudistus ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia opiskelijoiden sukupuolijakaumassa tai perhetaustassa.nonPeerReviewe

Selvitys opettajarekisteristä ja opettajatiedonkeruusta

Selvitysryhmän tehtävä on ollut selvittää, onko Suomessa tarvetta uudelle opettajia koskevalle tiedonkeruulle, mihin eri käyttötarkoituksiin rekisteriä tarvittaisiin, mikä olisi rekisterin kohderyhmä, ja millaisia vaihtoehtoja, kustannuksia, lainsäädäntötarpeita sekä tietosuojakysymyksiä rekisterin perustamiseen liittyy. Lisäksi selvitysryhmän tuli tarkastella, voitaisiinko opettajia koskevan tiedonsaannin tarpeisiin vastata kokonaan tai osittain kehittämällä olemassa olevia tiedonkeruun menetelmiä ja tietovarantoja. Selvitysryhmä esittää, että Suomeen perustetaan opettajarekisteri. Rekisterin perustamista puoltaa yleinen etu. Opettajien työtehtävistä, kelpoisuuksista ja alueellisista tarpeista ei ole tällä hetkellä riittävän luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Luotettavaa tietoa tarvitaan koulutuksen ennakointiin, seurantaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Opettajarekisteristä saatava tieto edistäisi myös koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Eri koulutusasteiden näkökulmat ja tiedonkeruun ongelmat poikkeavat toisistaan ja esitys lähtee siitä, että rekisteri kannattaa perustaa vaiheittain, lähtien esi- ja perusopetuksesta sekä lukiosta. Raportissa kuvataan myös keskeisin opettajarekisterin perustamiseen, tarpeellisuuteen ja kohdentamiseen ja kustannuksiin liittyvä kritiikki, joka on syytä ottaa huomioon opettajarekisteriä koskevassa päätöksenteossa