Vallan ohjailemat toimintamahdollisuudet paperittomien Moskovassa

Tämä etnografinen tutkimus kysyy, miten ja miksi yhteiskunnan valtaeliitti ohjailee paperit-tomien toimintamahdollisuuksia. Kenttätyö on toteutettu Moskovassa sekä etänä 15 pitkäaikais-paperittoman kanssa vuosina 2017-2020. Tutkimuksen mukaan paperittomat ovat aktiivinen osa yhteiskuntaa ja sen kansantaloutta, mutta heidän toimintamahdollisuutensa ovat ohjailtuja ja rajoi-tettuja. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat Steven Lukesin vallan kolme ulottuvuutta (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin teoria toimintamahdollisuuksista (2011). Lukesin valtateorian mukaisesti paperittomien toimintamahdollisuuksien ohjailu tapahtuu päätöksenteossa, päätöksien tekemättä jättämisessä sekä yhteiskunnallisen mielipidevaikuttamisen kautta. Tutkimus löytää yh-tymäkohtia Steven Lukesin valtateorian (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin toimintamahdol-lisuuksien teorian (2011) välillä. Valtaeliitit hyötyvät harmaata taloutta ruokkivan paperittomuusil-miön ylläpitämisestä, politisoinnista ja kriminalisoinnista. Paperittoman toimintamahdollisuudet nähdään tutkimuksessa ratkaisemattomana ihmisoikeuskysymyksenäPeer reviewe

Paperittomien henkilöiden sosiaaliset oikeudet Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena paperittomuus näyttäytyy julkisessa sosiaalihuollon palvelujärjestelmässä ja mitä ratkaisuehdotuksia sosiaalihuollon keskeisiin haasteisiin on löydettävissä tilannekuvan perusteella. Tutkimuksessa on haastateltu paperittomien parissa toimivia sosiaalihuollon työntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita valtakunnallisesti. Perustuslain 19 §:n nojalla jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, eikä perustavaa laatua olevien sosiaalisten oikeuksien toteutumisen tulisi riippua siitä, onko kunnassa tehty erillinen periaatepäätös asiasta. Se, miten välttämätön toimeentulo ja huolenpito turvataan, tulee ratkaista yksilöllisesti. Siten paperittomien saamaa tukea ei voida rajata vain tiettyihin palveluihin kuten esimerkiksi ravintoon ja majoitukseen. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että paperittomuuden määrittely, paperittomien henkilöryhmien tunnistaminen, tuen myöntämisen perusteet, palvelujen taso, yhteistyö eri sektoreiden välillä sekä palveluihin kohdistetut voimavarat eroavat alueittain. Ihmiskauppaan tai muuhun hyväksikäyttöön liittyvää toimintaa ei sosiaalihuollon sektorilla laajasti tunnisteta. Raportin tulokset sekä niihin perustuvat toimenpidesuositukset ovat tärkeitä niin sosiaalihuollossa työskentelevien, palveluita tarvitsevien paperittomien kuin laajemmin yhteiskunnankin näkökulmasta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Paperittomana lapsiperheenä Moskovassa

Tutkimus tarkastelee etnografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen vallan ja toimijuuden välistä dynamiikkaa Moskovassa asuvien paperittomien lapsiperheiden koulunkäynnin järjestymisessä. Tutkimus paikantuu niihin Moskovassa asuviin Georgian mingreleihin, jotka pakenivat 1990-luvulla Abhasiassa alkaneita sotatoimia, ja jotka ovat tästä syystä asuneet Moskovassa vähintään kymmenen vuotta ilman oleskeluun ja työntekoon oikeuttavia asiakirjoja. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Steven Lukesin teoria vallan kolmesta ulottuvuudesta (1974, 2005). Tutkimusmateriaalin perusteella paperittomien lapsiperheiden siteet yhteiskuntaan toimivat vallan kanavina. Paperittomat lapsiperheet ovat helposti hiljennettävä ja tärkeä taloudellinen resurssi harmaalle taloudelle sekä lahjuksia vastaanottaville viranomaisille. Tarvittaessa paperittomat perheet toimivat myös poliittisen vaikuttamisen työkaluina niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla.Peer reviewe

Vallan ohjailemat toimintamahdollisuudet paperittomien Moskovassa

Tämä etnografinen tutkimus kysyy, miten ja miksi yhteiskunnan valtaeliitti ohjailee paperit-tomien toimintamahdollisuuksia. Kenttätyö on toteutettu Moskovassa sekä etänä 15 pitkäaikais-paperittoman kanssa vuosina 2017-2020. Tutkimuksen mukaan paperittomat ovat aktiivinen osa yhteiskuntaa ja sen kansantaloutta, mutta heidän toimintamahdollisuutensa ovat ohjailtuja ja rajoi-tettuja. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat Steven Lukesin vallan kolme ulottuvuutta (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin teoria toimintamahdollisuuksista (2011). Lukesin valtateorian mukaisesti paperittomien toimintamahdollisuuksien ohjailu tapahtuu päätöksenteossa, päätöksien tekemättä jättämisessä sekä yhteiskunnallisen mielipidevaikuttamisen kautta. Tutkimus löytää yh-tymäkohtia Steven Lukesin valtateorian (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin toimintamahdol-lisuuksien teorian (2011) välillä. Valtaeliitit hyötyvät harmaata taloutta ruokkivan paperittomuusil-miön ylläpitämisestä, politisoinnista ja kriminalisoinnista. Paperittoman toimintamahdollisuudet nähdään tutkimuksessa ratkaisemattomana ihmisoikeuskysymyksenäPeer reviewe

Vallan ulottuvuudet sosiaalialan työssä paperittomien parissa

Paperittomuus globaalina ilmiönä ei ole uusi. Suomessa ja erityisesti suomalaisessa palveluja viranomaistyössä paperittomat ihmiset ja perheet sekä heidän yhteiskunnallinen asemansa alettiin tunnistaa vuoden 2015 jälkeen. Tässä julkaisussa tarkastellaan sosiaalialalla käytettävää valtaa suhteessa paperittomiin asiakkaisiin. Tutkimusaineistona on julkisten sosiaalipalvelujen parissa työskentelevien työntekijöiden haastattelut. Keskeisin tutkimustulos liittyy Steven Lukesin valtateorian mukaisesti piilossa olevien rakenteiden tunnistamiseen. Vallan ulottuvuudet sosiaalialalla näyttäytyvät ristiriitaisina toiveina noudattaa päätöksiä, vaikka päätökset ja ohjeistukset tuntuisivat riittämättömiltä ja aiheuttaisivat haasteita toimia sosiaalialan ammattietiikan mukaisesti. Analyysin perusteella olisi tärkeää, että sosiaalialalla tunnistettaisiin rakenteellisen vallan eri tasot. Sosiaalialan koulutuksen, ammattikäytäntöjen kehittämisen ja tutkimuksen kannalta on oleellista ammatillisen toimijuuden reflektointi kohti globaalia, kestävää sosiaalialan työtä. Viittaaminen Katisko, M., & Kalm-Abukardia, M. (2021). Vallan ulottuvuudet sosiaalialan työssä paperittomien parissa. (Diak Puheenvuoro 38). Diakonia-ammattikorkeakoulu.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-382-

Undocumented persons' access to social rights in Finland

publishedVersio

Kansainväliset korkeakoulutetut työelämään! : Yhteistyöhön perustuva toimintamalli

Suuri osa tutkinnon suorittaneista kansainvälisistä nuorista opiskelee ja hakee töitä metropolialueelta. Arcada, Diak, Haaga- Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut ovat vuosina 2016–2017 pyrkineet vastaamaan näiden opiskelijoiden työllistymisen tarpeisiin yhteisellä, ESR-rahoitteisella Kansainväliset korkeakoulutetut työelämään! -hankkeella (International graduates to work life!, IGWL). Kansainväliset korkeakoulutetut työelämään! -hankkeessa tavoitteena on ollut edistää tutkinnon suorittaneiden kansainvälisten nuorten työllistymistä erityisesti metropolialueella Suomessa. Tähän tavoitteeseen hankkeessa on pyritty luomalla ▪suoria yhteistyömahdollisuuksia työnantajien ja opiskelijoiden välille ▪yhteisiä käytänteitä metropolialueen ammattikorkeakouluille ja ▪monialaista yhteistyötä. Hankkeen tuloksena on kehitetty ja pilotoitu kansainvälisten tutkinnon suorittaneiden nuorten työllistymisen edistämisen toimintamalli, joka otetaan käyttöön metropolialueen ammattikorkeakouluissa. Hanke jatkuu osatoteuttajina toimivien ammattikorkeakoulujen yhteisenä toimintana, jossa kullekin partnerille on määritelty vastuut yhteisen mallin eri elementtien osalta. Malli tukee myös muita toimijoita, joiden tavoitteena on kansainvälisten korkeakoulutettujen työllistyminen ja sen edistäminen. Toimintamalli julkaistaan pdf-muotoisena Haaga-Helian julkaisusarjassa