Airway hyperresponsiveness in young children with respiratory symptoms A five-year follow-up

Background: Recurrent wheezing in early life is transient in most children. The significance of airway hyper-responsiveness (AHR) in persistence of respiratory symptoms from infancy to early childhood is controversial. Objective: We evaluated whether AHR in wheezy infants predicts doctor-diagnosed asthma (DDA) or AHR at the age of 6 years. Methods: Sixty-one wheezy infants (age 6-24 months) were followed up to the median age of 6 years. Lung function and AHR with methacholine challenge test were assessed at infancy and 6 years. The exercise challenge test was performed at the age of 6 years. Atopy was assessed with skin prick tests. Results: At 6 years, 21 (34%) of the children had DDA. Children with DDA had higher logarithmic transformed dose-response slope (LOGDRS) to methacholine in infancy than children without DDA (0.047 vs 0.025; P = .033). Furthermore, AHR to methacholine in infancy and at 6 years were associated with each other (r = 0.324, P = .011). Children with exercise-induced bronchoconstriction (EIB) at 6 years were more reactive to methacholine in infancy than those without EIB (P = .019). Conclusion: Increased AHR in symptomatic infants was associated with increased AHR, DDA, and EIB at median the age of 6 years, suggesting early establishment of AHR. (C) 2019 American College of Allergy, Asthma & Immunology. Published by Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

New insights into the chemical activation of lignins and tannins using K₂CO₃—a combined thermoanalytical and structural study

Engineering of activated carbons (ACs) through chemical activation of organic precursors has been extensively studied for a wide variety of biopolymers, biomasses, wastes and other fossil-based precursors. Despite huge efforts to engineer evermore performant and sustainable ACs, “searching-for-the-best-recipe” type of studies are more the rule than the exception in the published literature. Emerging AC applications related to energy and gas storage require strict control of the AC properties and a better understanding of the fundamentals underlying their engineering. In this study, we provide new insights into the K2CO3 chemical activation of plant-based polyphenols—lignins and tannins—through careful thermoanalytical and structural analyses. We showed for the the first time that the reactivity of polyphenols during K2CO3 chemical activation depends remarkably on their purity and structural properties, such as their content of inorganics, OH functionalities and average molecular weight. We also found that the burn-off level is proportional to the K2CO3/lignin impregnation ratio (IR), but only within a certain range—high impregnation ratios are not needed, unlike often reported in the literature. Furthermore, we showed for the first time that the K2CO3 chemical activation of different carbon surfaces from lignins and tannins can be modelled using simple global solid-state decomposition kinetics. The identified activation energies lay in the range of values reported for heterogenous gas-carbon surface gasification reactions (O2-C, H2O-C, or CO2-C) in which the decomposition of C(O) surface complexes is the common rate-limiting step.</p

Invasive Group B Streptococcal Infections in Finland: A Population-based Study

We analyzed surveillance data on group B streptococcus (GBS) infection in Finland from 1995 to 2000 and reviewed neonatal cases of early-onset GBS infection in selected hospitals in 1999 to 2000. From 1995 to 2000, 853 cases were reported (annual incidence 2.2–3.0/100,000 population). We found 32–38 neonatal cases of early-onset GBS disease per year (annual incidence 0.6–0.7/1,000 live births). In five hospitals, 35% of 26 neonatal cases of early-onset GBS infection had at least one risk factor: prolonged rupture of membranes, preterm delivery, or intrapartum fever. Five of eight mothers screened for GBS were colonized. In one case, disease developed despite intrapartum chemoprophylaxis. Although the incidence of early-onset GBS disease in Finland is relatively low, some geographic variation exists, and current prevention practices are suboptimal. Establishing national guidelines to prevent perinatal GBS is likely to reduce the incidence of the disease

Alkoholin aiheuttamat päivystyksellistä hoitoa vaativat tilanteet : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen tarkoituksena oli kartoittaa alkoholinkäytön aiheuttamia päivystyksellistä hoitoa vaativia tilanteita. Tavoitteena oli luoda tiivis ja johdonmukainen kirjallisuuskatsaus aiheesta. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, joka olisi hyödyksi päivystyspoliklinikalla työskenteleville tai sinne pyrkiville sairaanhoitajille. Aiheesta tietoa löytyi paljon, joten haasteena oli tiedon rajaaminen. Työssä käsiteltävät asiat on kuvattu hoitajan näkökulmasta päivystyksellisessä hoitotyössä. Opinnäytetyön aiheeseen antoi näkökulmaa harjoittelu keskussairaalan päivystyksessä. Opinnäytetyössä on pyritty käyttämään mahdollisimman uusia lähteitä ja niistä löytynyttä tietoa on vertailtu keskenään. Työssä on käsitelty alkoholimyrkytyksiä, alkoholin vaikutuksia hermostoon ja elimiin, infektioita sekä traumoja, joille alkoholin käyttö altistaa. Erityispiirteenä työssä on käsitelty päihtyneen potilaan operatiivista hoitoa. Opinnäytetyössä kävi ilmi, että päihtyneet potilaat työllistävät päivystyksiä enenevässä määrin. Suomalaisten alkoholinkäyttö on keskittynyt viikonloppuihin, erityisesti ilta- ja yöaikaan. Työssä ilmeni myös se, että päihtynyt potilas saattaa aiheuttaa uhan henkilökunnan työturvallisuudelle. Päihderiippuvaisen potilaan hoitokielteisyys, hoitoon hakeutumisen viivästyminen ja sairauksien huono hoitotasapaino nousivat työssä esiin potilaan hoitoa hankaloittavina tekijöinä. Opinnäytetyössä todettiin, että päihdepotilaan asianmukainen hoitoon ohjaus ja mini-interventio edistävät hoitoon hakeutumista ja muutosprosessia.The Bachelor’s thesis was executed as a descriptive literature review. The purpose of the thesis was to collect acute treatment situations which are caused by alcohol. The aims were to produce a compact and logical literature review and to provide information to nurses who are working in emergency units. There was a lot of information about the subject so the challenge was condensing the information. The issues of this thesis are described from the point of view of a nurse working in the emergency unit. The practice in the emergency unit at the central hospital showed a viewpoint to the subject of this thesis. All the information of the thesis has been compared and the aspiration was to use as new information as possible. The thesis discusses alcohol poisoning, effects on nervous systems and organ changes, infections and trauma caused by alcohol. Particularly the study has focused on operative treatment of an intoxicated patient. The study revealed that intoxicated patients add to the workload of emergency units increasingly. The alcohol consumption among Finnish people rises at weekends. Especially in the evenings and at night. An intoxicated patient might cause a risk to the work safety of the staff. The study also revealed that a patient with drug addiction can resist treatment, seeking to treatment can be delayed and diseases can be uncured. These things complicated treatment of the patients. It was noted in the study that right guidance to appropriate treatment or short intervention promote seeking treatment and process of change of intoxicant patients

Kemiallinen ja entsymaattinen happihapetus teknisen ligniinin valorisoinnissa materiaalisovelluksia varten

Oxidation by molecular oxygen (O2) is one of the lignin modification methods. O2 is active towards phenolic groups, which are particularly abundant in kraft and soda lignins. The main aim of this thesis was to apply oxidation by O2 to modify technical lignins to enhance their utilization for polymeric chemicals and material applications. O2 oxidation was aided by using either alkaline conditions or laccase enzyme as a catalyst. In addition, oxygen delignification of pulp was studied using kraft lignin as a model substrate to provide data for a mechanistic model for the process. Lignin oxidation mechanisms by O2 under alkaline conditions and laccase catalysis are discussed. A simple alkali-O2 oxidation method under high lignin content was developed to increase the water solubility of soda lignin, desirable for dispersing applications. Lignin characterization was done directly from the reaction solution. Both the negative charge and the molecular mass of the lignin were controlled by the oxidation parameters, and especially by pH. Oxidation without controlling the pH decrease caused condensation and an increase in molecular mass. Oxidation under a constant pH of 11.5 clearly hindered the condensation and increased the negative charge. Oxidation at constant pH of 13 decreased molecular mass. The results indicate that the organic hydroperoxide formed via coupling of a phenoxyl radical with superoxide (O2•-) is the key intermediate. The course of further reactions is dependent on the degree of protonation of this intermediate (pKa 12–13) and is thus pH dependent. The hydroperoxide anion rearranges leading to degradation. Below pH 12, the protonated form decomposes back to the phenoxyl radical, which spontaneously undergoes coupling and thus induces condensation. Under laccase catalysis conditions, O2•- is not present and thus the reaction paths described above do not function. Therefore, the formed phenoxyl radicals couple with each other rather than degrade. O2 has a significantly lower tendency to attach to the phenoxyl radical compared to O2•-. The oxidized soda lignin solutions were applied as ready-to-use products for concrete plasticizing. They were superior to commercial lignosulfonate and good in comparison to synthetic superplasticizers. The best performing lignin solution (oxidized at a constant pH of 11.5) also showed promising results in other concrete application tests. To enhance the utilization of kraft lignin in composite applications, both laccase- and alkali-catalyzed O2 oxidation were used to polymerize lignin-derived low-molecular phenolics for the reduction of VOCs. According to sensing and chemical analysis, the undesirable odor and the formation of VOCs under elevated temperatures were reduced to a greater extent by alkali- than by laccase-catalyzed oxidation. However, neither method led to adequate odor removal. In order to lower the glass transition temperature of lignin, functionalization with a hydrophilic phenolic compound was attempted. However, homogeneous polymerization of this compound was favored over coupling to lignin. The operating conditions of alkali-O2 oxidation could probably be optimized for targeted lignin characteristics, which would increase the further application potential of technical lignins. Laccase-catalyzed oxidation is best applied when lignin polymerization is desired.Hapetus molekyylisellä hapella (O2) on yksi ligniinin muokkausmenetelmistä. O2 reagoi fenolisten ryhmien kanssa, joita on runsaasti erityisesti sulfaatti- ja soodaligniineissä. Tässä työssä päätavoitteena oli soveltaa O2-hapetusta teknisten ligniinien muokkaukseen, jotta niiden käyttö polymeerisenä kemikaalina ja materiaalisovelluksissa helpottuisi. O2-hapetus toteutettiin joko alkalisissa olosuhteissa tai entsyymiavusteisesti lakkaasilla. Lisäksi työssä tutkittiin massan happidelignifiointia käyttäen malliaineena sulfaattiligniinia. Näin tuotettiin tietoa kyseisen prosessin mekanismimallinnusta varten. Työssä käsitellään ligniinin O2-hapetusmekanismeja alkalisissa olosuhteissa ja lakkaasikatalysoidusti. Soodaligniinille kehitettiin yksinkertainen korkeassa ligniinipitoisuudessa tapahtuva alkali-O2 -hapetusmenetelmä, joka nostaa ligniinin vesiliukoisuutta dispergointisovelluksia varten. Ligniiniä luonnehdittiin suoraan reaktioliuoksesta. Sekä ligniinin negatiivista varausta että moolimassaa hallittiin hapetusparametreilla, erityisesti pH:n avulla. Hapetus ilman pH-laskun hallintaa aiheutti kondensaatiota ja kasvatti moolimassaa. Hapetus vakio-pH:ssa 11.5 esti selvästi kondensaatiota ja kasvatti negatiivista varausta. Hapetus vakio-pH:ssa 13 pienensi moolimassaa. Tulokset osoittavat, että orgaaninen hydroperoksidi, joka muodostuu fenoksiradikaalin ja superoksidin (O2•-) yhdistyessä, on oleellinen välituote. Jatkoreaktioiden suunta on riippuvainen välituotteen protonoitumisasteesta (pKa 12–13) ja siten pH:sta. Hydroperoksidianionin uudelleenjärjestäytyminen johtaa pilkkoutumiseen. pH:ssa alle 12 sen protonoitunut muoto hajoaa takaisin fenoksiradikaaliksi, joka yhdistyy spontaanisti toiseen vastaavaan ja siten aikaansaa kondensaatiota. Lakkaasikatalysoiduissa olosuhteissa O2•- ei esiinny, ja siksi yllä esitetyt reaktiopolut eivät toimi. Tämän takia muodostuneet fenoksiradikaalit yhdistyvät keskenään sen sijaan, että hajoaisivat. O2 reagoi fenoksiradikaalin kanssa merkittävästi hitaammin kuin O2•-. Hapetettuja soodaligniiniliuoksia käytettiin sellaisenaan tuotteena betonin notkistuksessa. Ne toimivat selvästi paremmin kuin kaupallinen lignosulfonaatti ja olivat vertailukelpoisia suhteessa synteettisiin tehonotkistimiin. Parhaiten toiminut ligniiniliuos (hapetettu vakio-pH:ssa 11.5) oli lupaava myös muiden betonisovellustestien mukaan. Sekä lakkaasi- että alkalikatalysoitua O2-hapetusta käytettiin ligniiniperäisten, pienimolekyylisten fenoleiden polymerointiin sulfaattiligniinissä. Näin pyrittiin vähentämään haihtuvien yhdisteiden määrää ja edistämään ligniinin käyttöä komposiittisovelluksissa. Aistiin perustuvan ja kemiallisen analyysin mukaan alkalikatalysoitu hapetus vähensi hajua ja haihtuvien yhdisteiden muodostumista korkeissa lämpötiloissa enemmän kuin lakkaasikatalysoitu. Kumpikaan menetelmistä ei kuitenkaan johtanut riittävään hajun poistoon. Ligniiniin yritettiin liittää vesiliukoinen fenolinen yhdiste, jotta sen lasinsiirtymälämpötila alenisi. Yhdiste kuitenkin homopolymeroitui sen sijaan, että olisi liittynyt ligniiniin. Alkali-O2 -hapetuksen toimintaolosuhteita optimoimalla saavutetaan hyvin todennäköisesti haluttuja ligniiniominaisuuksia, mikä edistäisi teknisten ligniinien sovelluspotentiaalia entisestään. Lakkaasikatalysoitu hapetus soveltuu parhaiten ligniinin polymerointiin

Älykoti ja kotitalouden energiankulutustottumukset : Ajantasaisen kulutustiedon vaikutus Kalasataman älykotien asukkaiden arkisiin käytäntöihin

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimuskohteena on älykodin tuottaman ajantasaisen kulutustiedon vaikutus asukkaiden arkisiin käytäntöihin. Tutkielmaa varten on haastateltu kolmeatoista kotitaloutta Kalasataman alueella sijaitsevasta kahdesta älykodista. Älykoteihin liittyy painotus asumisen ympäristövaikutusten vähentämisestä. Toistaiseksi älykotien kasvihuonepäästöjä pienentävä vaikutus nojaa kuitenkin voimakkaasti asukkaan aktiiviseen rooliin. Tämän tutkielman älykoteihin on asennettu kulutuksesta lähes ajantasaista tietoa antava internetissä toimiva palvelu sekä mahdollisuus sammuttaa etäohjaustoiminnon avulla sähkövirrat asunnon eri pistorasioista. Älykodin tuottaman kulutustiedon avulla kannustetaan asukkaita vähentämään sähkönkulutusta sekä ajoittamaan paljon sähköä kuluttavia toimintoja halvemman sähkön hinnan ajankohdille. Aikaisemman tutkimuksen perusteella asukkaat eivät kuitenkaan ole aina halukkaita muuttamaan toimintatapojaan vähemmän energiaa kuluttaviksi älykodin tuottaman kulutustiedon avulla. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on käytäntöjen teorian käsitys toiminnasta ja toiminnan muutokseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkielmassa nojaudutaan erityisesti Elizabeth Shoven, Mika Pantzarin ja Matt Watsonin teoriaan, jonka mukaan toimintamallit syntyvät, pysyvät ennallaan ja muuttuvat, kun toimintaan liittyvien merkitysten, toiminnan harjoittajan kompetenssin sekä toimintaan liittyvien materiaalisten elementtien suhteet muuttuvat. Tutkielmassa analysoidaan asukkaiden haastatteluja tarkastelemalla niitä Shoven, Pantzarin ja Watsonin määrittelemän toiminnan kehikon avulla. Tutkimuskysymykset ovat: Miten tekninen osaaminen sekä älykodin teknologialle annetut merkitykset ovat yhteydessä siihen, että asukas käyttää kulutustiedoista informoivaa ja etäohjauksen mahdollistavaa älykodin nettisovellusta? Miten sähköä säästäviin käytäntöihin liittyvä osaaminen ja säästäville käytännöille annetut merkitykset ovat yhteydessä siihen, että asukas muokkaa kodin sähköä kuluttavia arkisia toimintojaan (kuten ruoanlaittoa, saunomista ja pyykinpesua) säästävämmiksi älykodin tuottaman kulutustiedon avulla? Miten edellä esitetyt tekijät ovat yhteydessä siihen, että asukas ei muokkaa energiaa kuluttavia arkisia toimintojaan älykodin tuottaman kulutustiedon pohjalta? Ensimmäinen keskeinen tulos liittyy asukkaan teknologisen osaamisen ja älykodin teknologiaan linkittyneiden viihteellisyyden merkitysten suhteeseen. Analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että erityisen paljon informaatioteknologian parissa aikaa viettävät asukkaat kokevat älykodin teknologian käytön mielekkäänä ja käyttävät sovellusta suhteessa enemmän kuin vähemmän teknisesti orientoituneet asukkaat. Vastaajat, joilla on vähemmän teknologista kompetenssia saattavat yhdistää älykodin teknologiaan vaivalloisuuden merkityksiä, mikä voi vaikeuttaa älykodin internetsovelluksen käyttöä asumisen sähkönkulutuksen pienentämisen tukena. Toinen keskeinen tulos liittyy asukkaiden sähköä säästäviin käytäntöihin liittämiin merkityksiin. Sellaiset vastaajat, jotka eivät ole muokanneet arkisia toimintojaan säästävämmiksi älykodin kulutustietojen avulla liittävät tämän aineiston perusteella myös säästäviin arkisiin käytäntöihin vaivalloisuuden ja jonkinlaisen epänormaaliuden merkityksiä. Sellaiset vastaajat, jotka toimivat älykodissa sähköä säästäen ovat tyypillisesti toimineet säästäväisesti myös ennen älykotiin muuttoa. Tutkielman analyysissa ehdotetaan, että useat sähköä säästäviä toimintoja harjoittavista vastaajista kokevat toimintansa merkityksen liittyvän yksinkertaisesti mahdollisuuteen säätää omaa toimintaansa asumisesta kertyneen tiedon avulla. Yksi pariskunta eroaa muusta tutkimusaineistosta erityisen monipuolisesti arkea läpileikkaavilla säästävillä käytännöillään. Pariskunnalla on muihin vastaajiin nähden laajempi osaaminen toimia älykodin teknologian parissa. Lisäksi he ovat aineiston ainoita vastaajia, jotka liittävät harjoittamiinsa energiaa säästäviin käytäntöihin ympäristönsuojeluun liittyviä merkityksiä