Arvostelut

Erkki Vainikkala Pahan pakko Hirvonen & Kotkas (toim.): Radikaali paha Sanna Kallioinen Puhutteko jälkikolonialismia? Ahokas & Kähkönen (toim.): Vieraaseen kotiin Pirjo Ahokas Syntipukkeja ja mustia kristuksia Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels Pia Livia Hekanaho Hyötyykö feministi homosaunoissa viihtyneestä filosofista? Seppä: The Aesthetic Subjec

Osastonhoitajien näkemyksiä muutosjohtamisesta Kolmiosairaalaan muutettaessa

Opinnäytetyö on osa Kolmiosairaala-hanketta, joka on Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen toimipisteen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on edistää asiakasvetoista hyvinvointia ja terveyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kolmiosairaalaan siirtyvien osastojen osastonhoitajien näkemyksiä muutoksesta ja muutosjohtamisesta Kolmiosairaalaan muutettaessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää muutosprosessissa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavat olivat Meilahden sisätautien osastojen osastonhoitajia, jotka siirtyvät osastonhoitajiksi valmistuvaan Kolmiosairaalaan. Analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksissa tuli ilmi erityisesti viestinnän ja suunnitteluun osallistumisen merkitys. Osastonhoitajat kuvasivat rooliaan muutosjohtamisessa ennen kaikkea viestinviejinä, mutta myös muutoksen toteutuksen johtajina ja ohjaajina toimimisessa. Onnistuessaan viestinnän nähtiin edistävän muutosjohtamista ja puutteellisena puolestaan vaikeuttavan johtamista. Edistäviä tekijöitä, joita osastonhoitajat kuvasivat, olivat asennoituminen muutokseen, yhteis-työn ja esimiesten tuen tärkeys muutoksen aikana, pelisääntöjen ja prosessien selkeys sekä selkeä aikatauluttaminen ja organisointi. Onnistuessaan nämä asiat toimivat edistävinä tekijöinä, puutteellisina ne sen sijaan lähinnä vaikeuttivat muutosjohtamista ja toimivat estävinä tekijöinä. Estävinä tekijöinä osastonhoitajat näkivät lisäksi itsetuntemuksen puutteen ja jaksamattomuuden työssään sekä resurssien riittämättömyyden. Tämän opinnäytetyön pohjalta heräsi monia jatkotutkimusideoita. Olisi mielenkiintoista tietää, miten muutosjohtaminen onnistui Kolmiosairaalaan muutettaessa, millaisia keinoja osastonhoitajat käyttivät estääkseen estäviä tekijöitä ja miten muutosjohtajuutta edistävät tekijät onnistuivat. Olisi kiinnostavaa tehdä myös verrokkitutkimus, eroavatko eri sairaanhoitopiirissä osastonhoitajien näkemykset muutosjohtamisesta.Ward managers’ visions in connection to moving to Triangle hospital This thesis dealt with ward managers’ views on transformational leadership. The thesis is a part of the Triangle hospital -project, which is a co-operation project of Laurea University of Applied Sciences and the hospital district of Helsinki and Uusimaa (HUS). Its aim was to promote the clients’ wellbeing and health from their own point of view. The aim of this thesis was to describe ward managers’ views on change and transformational leadership when moving to Triangle hospital. Our aim was to produce information, which could be used during the change process. The research method used was qualitative and the material was collected by interviews. The interviews were carried out as individual sessions. In this thesis the research method was inductive content analysis. The findings showed that especially communication and being part of the planning were found to be important. The ward managers described their role as messengers, leaders and mentors of change. Effective communication was described to promote transformational leadership, while incomplete communication complicates it. Other issues, which promoted transformationallleadership were he effects of attitudes, the support from partners and superiors, clarity of common rules and processes and precise scheduling and organizing. When those succeeded, they were conductive factors, the lack of them, on the other hand, rendered transformational leadership difficult. Other inhibitory factors the ward managers seemed to have, were lack of self-confidence and not coping at work and also the inadequacy of resources. Several ideas for further studies arose from the findings of this thesis. It would be interesting to know how the transformational leadership functioned after moving to Triangle Hospital, how the ward managers succeeded in preventing the factors that render transformational leadership difficult and in enhancing the factors that facilitate it. It would also be interesting to study ward managers’ views in other hospital districts during organizational changes

Diabeteslapsi kotihoidosta päivähoitoon : Työväline henkilökunnan ja vanhempien väliseen yhteistyöhön

Työn tavoitteena oli lisätä päivähoidon henkilökunnan ja diabeteslapsen vanhempien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä diabeteslapsen siirtyessä kotihoidosta päivähoitoon. Opinnäytetyö korostaa jokaisen lapsen oikeutta tasavertaiseen kohteluun ja täysipainoiseen elämään. Työ oli toiminnallinen opinnäytetyö. Produktiksi valittiin sähköinen ja muokattava työväline, Word-dokumentti, jolla pyrittiin kehittämään ja helpottamaan päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien yhteistyötä diabeetikkolapsen siirtyessä kotihoidosta päiväkotiin. Työvälinettä on mahdollista käyttää myös diabeteslapsen hoito-ohjeena päivähoidon arjessa. Teoriaosuudessa esitellään ne kä-sitteet ja yleistiedot, jotka ovat työvälineen perustana. Työelämän yhteistyötahona toimi Keski- Suomen keskus-sairaalan kuntoutusohjaaja Mirja Aula ja diabetesasiatiedon tarkasti diabeteshoitaja Päivi Hämäläinen. Kokonaisvaltainen ohjaaminen oli työvälineen suunnittelun perusajatuksia. Diabeteslapsi elää sairautensa kanssa läpi koko elämän ja hoito-ohjeet keskittyvät yleensä sairauden hoitamiseen fyysisesti. Opinnäytetyössä tarkastel-laan diabetesta laajemmasta näkökulmasta ja tuodaan esille kuinka lapsen kehitystä voisi tukea kokonaisvaltaisesti suhteessa diabetekseen, myös psykososiaaliselta kannalta. Diabeteslapsen siirtyminen kotihoidosta päivähoitoon voi onnistua hyvin, kun tieto lapsen sairauden hoitamiseen liittyvistä asioista siirtyy vanhemmilta päiväkodille ja tieto päiväkodin rutiineista siirtyy vanhemmille. Hyvä ohjaaminen on tämän tiedon siirtämisessä avainasemassa. Työvälinettä jaetaan diabeteslasten vanhemmille ja päivähoidon henkilökunnalle Keski-Suomen keskussairaalan kuntoutusohjaajan ja diabeteshoitajan kautta. Saatujen kokemusten perusteella on mahdollista tehdä työväli-neeseen lisää toimitustyötä ja ottaa mahdollisten muutosten jälkeen se laajempaan käyttöön.The objective of this thesis was to increase the dialogue and cooperation between day care personnel and parents when a diabetic child is leaving home care and starting day care. This thesis emphasizes an individual child’s rights for equal treatment and support in day care as well as for living a full life. The product of the thesis is a digital and editable tool, a Word document that can be used to develop and facilitate cooperation between children’s parents and day care personnel. This tool and its diabetes treatment instructions can also be used to support the actual day care of a diabetic child. The theory part of the thesis introduces the concepts and general information that form the basis for the tool. This thesis was implemented in co-operation with Mirja Aula, a Rehabilitation Counsellor from the Central Finland Central hospital. In addition, the correctness of the information about the treatment of diabetes was checked by Päivi Hämäläinen, a Diabetes Nurse. The idea of comprehensive counselling formed the basis of the tool’s development. Diabetic children must live with their disease throughout their lives, but the treatment instructions typically concentrate on the physical care of the disease. This thesis took a broader viewpoint on diabetes by emphasizing a comprehen-sive support of the child’s development also from the psycho-social perspective. The success of the co-operation and information sharing between parents and day care personnel is highly dependent on the quality of the actual counselling. If the information exchange between home and day care is extensive and bi-directional, the child’s transfer from home care to day care can also be successful. The developed tool can be delivered to parents and day care personnel by the Central Finland Central Hos-pital’s rehabilitation counsellor and diabetes nurses. Based on the user experiences, it can be further devel-oped and taken to wider use after possible changes.Työväline kokonaisvaltaisen hoidon suunnitteluun, kun diabeteslapsi siirtyy kotihoidosta päivähoitoon. Sähköisen työvälineen saa käyttöönsä lähettämällä viestin sähköpostiosoitteeseen kikka.kataikko(at)hotmail.com tai nataljoona(at)kotipoint.fi. Näihin sähköpostiosoitteisiin voi lähettää myös palautetta työvälineestä

Ikääntyneiden ravitsemuksen arviointi

Tämän opinnäytetyön aiheena oli ikääntyneiden ravitsemuksen arviointi. Yhteistyö-kumppanina toimi Porin kaupungin perusturva ja tutkimukselliseen osuuteen liittyvä kysely toteutettiin Liinaharjan vanhainkodin henkilökunnalle Porissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden ravitsemukseen liittyviä oleellisia sisältöjä teorian ja tutkimuksen avulla, kartoittaa vanhainkodin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia ikääntyneiden ravitsemuksen toteutumista ja selvittää mahdollisia kehittämissisältöjä ikääntyneiden ravitsemukseen liittyen Liinaharjan vanhainkodissa. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka koostuivat väittämistä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Lomakkeita jätettiin vastattaviksi 80 kappaletta. Vastattuja kyselylomakkeita palautui 50, vastausprosentin ollen 62,5. Kyselyn perusteella enemmistö vastaajista koki tunnistavansa melko hyvin ikääntyneen ravinnon- ja nesteiden tarpeen sekä ongelmat ravitsemustilassa. Vastaajat kokivat tietävänsä melko riittävästi ravitsemustilan arvioinnista. Kuitenkin kyselystä kävi ilmi että ravitsemuskoulutus olisi tervetullutta. Ravitsemustilan arvioinnin keinoja tunnuttiin käyttävän vähän. Suositusten mukaan jo säännöllinen painon mittaaminen on suositeltavaa ravitsemusongelmien ennalta-ehkäisyssä. MNA-lomakkeen käyttö hoitohenkilökunnalle oli vierasta. Ongelmakohtina ravitsemusasioihin liittyen henkilökunta koki esimerkiksi raportoinnin olevan riittämätöntä. Itse ruokailutilanteet koettiin kiireisinä ja levottomina. Mahdollisia kehittämisideoita tilanteen parantamiseksi ei kuitenkaan osattu sanoa. Vaikka ravitsemustietous koettiin melko riittävänä, lisäkoulutusta kuitenkin kaivat-tiin. Parannettavaa olisi hoitohenkilökunnan mielestä myös tarjottavassa ruoassa, lähinnä sen sisällössä ja monipuolisuudessa. Henkilökunta koki sekä asukkaiden että hoitajien mahdollisuudet vaikuttaa tarjottavaan ruokaan melko pieniksi. Ruokailujen määrä vuorokaudessa ja väliajat ruokailuiden välillä olivat enemmistön mielestä sopivat.The purpose of this thesis was to assess the nutrition of the elderly. The thesis was carried out in co-operation with the Basic Security of Pori. The thesis was conducted in Liinaharja home for the elderly. The aim of the study was to find out some essen-tial contents related to the nutrition of the elderly and to chart the personnel’s views and experiences of the nutrition of the elderly in the home. Another aim was to detect possible development needs in nutrition in Liinaharja home for the elderly. The thesis was conducted as a survey and the target group consisted of the staff of Liinaharja home for the elderly. The inquiry was carried out with a questionnaire which consisted of statements and one open question. Altogether, 80 questionnaires were distributed and 50 were returned. As a result, the response rate was 62, 5 per cent. The results show that most of the respondents thought that they can easily identify the elderly’s need of nutrition and fluids as well as the problems related to the nutri-tional status. They also thought that they know enough of the assessment of the nutritional status. However, the respondents used very few means of assessing the nutritional status. According to the recommendations weight should be measured regularly to prevent nutritional problems. The respondents were not familiar with the MNA form and did not use it. One of the problems related to nutrition was that recordings were not adequate. The actual meal times were restless and the personnel were in a hurry. However, they could not give any suggestions to improve the situation. Although the personnel felt that they have enough knowledge, they would welcome training in nutrition. According to the respondents the served food should be improved, in particular, the content and versatility of the food. However, they felt that neither the inhabitants nor the nursing personnel could affect the quality of the served food. Most respondents thought that the number of the meal times and the pauses in between the meals were appropriate

Alle kouluikäisen lapsen osallisuus ja sen tukeminen palvelutarpeen arvioinnissa

Opinnäytetyössämme selvitimme lastensuojelun työntekijöiden toiminnassa esiintyviä, alle kouluikäisen lapsen osallisuutta tukevia tekijöitä palvelutarpeen arvioinnissa. Yhteistyökumppaninamme toimi eräs pääkaupunkiseudun lastensuojelun avohuollon yksikkö. Tavoitteenamme oli, että opinnäytetyön tulosten avulla yhteistyökumppanimme voi kehittää ja edistää alle kouluikäisten lasten osallisuuden tukemista ja toteutumista. Opinnäytetyössä tarkoituksenamme oli tutkia sitä, miten työntekijä huomioi alle kouluikäisen lapsen osallisuuden toiminnassaan ja millaisia ovat työntekijöiden näkemykset lapsen osallisuudesta ja sen tukemisesta. Nämä olivat myös opinnäytetyömme tutkimuskysymykset. Emme tarkastelleet lapsen subjektiivisen osallisuuden kokemuksen toteutumista, vaan näkökulma oli työntekijälähtöinen. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostui lapsen osallisuutta käsittelevien tieteenalojen näkökulmista ja teorioista sekä osallisuutta ohjaavasta lainsäädännöstä ja ammattietiikasta. Lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitimme palvelutarpeen prosessia lastensuojelun näkökulmasta ja esittelimme aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tutkimusote opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineiston koostimme lastensuojelun työntekijöiden asiakastapaamisia havainnoimalla ja työntekijöiden ryhmähaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Havainnoidut työntekijät huomioivat lapsen osallisuuden teemoista eniten lapsen vaikuttamisen ja itsensä ilmaisemisen mahdollisuudet. Lapsen mahdollisuus valintaan ja päätöksiin itsenäisesti toteutui keskinkertaisesti. Vähiten työntekijät huomioivat lapsen mahdollisuuden tiedonsaantiin ja mahdollisuuden tukeen itsensä ilmaisussa. Haastattelemamme työntekijät kokivat osallisuuden olevan lapsen yksilöllistä huomioimista ja läsnäoloa. Ikä- ja kehitystason nähtiin vaikuttavan lapsen osallistumisen määrään ja osallisuuden tunnistamiseen. Vaikka osallisuutta pidettiin tärkeänä, sen ei koettu toteutuvan kokonaisvaltaisesti ajanpuutteen vuoksi. Tulosten mukaan lapsen osallisuus huomioidaan prosessin eri vaiheissa. Haastatellut työntekijät kokivat lapsen yksilöllisten tekijöiden ja tarpeiden vaikuttavan osallistumisen tukemiseen, minkä vuoksi osallisuuden tukemisen muodot vaihtelevat tapauskohtaisesti. Merkittävimpinä lapsen osallisuuden tukemista haastavina tekijöinä koettiin ajankäytön rajallisuus, työntekijöiden puutteelliset valmiudet, tilanteiden yksilöllisyys ja haasteet vanhempien taholta.The objective of the thesis was to examine the factors that enhance and support the participation in the assessment for the need of service, as experienced by children under school age. An open-care child protection unit in the Capital region acted as the working life partner. The goal was that the partner can further develop and enhance children’s participation based on the findings of this thesis. The purpose was to examine how employees consider a child’s participation in their operations and what are the employees’ views to a child’s participation and its support. These were also the research questions. The theoretical framework consisted of theories related to a child’s participation, social science aspects and theories, legislation, ethical code, the assessment for need of service and earlier academic findings. The data is based on observing and interviewing the employees in the child protection unit. The thesis used a qualitative approach and the analysis method is based on theory-driven content analysis. Based on the observations, the employees mainly considered the following participation themes: a child’s influencing and self-expression opportunities. A child’s possibility for choice and independent decision-making was implemented to some extent. The employees considered the least a child’s possibility for information and possibility for supporting self-expression. The employees experienced participation to be interaction, considering individuality, enabling expression, respecting wishes, observing a child’s own pace and physical presence. Both age and developmental stage were seen as influencing the extent of a child’s participation and acknowledgement of participation. Participation was seen as employee’s individual attention and presence with a child. According to the interviewed employees the child's personal features and needs influence the support for participation and that is why the forms of supporting participation vary. Participation was seen as an important factor, but due to lack of time, the employees’ insufficient transferable skills, individual cases and challenges from parents, it did not actualize comprehensively