Metsien monimuotoisuuden turvaamisen välilliset vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen

Tieteen tori: Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojel

Low Carbon Finland 2050 -platform: skenaariot metsäsektorille

Taitto: Anne Siika/MetlaEuroopan Unioni tavoittelee siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen yhteiskuntaan, jossa vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt on onnistuttu supistamaan 10 20 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Taustalla on globaali tavoite hillitä ilmaston lämpenemistä. VTT:n, VATT:in, Metlan ja GTK:n yhteishankkessa Low Carbon Finland 2050 platform tarkasteltiin vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityspolkuja, joiden puitteissa Suomi voisi vastata tähän haasteeseen. Tämä raportti esittelee näiden skenaarioiden metsäsektoria koskevat lähtöoletukset ja tulokset pääpiirteissään.Suomen metsien puuston määrä on ollut jo pitkään vahvassa kasvussa. Metsäteollisuuden kotimaisen puun kysyntä ei ole kuitenkaan 2000-luvun puolivälin jälkeen juurikaan kasvanut. Kotimaisen kuitupuun käyttö on pysynyt jokseenkin ennallaan ja tukkipuun käyttö jopa supistunut metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden odotetaan jälleen vahvistuvan ja uusiutuvan ja käyttävän aiempaa enemmän puuta. Skenaarioissa erityisesti kuitupuun ja energiapuun käyttö kasvaa voimakkaasti, kun tukkipuun kysynnän kasvu on maltillisempaa. Puuenergian käyttö onkin yksi Suomen vahvuuksista siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Vaikka kotimaisen puun käyttö lisääntyy nykytasosta sekä metsäteollisuudessa että energiasektorilla, kokonaishakkuut jäävät skenaarioissa lähivuosikymmenien aikana metsien kasvua pienemmiksi hakkuiden painottuessa entistä enemmän harvennushakkuisiin. Tukkipuun hakkuut ja käyttö voisivat olla vielä selvästi suuremmatkin kuin mitä skenaarioissa oletettiin. Tämä parantaisi myös metsähakkeen tarjontaa energiapuuksi.Jos metsien kestävästä hakkuupotentiaalista jää merkittävä osa hyödyntämättä seuraavan parin vuosikymmenen aikana, kuten skenaarioissa oletettiin, samalla kun ilmastonmuutos kiihdyttää metsien kasvua, puuston volyymi karttuu edelleen. Skenaariolaskelmissa puuston määrä on jopa 1,5-kertainen nykytilanteeseen verrattuna vuonna 2050. Puustoon ja maaperään sitoutuu enemmän uutta hiiltä kuin mitä hakkuiden ja luonnonpoistuman myötä häviää. Siten maankäyttösektorin nielutavoitteen mahdollinen kiristyminenkään tulevaisuudessa ei rajoittaisi energiapuun käytön voimakasta lisäämistä. Tällä hetkellä Suomen metsät sitovat vuosittain ilmakehästä määrän, joka on noin puolet Suomen muiden sektorien kasvihuonekaasupäästöistä. Kun muiden sektorien päästöt edelleen pienenevät ja metsien hiilinielut jatkavat kasvuaan, Suomesta voi tulla nielut mukaan lukien täysin hiilineutraali. Metsien nielujen kertymiseen ja pysyvyyteen sisältyy kuitenkin epävarmuuksia. Metsätuhoriskien on ennustettu lisääntyvän ilmastonmuutoksen mukana. Niiden toteutuminen voi vaikuttaa varastoihin ja nieluihin vähentäväst

Factors influencing farmers' tree planting and management activity in four case studies in Indonesia

Indonesia s natural forest, which has traditionally been the main and cheapest source of wood, has been deforested and degraded at an alarming pace. In response to a decreasing wood supply from natural forests and high demand for wood, forest plantations including smallholder plantations have been increasingly established by different actors (e.g. government and private industries). These plantations also provide ecosystem services and represent new livelihood options for Indonesia s large population of rural poor. However, the tree planting programs have often failed to take into account the socioeconomic and perceptional diversity of the local people involved. The lack of understanding for these issues has contributed to poor levels of success of such initiatives. As a result, the targets set to establish certain areas of plantations have not been reached, and the productivity and quality of the established plantations are generally far from reaching their full potential. This thesis consists of three papers (published in peer-reviewed journals) based on four case study sites in Indonesia in which 412 households were interviewed and 127 smallholder plantations were measured. The aim was to study the socio-economic, perceptional and motivational factors influencing farmers current and future tree planting (study I) and management activities (studies II and III). Study I also described how the income received from wood was used and the main disadvantages related to tree planting. Furthermore, studies II and III explored the growth and quality of the tree plantations and how these were influenced by the silvicultural practices performed. The species studied were acacia, kadam, mahogany and teak. Across the sites trees were planted mainly by the farmers that had more land, higher value of total assets,and more active participation in farmers groups or other social organizations. The factors influencing silvicultural management activity varied between the sites. When more alternative income earning options were available, and where markets for low quality wood were available, farmers allocated minimum labor to silvicultural management regardless of their socio-economic and perceptional characteristics. In cases where few off-farm income earning options were available, some socioeconomic factors were found to be positively correlated with silvicultural management activity; namely larger planted areas, years as a member in farmers group, positive attitudes towards tree planting, and higher numbers of household members contributing to income generation. In the teak sites, stands were mostly of low or medium quality because of the low level of silvicultural management (e.g. poor thinning). Most of the kadam and mahogany planters conducted the recommended silvicultural practices, but only approximately half of these plantations were of high quality. The difference in stand quality in all sites was most likely attributed to the varying seedling or site quality, or the specific methods and timing used in silvicultural practices. Trees were mainly planted for economic reasons, and were harvested when cash was needed. Long rotation lengths, lack of capital, low wood prices, and poor access to production inputs or markets were found to be the main constraints to current and future smallholder tree planting. In conclusion it is recommended that smallholder tree planting could be enhanced by: a) improving farmers access to markets and reasonable prices for wood; b) improving farmers access to high quality planting material;c) improving silvicultural practices; and d) providing more resources to support the farmers while waiting for harvest revenue. Furthermore, it is suggested that baseline information on the socio-economic, environmental and market conditions should be surveyed before implementing new plantation programs. Keywords: Indonesia, tree planting, farmer, silvicultural management, acacia, mahogany, kadam, teakMetsien tuhoutuminen Indonesiassa on lisääntynyt huolestuttavaa vauhtia. Samalla puun kysyntä on nousussa ja yritykset, valtio ja pienviljelijät ovat lisänneet istutustoimintaansa. Puuntuotannon lisäksi metsänistutusohjelmien oletetaan parantavan ympäristöolosuhteita sekä tarjoavan uusia toimeentulomahdollisuuksia Indonesian maaseudun ihmisille. Kuitenkin metsänistutusohjelmat ovat usein onnistuneet huonosti johtuen osaksi siitä, ettei pienviljelijöiden sosioekonomisia taustoja, lähtökohtia ja asenteita ole riittävästi huomioitu. Tämä on johtanut siihen, että metsänistutusohjelmiin osallistuminen on ollut heikkoa ja istutusten laatu ja tuotto huonoa. Väitöskirja koostuu kolmesta osajulkaisusta sekä yhteenvedosta. Työ perustuu neljään tapaustutkimukseen Indonesiassa, joissa haastateltiin yhteensä 412 kotitaloutta. Lisäksi kaikkien metsänistuttajien istutusalat inventoitiin (127 istutusta). Työn tarkoituksena oli selvittää, mitkä sosioekonomiset tekijät ja viljelijöiden asenteet vaikuttavat siihen: (a) istuttavatko pienviljelijät puita vai eivät, (b) kuinka he hoitavat istutuksiaan, (c) ja haluavatko he jatkaa puun istutusta myös tulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös pienviljelijöiden motiivit ja heidän kohtaamansa ongelmat metsänistutukseen ja hoitoon liittyen. Lisäksi tutkittiin pienviljelijöiden tekemiä metsänhoitotoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia metsänistutusten laatuun. Tutkitut lajit ovat akaasia (Acacia mangium Willd.), mahonki (Swietenia macrophylla King.), tiikki (Tectona grandis L.f.) ja kadam (Anthocephalus cadamba Miq.). Tuloksissa ilmeni, että puita istuttavat pienviljelijät omistivat enemmän maata ja muuta omaisuutta kuin ne pienviljelijät, jotka eivät istuttaneet metsää. He myös toimivat aktiivisesti erilaisissa pienviljelijäryhmissä. Metsänhoitoaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät vaihtelivat eri tapaustutkimuksissa. Metsänistutukseen käytettiin vain vähän työvoimaa riippumatta pienviljelijöiden sosioekonomisesta taustasta ja asenteista, jos: (a) vaihtoehtoisia, maanviljelyn ulkopuolisia tulolähteitä oli tarjolla ja (b) markkinat olivat olemassa myös huonolaatuiselle puulle. Jos taas maanviljelyn ulkopuolisia elinkeinomahdollisuuksia oli vain vähän, sosioekonominen tausta vaikutti pienviljelijöiden metsänhoitoaktiivisuuteen. Silloin metsänhoitotoimenpiteitä suorittivat ne pienviljelijät: (a) jotka omistivat laajemmat istutusalueet, (b) joilla oli positiivinen asenne metsänistutusta kohtaan, (c) jotka olivat kuuluneet pidemmän ajan pienviljelijäryhmään ja (d) joilla oli enemmän työvoimaikäisiä perheenjäseniä. Tiikki-istutukset olivat enimmäkseen huono- tai keskilaatuisia johtuen metsänhoidon heikosta laadusta, etenkin harvennusten puutteesta. Kadamin ja mahongin istuttajat suorittivat lähes kaikki suositellut metsänhoitotoimenpiteet, mutta kuitenkin vain noin puolet heidän istutuksistaan olivat hyvässä kunnossa. Metsänistutusten laatuun vaikuttavia tekijöitä näyttäisi olevan istutuspaikan ja -materiaalin laatu, sekä metsänhoitotoimenpiteiden ajoitus ja niiden suoritustapa. Haastatteluaineistosta ilmeni, että pääsyy metsänistutukseen oli taloudellinen ja puita korjattiin silloin, kun raha oli tarpeen. Metsänistutusta halusivat jatkaa ne viljelijät, jotka tunsivat puumarkkinat ja jotka kokivat saavansa puusta kohtuullisen hinnan. Pitkä kiertoaika, pääoman puute, istutusmateriaalin vaikea saatavuus, alhainen puun hinta sekä vaikea markkinoillepääsy olivat metsänistutukseen liittyviä pääongelmia. Pienviljelijöiden metsänistutusta voitaisiin parantaa helpottamalla markkinoillepääsyä, parantamalla viljelijöiden hintatietoisuutta, luomalla vaihtoehtoja, joiden avulla myös köyhimmät pienviljelijät voisivat kestää pitkän odotusajan ennen kuin korjuutuloja puusta saadaan, sekä parantamalla istutusmateriaalin ja metsänhoidon laatua. Ennen uusien metsänistutusohjelmien toimeenpanoa tulisi selvittää nykyistä paremmin ohjelmaan osallistuvien viljelijöiden sosioekonominen tausta, alueen ekologiset olot, sekä puutavaran kysyntä ja puumarkkinoiden tila kyseisellä alueella. Hakusanat: Indonesia, metsänistutus, pienviljelijä, metsänhoito, akaasia, mahonki, kadam, tiikk

On the Reliability of International Forest Sector Statistics: Problems and Needs for Improvements

201

Samettista peliä Tšekkoslovakiassa : argumentaatio valtion jakautumisen taustalla

Tutkimus käsittelee samettivallankumouksen jälkimaininkeina tapahtunutta Tšekkoslovakian valtion jakautumista. Tarkastelussa on ensisijaisesti kesän 1992 parlamenttivaalivoittajien Václav Klausin ja Vladimír Mečiarin hallitusneuvotteluissa ja niiden ympärillä käymä argumentaatio sekä sen analysointi diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksessa selvitetään, millä perustein Tšekkoslovakia purettiin. Klaus ja Mečiar eivät tavoitelleet valtion jakautumista, mutta heidän muut tavoitteensa johtivat eroon. Mečiar vaati Slovakialle itsenäisempää roolia ja kansainvälisoikeudellista subjektiviteettia, kun taas Klausin tavoitteissa oli toimiva federaatio, joka veisi läpi radikaalit talousuudistukset. Mečiarin tavoitteet eivät olleet linjassa valtion säilyttämisen kanssa, joten lopulta Klaus tulkitsi Mečiarin puheet itselleen sopivalla tavalla päästäkseen jatkamaan talousuudistuksia. Valtio päädyttiin jakamaan lähes vahingossa Klausin toimiessa aloitteellisemmin tässä tehtävässä. Hallitusneuvotteluiden kulku kuvataan tutkimuskirjallisuuden kautta, mutta Klausin ja Mečiarin lehdistölle antamat näkemykset on poimittu Lidové Novinyn ja Rudé Pravon artikkeleista ajanjaksolta 8.6.-26.11.1992. Jakautuminen on monisyinen tapahtumaketju, joten tutkimuksessa avataan niitä argumentteja, joiden varaan Tšekkoslovakia perustettiin sekä kuvataan yhteisen valtiohistorian kipukohtia, jotka kulminoituivat kesän 1992 hallitusneuvotteluissa. Tšekkoslovakiasta ei koskaan täysin tullut todellista kuviteltua yhteisöä, sillä tšekkoslovakialaisuus ei juurtunut kansalaisiin, vaan kansalliset identiteetit jäivät voimakkaammiksi. Laajamittaista kannatusta jakautumiselle ei ollut, joten poikkeuksellista on sen vahva poliittinen luonne, vaikka kansan äänestämä vaalitulos jakaantumista vahvasti enteilikin. Tästä syystä tutkimuksessa tuodaan esiin myös tšekkiläisen lehdistön luomaa kuvaa tilanteesta sekä kansalaisten yleistä mielipidettä. Poliittiselta eliitiltä puuttui kärsivällisyyttä, kun he tekivät kokemattomina ja paineen alla ratkaisevia päätöksiä. Klaus ja Mečiar eivät osanneet vaalien jälkeen muuttaa viestintäänsä, vaan he jatkoivat lehdistössä kommentointia vaaliretorisin keinoin, vaikka tarkoitus oli neuvotella yhdessä hallituksen muodostamisesta. Molemmat lukittuivat omiin argumentaatiopositioihinsa, josta kumpikaan ei ollut valmis liikahtamaan ennen kuin Klaus rikkoi pelin kaavan ja tulkitsi Meěiarin haluavan jakaa yhteisen valtion. Argumentaatiopositioihin lukkiutuminen oli seurausta siitä, että valtiohistorian kipukohdat eli menneisyyden kokemukset eivät herättäneet keskinäistä luottamusta, joten odotushorisontti ei näyttänyt kummankaan silmissä lupaavalta. Klaus piti talousuudistusten vuoksi yllä kiireen tuntua ja päätyi lopulta antamaan Meěiarille enemmän kuin tämä olisi halunnut. Tämän jälkeen hän ei ollut valmis hyväksymään enää mitään muita ratkaisuja kuin valtion jakautumisen ja suhtautui mm. kansanäänestysvaatimukseen vihamielisesti. Lehdistölle antamissa kommenteissaan hän kuitenkin pystyi etäännyttämään itsensä aloitteellisesta päätöksentekijän roolista ja luomaan itsestään kuvaa vastuunkantajana ikävässä tilanteessa, johon Meěiar oli hänet pakottanut. Klaus pystyi muodostamaan omasta ratkaisustaan dominoivan diskurssin, mikä johti kahden uuden itsenäisen valtion syntyyn 1.1.1993 alkaen

Modeling carbon leakage impacts of the EU climate policies with a global forest sector model

201

Best scenarios for the forest and energy sectors - implications for the biomass market

201

Ikääntyneiden liikkuminen ja tienpito

320074

On Carbon Storage and Substitution Factors of Harvested Wood Products in the Context of Climate Change Impacts of the Norwegian Forest Sector

Harvested wood products (HWP) contribute to climate change mitigation via two main mechanisms: carbon storage and substitution. The authors examined the data on carbon storage and substitution factors of HWPs that are relevant in evaluating the climate change mitigation potential in the context of the Norwegian forest sector. While there seem to be many uncertainties in these parameters, the data suggest that several uses of wood for industrial products come with clear carbon substitution benefits and, in some cases, provide long-term carbon storage. Such wood products could play an important role in climate-friendly bioeconomic transformation. In particular, the authors considered wood- based construction materials, textile fibres, and insulation materials as examples of such products with potential in future bioeconomy. The decay of the carbon stored in HWP pools over time is often modelled using the product half-lives that correspond to the number of years it takes for the carbon in a pool to be reduced to half of its initial value. Using the default half-life values of greenhouse gases reported to the United Nations Framework Convention on Climate Change, the average half-life of carbon in HWPs produced by the forest industry in Norway of today is approximately 21 years. Shifting some of the use of pulpwood and sawn wood chips from producing paper and pellets to produce insulation materials or panels for construction would increase the time carbon is stored in the HWP pool. Accounting for the large uncertainty in the carbon substitution parameters of HWPs found in this study, a cautious estimate of the substitution benefits of HWPs produced in Norway can be considered to amount to at least 5 Mt CO2. Redirecting some pulpwood use from paper production to the production of textile fibres and the above-mentioned construction materials would increase the substitution benefits

THE EFFECTS OF HYPNOSIS AND HYPNOTIC SUGGESTIONS ON THE MISMATCH NEGATIVITY IN HIGHLY HYPNOTIZABLE SUBJECTS

The neural mechanisms associated with hypnosis were investigated in a group of 9 high hypnotizable subjects by measuring the mismatch negativity (MMN) component of the auditory event-related potential (ERP). ERPs were recorded using a passive oddball paradigm to sinusoidal standard and deviant tone stimuli of 500 and 520 Hz, respectively, in four conditions: prehypnosis, neutral hypnosis, hypnotic suggestion for altering the tone perception, and posthypnotic conditions. Earlier studies have indicated that hypnosis and hypnotic suggestions might have an effect on MMN, but the results of our study contradict these results: No statistically significant differences were found between the conditions in the MMN amplitudes.Peer reviewe