ARA-talojen hoitokulut ja kulurakenne

Tässä selvityksessä tarkastellaan ARA-vuokra-asuntokiinteistöjen hoitokuluja ja kulurakennetta, hoitokulujen osuutta vuokralaisilta perittävästä vuokrasta sekä eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksia kulutasoihin. Hoitokulujen hallinta ja optimointi ovat ensiarvoisen tärkeitä kohtuuhintaisen asumisen varmistamisessa. Selvitys on toteutettu pääosin analysoimalla vuoden 2013 toteutuneita hoitokuluja, jotka on koottu 15 yhteisöltä yhteensä 440 ARA-talosta. Selvityksessä analysoitiin myös 52 erityisryhmille suunnatun ARA-talon hoitokuluja. Lisäksi toteutettiin tietoja toimittaneille yhteisöille suunnattu kysely, jolla tarkennettiin toimitettuja tietoja sekä kartoitettiin kiinteistönhoito- ja hallintopalvelun tuotantotapoja ja osapuolten vaikutusmahdollisuuksia kulujen muodostumiseen. Normaalien ARA-vuokra-asuntokiinteistöjen hoitokulut olivat keskimäärin 5,96 €/asm²/kk vuonna 2013. Suurimmat kuluerät olivat korjaukset (22 %), lämmitys (17 %) sekä hallinto (15 %). Pääkaupunkiseudulla kustannukset ovat 0,84 €/asm²/kk korkeammat kuin muissa kaupungeissa. Suurimmat alueelliset erot olivat tontinvuokrissa. Vanhempien rakennusten korjauskustannukset nostivat niiden hoitokulut uusia rakennuksia korkeammiksi. Valtakunnallisten yhteisöjen omistamien kohteiden kokonaishoitokulut olivat kunnallisten yhteisöjen kuluja korkeammat, ja kustannukset jakautuivat eri tavoin eri hoitokuluerien välille. Omistajan rooli hoitokulujen optimoinnissa sekä kiinteistöjen arvon säilymisessä nähdään huomattavasti asukkaiden merkitystä suuremmaksi. Suurin vaikutusmahdollisuus asukkaalla oli veden kulutukseen ja kustannuksiin. Muiden kulujen osalta asukkaan vaikutusmahdollisuus nähtiin kohtalaiseksi tai jopa suhteellisen pieneksi. Erityisryhmille suunnattujen kohteiden hoitokulut olivat huomattavasti normaaleja vuokra-asuntokohteita korkeammat, 7,09 €/htm²/kk. Normaaleissa ARA-taloissa vastaava huoneistoalaan suhteutettu kulu on 5,91 €/htm²/kk. Hoitokulut ovat erityisryhmille suunnatuissa ARA-taloissa korkeammat, koska kuluissa on mukana asukkaiden sähkö- ja siivouskulut. Nämä laskutetaan tyypillisimmin asukkailta erillisinä palvelumaksuina. Lisäksi kohteet ovat kooltaan merkittävästi pienempiä kuin muut ARA-talot. Selvitys liittyy valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan vuosille 2012–2015

Vuokrataloyhteisöjen toimintatavat ARA-asuntojen omakustannusvuokrien määrityksessä

Tässä selvityksessä tarkastellaan valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen vuokrien omakustannusperiaatteen toteutumista sekä vuokrien tasausjärjestelmää ja omakustannusvuokrien määräytymisperusteisiin kuuluvaa korjauksiin varautumista käytännössä. Lisäksi selvitetään kuntien suorittaman vuokrien omakustannusperiaatteen valvonnan toimivuutta. Selvityksen perustiedot kerättiin 55 ARA-asuntoja omistavalta yhteisöltä. Tietoja tarkennettiin vielä 15 yhteisöltä lisäkyselyn ja haastattelujen avulla. Selvityksen mukaan kaikki selvityksessä mukana olleet ARA-asuntoja omistavat yhteisöt määrittävät vuokrat omakustannusperiaatteen mukaisesti. Vuokrien sisältö ja rakenne kuitenkin vaihtelevat eri toimijoiden välillä. Suurimpia eroavaisuuksia eri toimijoiden välillä aiheuttavat omille varoille perittävä korko, peruskorjauksiin varautuminen ja korjausten rahoituksen toimintatavat. Vuokrantasausjärjestelmä on käytössä kaikissa selvityksessä mukana olleissa yhteisöissä. Yleisimmin tasataan pääomamenoja sekä peruskorjauksiin varautumisen kustannuksia. Kuntien suorittaman omakustannusvuokrien valvonnan tavoitteet, merkitys ja tehtävät ovat epäselviä niin valvojille kuin valvottaville yhteisöillekin. Kuntien asuntoviranomaiset arvioivat resurssinsa ja osaamisensa riittämättömiksi etenkin valtakunnallisten yhteisöjen vuokrien valvontaan. Selvitys liittyy valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan vuosille 2012–2015

Valtion vuokrajärjestelmän ja Senaatti-konsernin toiminnan arviointi

Tämä raportti kuvaa valtion in house -asiakkaiden, näitä ohjaavien ministeriöiden sekä Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen edustajien näkemyksiä valtion vuokrajärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Valtion nykyisen vuokrajärjestelmän arvioidaan melko toimivaksi. Asiakkaat pitävät kokonaisvuokramallia selkeänä ja läpinäkyvänä ja nykyisiä vuokratasoja pääosin kohtuullisina. Erityisesti asiakkaat arvostavat nykyisen vuokrajärjestelmän entistä joustavampia irtisanomisehtoja. Eniten keskustelua Senaatti-konsernin liikelaitosten ja in house -asiakkaiden välillä käydään peruskorjausten ja vuokravaikutteisten perusparannusten välisestä rajanvedosta sekä vuokrasopimuksen irtisanomistilanteessa mahdollisesti realisoituvasta vuokralaisen jäännösarvovastuusta. Vain pieni osa asiakkaista arvioi kohdanneensa erimielisyyksiä vuokrasopimuksiinsa liittyvissä asioissa, ja niihin on pääsääntöisesti löydetty ratkaisu neuvottelemalla. Nykyinen vuokrajärjestelmä näyttäytyy erilaisena toisaalta standardoiduissa toimistotiloissa toimiville virastoille ja laitoksille ja toisaalta käyttösidonnaisia erikoistiloja käyttäville asiakkaille. Asiakkaat, joiden tiloille ei ole löydettävissä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tai korvaavaa käyttöä, kokevat mallin osin joustamattomana, ja toivovat lisää läpinäkyvyyttä sekä asiakaskohtaisten tarpeiden huomioon ottamista. Keskitetty kiinteistöomistamisen malli, sisäinen vuokrajärjestelmä sekä yhtenäiset toimintatavat vastaavat hyvin valtion uuden kiinteistöstrategian ja toimitilastrategian tarpeisiin. Toimitilastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisääntyvää ja entistä toimivampaa yhteistyötä Senaatti-konsernin liikelaitosten, ohjaavien ministeriöiden ja tilojen käyttäjien välillä

Korkeakoulupolitiikan muuttuvat valtasuhteet Suomessa : Säätiöyliopiston synty ja kamppailu yliopistodemokratiasta

publishedVersionPeer reviewe

Säätiöyliopistojen perustajien valta: tapaus Teknologiateollisuus ja Tampereen yliopisto

publishedVersionPeer reviewe

Kenen yliopisto? Tampereen yliopiston henkilöstön näkemyksiä yliopistojen johtamisjärjestelmistä ja itsehallinnosta

Raportti esittelee Tampereen yliopiston työntekijöiden näkemyksiä itsehallinnosta, yliopiston hallituksen ihanteellisesta kokoonpanosta sekä johdon valintatavoista. Raportti perustuu kahden eri tutkimushankkeen yhteistyönä Tampereen yliopistossa keväällä 2019 toteutetun kyselyn tuloksiin. Kyselyyn vastasi lähes puolet Tampereen yliopistossa kyselyhetkellä työskennelleistä (49 %), ja vastaajat edustivat tasaisesti kahden fuusioituneen yliopiston henkilöstöä. Raportti tarjoaa tutkittua tietoa siitä, miten yliopistolaiset suhtautuvat vuoden 2009 yliopistolain tuomiin muutoksiin johtamisjärjestelmissä. Tampereen uuden yliopiston syntyvaiheessa on käyty keskustelua uuden yliopiston johtamisjärjestelmästä ja hallintomalleista. Kyselyn tulokset osoittavat, että suorat vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon ovat yliopistolaisille tärkeitä periaatteita. Kyselyyn vastanneet pitivät yliopistojen itsehallinnon toteutumisen kannalta tärkeimpinä seikkoina sitä, että yliopistoyhteisö on edustettuna kaikilla yliopiston hallinnon tasoilla ja että yhteisöllä on mahdollisuus valita johtajansa suorilla vaaleilla. Huomattava enemmistö (77 %) yliopiston henkilöstöstä haluaa yliopistoyhteisön edustuksen yliopiston hallitukseen. Yhteisön edustus saa merkittävää kannatusta kummankin fuusioituneen yliopiston henkilöstössä: entisen Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) työntekijöistä 66 prosenttia, ja entisen Tampereen yliopiston (Tay) henkilöstöstä 86 prosenttia kannattaa hallitukseen yliopistoyhteisön edustusta. 70 prosenttia kannattaa hallitukseen vähintään kolmea yliopistoyhteisön kolmikannan mukaan valittua edustajaa. Vain 3 prosenttia suosisi hallitusta, jossa yhteisön edustusta ei ole lainkaan.Saatavilla myös päivitetty 2. painos englanninkielisellä tiivistelmällä - Also availabe updated 2nd Edition with an English summar

Glucocorticoids induce differentiation and chemoresistance in ovarian cancer by promoting ROR1-mediated stemness

Glucocorticoids are routinely used in the clinic as anti-inflammatory and immunosuppressive agents as well as adjuvants during cancer treatment to mitigate the undesirable side effects of chemotherapy. However, recent studies have indicated that glucocorticoids may negatively impact the efficacy of chemotherapy by promoting tumor cell survival, heterogeneity, and metastasis. Here, we show that dexamethasone induces upregulation of ROR1 expression in ovarian cancer (OC), including platinum-resistant OC. Increased ROR1 expression resulted in elevated RhoA, YAP/TAZ, and BMI-1 levels in a panel of OC cell lines as well as primary ovarian cancer patient-derived cells, underlining the translational relevance of our studies. Importantly, dexamethasone induced differentiation of OC patient-derived cells ex vivo according to their molecular subtype and the phenotypic expression of cell differentiation markers. High-throughput drug testing with 528 emerging and clinical oncology compounds of OC cell lines and patient-derived cells revealed that dexamethasone treatment increased the sensitivity to several AKT/PI3K targeted kinase inhibitors, while significantly decreasing the efficacy of chemotherapeutics such as taxanes, as well as anti-apoptotic compounds such as SMAC mimetics. On the other hand, targeting ROR1 expression increased the efficacy of taxane drugs and SMAC mimetics, suggesting new combinatorial targeted treatments for patients with OC.Peer reviewe

Multiomics characterization implicates PTK7 in ovarian cancer EMT and cell plasticity and offers strategies for therapeutic intervention

Most patients with ovarian cancer (OC) are diagnosed at a late stage when there are very few therapeutic options and a poor prognosis. This is due to the lack of clearly defined underlying mechanisms or an oncogenic addiction that can be targeted pharmacologically, unlike other types of cancer. Here, we identified protein tyrosine kinase 7 (PTK7) as a potential new therapeutic target in OC following a multiomics approach using genetic and pharmacological interventions. We performed proteomics analyses upon PTK7 knockdown in OC cells and identified novel downstream effectors such as synuclein-gamma (SNCG), SALL2, and PP1 gamma, and these findings were corroborated in ex vivo primary samples using PTK7 monoclonal antibody cofetuzumab. Our phosphoproteomics analyses demonstrated that PTK7 modulates cell adhesion and Rho-GTPase signaling to sustain epithelial-mesenchymal transition (EMT) and cell plasticity, which was confirmed by high-content image analysis of 3D models. Furthermore, using high-throughput drug sensitivity testing (525 drugs) we show that targeting PTK7 exhibited synergistic activity with chemotherapeutic agent paclitaxel, CHK1/2 inhibitor prexasertib, and PLK1 inhibitor GSK461364, among others, in OC cells and ex vivo primary samples. Taken together, our study provides unique insight into the function of PTK7, which helps to define its role in mediating aberrant Wnt signaling in ovarian cancer.Peer reviewe

Kuntien ateriapalveluiden kilpailuttaminen ja sopimuksentekoperusteet

Idea tutkimuksen tekemiseen lähti oman työkokemuksen kautta ja kiinnostuksesta kilpailuttamista kohtaan. Aihe on myös erittäin ajankohtainen, koska ateriapalveluiden kilpailuttaminen ja ulkoistaminen lisääntyvät koko ajan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kuntien ateriapalvelut kilpailutetaan ja mitkä ovat sopimuksentekoperusteet. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään julkisia hankintoja, niihin liittyviä säädöksiä ja kuntien ateriapalveluita. Empiirinen aineisto hankittiin toukokuussa 2009 tutkimalla Julkiset hankinnat – aikakauslehtiä ja HILMA Julkiset hankinnat – Internetsivuilta löytyviä kuntien ateriapalveluiden hankinta- ja jälki-ilmoituksia ajalta 1.1.2007 ja 14.5.2009. Hankintailmoituksista tutkittiin kilpailutettavat osat, kynnysarvot, hankintamenettelyt, hankintasopimuksen toimialat ja sopimuksentekoperusteet. Tutkimus rajattiin koskemaan kuntien päiväkotien, oppilaitosten, vanhusten, vammaisten, sairaaloiden ja koko kunnan ateriapalveluja koskevia hankintailmoituksia. Tutkimukseen kertyi yhteensä 34 hankintailmoitusta, joista 24 voitiin käyttää tutkimuksessa. Tutkimuksesta selvisi, että tutkimukseen osallistuneet kuntien ateriapalvelut kilpailutettiin il-moittamalla hankinnasta HILMA – Internetsivustolla ja hankintamenettelytapana käytettiin avointa tai rajoitettua menettelyä. Hankinnat olivat joko EU:n kynnysarvot ylittäviä tai EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja hankinnan arvosta riippuen. Sopimuksentekoperusteita tutkittaessa kaikkien hankintailmoitusten keskiarvoksi hinnalle/hinnoittelulle saatiin 67 % ja laadun keskiarvoksi 33 %. Eniten kilpailutettuja ateriapalveluita oli oppilaitoksilla ja toimintakeskuksilla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa aihetta tutkittaessa tai jatkotutkimuksia tehdessä tai sitä voidaan käyttää oppaana ateriapalveluiden kilpailuttamisesta ja tarjouspyyntöjä laadittaessa.Competitive bidding and contract criteria for meal services of municipalities The idea for the thesis came from the writer’s working experience and interests in competitive bidding. The subject is very current because the competitive bidding and outsourcing of meal services are increasing. The purpose of the research was to find out how the meal services of municipalities are put out to tender and what contract criteria there are. The theoretical section investigates regulations on the public procurements and the meal services of municipalities. The empirical data was collected in May 2009 by searching contract notices and contract award notices dated from 1 January 2007 to 14 May 2009 from public procurement magazines and websites. The target of the contract document, threshold values, contract award procedures, branch and contract criteria were analysed from the contract notices. The study was limited to examine municipal meal services for day-care centres, elderly people, disabled people, hospitals and to those contract notices that concern all meal services for municipalities. In total 34 contract notices were gathered, and 24 of those could be used in this thesis. According to the findings all contract notices were published in public procurement website. The contract award procedure was open or restricted in all notices. Procurements were either national or EU thresholds exceeding depending on the value of the procurement. In analysing contract criteria’s values, the results indicated that the average value for the price was 67 % and 33 % for the quality. This clearly indicates that a low price is more valued than quality. Most contract notices concerned educational institutes and activity centres. The results of this thesis can be used in further studies or for another study on the same subject. One application could also be to use this thesis as guidance for the competitive bidding for meal services and creating calls for bids