7 research outputs found

    Peak flow measurements in patients with severe aortic stenosis : a prospective comparative study between cardiovascular magnetic resonance 2D and 4D flow and transthoracic echocardiography

    Get PDF
    Background Aortic valve stenosis (AS) is the most prevalent valvular disease in the developed countries. Four-dimensional (4D) flow cardiovascular magnetic resonance (CMR) is an emerging imaging technique, which has been suggested to improve the evaluation of AS severity compared to two-dimensional (2D) flow and transthoracic echocardiography (TTE). We investigated the reliability of CMR 2D flow and 4D flow techniques in measuring aortic transvalvular peak systolic flow in patients with severe AS. Methods We prospectively recruited 90 patients referred for aortic valve replacement due to severe AS (73.3 +/- 11.3 years, aortic valve area 0.7 +/- 0.1 cm(2), and 54/36 tricuspid/bicuspid), and 10 non-valvular disease controls. All the patients underwent echocardiography and 2D flow and 4D flow CMR. Peak flow velocity measurements were compared using Wilcoxon signed rank sum test and Bland-Altman analysis. Results 4D flow underestimated peak flow velocity in the AS group when compared with TTE (bias - 1.1 m/s, limits of agreement +/- 1.4 m/s) and 2D flow (bias - 1.2 m/s, limits of agreement +/- 1.6 m/s). The differences between values obtained by TTE (median 4.3 m/s, range 2.7-6.1 m/s) and 2D flow (median 4.5 m/s, range 2.9-6.5 m/s) compared to 4D flow (median 3.1 m/s, range 1.7-5.1 m/s) were significant (p < 0.001). The difference between 2D flow and TTE were insignificant (bias 0.07 m/s, limits of agreement +/- 1.5 m/s). In non-valvular disease controls, peak flow velocity was measured higher by 4D flow than 2D flow (1.4 m/s, 1.1-1.7 m/s and 1.3 m/s, 1.1-1.5 m/s, respectively; bias 0.2 m/s, limits of agreement +/- 0.16 m/s). Conclusions CMR 4D flow significantly underestimates systolic peak flow velocity in patients with severe AS. 2D flow, in turn, estimated the AS velocity accurately, with measured peak flow velocities comparable to TTE.Peer reviewe

    Neuvotteluissa luovutettavan informaation suojaaminen

    No full text
    Tutkimuksessa tarkastellaan salassapitosopimuksia tiedon suojaamisen vÀlineenÀ yritysten vÀlisissÀ liikesuhteissa. Erityistarkastelussa on neuvotteluvaihetta koskevat salassapitosopimukset, jolloin salassapitosopimus voidaan katsoa prekontraktuaaliseksi sopimukseksi. Salassapitosopimus on porttisopimus, jonka tarkoituksena on avata osapuolille mahdollisuus luottamukselliseen tietojen vaihtoon. Se on siten yksi yrityksen keinoista hallita tietovarallisuuttaan sisÀisesti sekÀ suhteessa ulkopuolisiin. Tutkimuksessa arvioidaan lainsÀÀdÀntöön perustuvan ja sopimuksella luodun tiedon suojan eroja. Yrityssalaisuudet ja muu luottamukselliseksi katsottu informaatio muodostavat merkittÀvÀn yrityksen aineettomaan omaisuuteen kuuluvan varallisuuserÀn, jonka salassa pitÀmiseen yrityksellÀ on taloudellinen intressi. LainsÀÀdÀntö suo-jaa yrityssalaisuuksia, mutta asettaa samalla tunnusmerkistön, mikÀ tiedon tulee tÀyttÀÀ, jotta se voitaisiin identifioida yrityssalaisuudeksi. Salassapitosopimuksella osapuolet voivat sopimusvapauteen perustuen mÀÀritellÀ sen luottamuksellisen tiedon, johon salassapitovelvollisuus kohdistuu, ja asettaa tiedon vastaanottajalle tiedon ilmaisua ja kÀyttöÀ koskevia rajoituksia. LainsÀÀdÀnnön suoja tiedolle ei aina riitÀ. LiiketoimintaympÀristö ja talouselÀmÀn rakenteet ovat muuttuneet. Strateginen yritysajattelu on herÀttÀnyt yritykset huomaamaan tarpeen tiedon suojaamiselle. Luottamuksellisen tiedon vuotaminen ulkopuolisille tai sen hyödyntÀminen vastoin haltijan lupaa vastaanottajan omassa toiminnassa merkitsevÀt kilpailukyvyn heikkenemistÀ. Salassapitosopimuksin yritykset kykenevÀt turvaamaan taloudellisen menestyksensÀ.fi=OpinnÀytetyö kokotekstinÀ PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=LÀrdomsprov tillgÀngligt som fulltext i PDF-format

    Informaation suojaaminen liikeneuvotteluissa (lisensiaatintutkimus)

    No full text
    Tutkimuskohteena on informaation suojaaminen liikeneuvotteluissa. Tutkimuksen lÀhtökohta on, ettÀ liikeneuvottelut ovat kommunikointia. Kommunikointi puolestaan tarkoittaa, ettÀ neuvotteluissa on luovutettava informaatiota. Informaation luovuttamisen tarve perustuu siihen, ettÀ osapuolten on saatava informaatiota, jotta ne pystyisivÀt sitoutumaan neuvotteluiden tavoitteena olevaan sopimukseen. Luovutettava informaatio voi olla luovuttavan tahon luottamuksellista informaatiota, jota sillÀ on siten tarve suojata. Informaatio halutaan pitÀÀ salassa, koska sillÀ on arvoa yrityksen liiketoimintamenestykselle. Informaation suojaa neuvotteluvaiheessa on tarkoitus selvittÀÀ kolmessa eri tilanteessa. EnsinnÀkin tutkimuksessa tarkastellaan informaation automaattisesti nauttimaa suojaa. Toiseksi tutkimuksen kohteena on yksipuolisen toiminnan ja neuvottelumenettelyn antamat mahdollisuudet laajentaa informaation automaattisesti nauttimaa suojaa. Kolmantena tutkimuksessa on tarkoitus selvittÀÀ, miten informaation suojaa voidaan vahvistaa ja tehostaa. Tutkimuksessa selvitetÀÀn, miten informaatio saa suojaa ilman, ettÀ osapuolet sitoutuvat suojaamaan vÀlillÀÀn luovutettavaa informaatiota. TÀllöin informaation suojamekanismeja ovat yrityssalaisuuksia suojaavat sÀÀnnökset, immateriaaliset yksinoikeudet ja informaatiota vÀlillisesti suojaavat mekanismit, hyvÀ tapa ja lojaliteettivelvoite. Informaation suojaan liittyy kuitenkin usein epÀvarmuutta, joka suurelta osin perustuu mekanismien sisÀltÀmÀÀn tulkinnanvaraisuuteen, joka on seurausta niiden tunnusmerkistöjen epÀselvyydestÀ. Siksi informaation suojaksi voi olla tarve luoda sitoumuksia. TÀllöin osapuolet solmivat yleensÀ salassapitosopimuksen. Salassapitosopimuksen keskeinen merkitys on siinÀ, ettÀ informaation suoja mÀÀritellÀÀn sopimusvapauden rajoissa.fi=OpinnÀytetyö kokotekstinÀ PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=LÀrdomsprov tillgÀngligt som fulltext i PDF-format
    corecore