Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa : Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023

Piilo-tutkimus selvitti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrää ja laatua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa vuonna 2023. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatuksen kautta eri puolilta Suomea. Lasten liikkumista mitattiin liikemittarilla ja liikkumiseen liittyviä huoltajien käsityksiä kyselyn avulla. Koko päivän aikana 4–6-vuotiaat lapset liikkuivat keskimäärin 3,0 tuntia päivässä kevyesti sekä 74 minuuttia päivässä reippaasti tai rasittavasti. Paikallaanoloaikaa kertyi 9,4 tuntia vuorokaudessa. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan koko päivän aikana tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä ja siitä vähintään tunti reippaasti ja rasittavasti. Lapsista 76 prosenttia liikkui tämän suosituksen mukaisesti. Suositus toteutui pojilla yleisemmin kuin tytöillä (83 % vs. 68 %), vanhemmilla lapsilla yleisemmin kuin nuoremmilla ja kaupunkiympäristössä useammin kuin maaseudulla tai taajamassa. Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoite on, että varhaiskasvatuksen aikana kertyisi kaksi kolmasosaa koko päivän suosituksesta, eli kaksi tuntia liikkumista, josta 40 minuuttia olisi reipasta tai rasittavaa. Lapsista 61 prosenttia liikkui varhaiskasvatuksessa tämän tavoitteen mukaisesti, pojat yleisemmin kuin tytöt (72 % vs. 50 %). Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella

Global Matrix 3.0 Physical Activity Report Card Grades for Children and Youth: Results and Analysis From 49 Countries

Background: Accumulating sufficient moderate to vigorous physical activity is recognized as a key determinant of physical, physiological, developmental, mental, cognitive, and social health among children and youth (aged 5–17 y). The Global Matrix 3.0 of Report Card grades on physical activity was developed to achieve a better understanding of the global variation in child and youth physical activity and associated supports. Methods: Work groups from 49 countries followed harmonized procedures to develop their Report Cards by grading 10 common indicators using the best available data. The participating countries were divided into 3 categories using the United Nations’ human development index (HDI) classification (low or medium, high, and very high HDI). Results: A total of 490 grades, including 369 letter grades and 121 incomplete grades, were assigned by the 49 work groups. Overall, an average grade of “C-,” “D+,” and “C-” was obtained for the low and medium HDI countries, high HDI countries, and very high HDI countries, respectively. Conclusions: The present study provides rich new evidence showing that the situation regarding the physical activity of children and youth is a concern worldwide. Strategic public investments to implement effective interventions to increase physical activity opportunities are needed

Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien tukeminen : Kirjallisuuskatsaus

Vanhemmuuden tukeminen erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla on erityisen tärkeää vanhempien jaksamisen ja pärjäämisen vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien tuen tarpeesta ja käytetyistä tukimuodoista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhemmuuden tukimuotojen kehittämiseen, silloin kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineiston haku tehtiin useammasta eri tietokannasta, joista oletettiin löytyvän asetettujen tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa. Kattavan haun takaamiseksi tutkimuksia haettiin sekä sähköisesti että manuaalisesti. Opinnäytetyön aineisto koostui 10 tutkimuksesta. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla se vanhemmuuden roolikartan mukaan. Kirjallisuuskatsaus toi esille erityistä tukea tarvitsevan lapsen tuovan monenlaisia haasteita vanhemmuuteen. Vanhemmat kokivat riittämättömyyden tunnetta ja neuvottomuutta, oma jaksaminen oli koetuksella sekä arjen pyörittäminen tuntui haasteelliselta. Vanhemmuuden tukimuotoja oli tarjolla, mikäli vanhemmat osasivat ne etsiä ja hyödyntää. Apu piti itse löytää, sitä ei kukaan tullut tarjoamaan. Tukimuodot koettiin hyväksi. Vanhemmat saivat apua jaksamiseen, keinoja lapsen kanssa pärjäämiseen sekä arjen hallintaan. Työtä voi hyödyntää erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset sekä lasten vanhemmat. Ammattilaiset saavat työstä kuvauksen siitä, mitä haasteita vanhemmilla on arjessa ja mihin he tarvitsevat apua. Vanhemmat taas saavat arvokkaita vinkkejä eri tukimuodoista ja siitä, miten ne on koettu. Jatkossa olisi hyvä selvittää, kuinka ammattilaiset kokevat perheiden ja vanhempien tilanteen. Lisäksi voisi tutkia kuinka perheet pärjäävät jos lapsi ei ole saanut diagnoosia, mutta on erityistä tukea tarvitseva.Supporting the parents of a child with special needs is very important in order for the parents to be able to cope. The purpose of this study was to provide information on the parents’ need of support and on the forms of support currently used. The aim of this study was to provide information for the development of the forms of supporting parents when a family has a child with special needs. The research method used was a literature review. The search for the material for this study was performed by using several databases which were assumed to include relevant information considering the research question. In order to have a comprehensive search, the collection of research material was made both electronically and manually. The material of this bachelor’s thesis consisted of ten studies. The material was analyzed by categorizing it into different themes with the help of a parenting role map. The literature review indicated that a child with special needs brings several challenges to parenthood. The parents felt insufficiency and helplessness, their own strength was tested and it was challenging to manage the weekly routines. The support forms for parents were available if the parents knew how to find them and benefit from them. They had to find the help by themselves, it was not offered. The forms of support were found to be good. The parents received help in order to have enough strength, ways to cope with the child and manage the weekly routines. Professionals from different sectors working with children with special needs and children’s parents may utilize this study. The study describes to professionals what type of challenges parents have with their weekly routines and what type of help they need. Parents, on the other hand, receive valuable advice on the different support forms and on the related experiences. In the future it would be fruitful to examine how specialists see the situation of families and parents. In addition, it would be useful to investigate how families cope if the child does not have a diagnosis but he or she has a special need

Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointi toisella asteella : Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023

Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkumista ja opiskelukykyä tukemalla aktiivisen toimintakulttuurin kehittämistä oppilaitoksissa. Tässä raportissa kuvataan Liikkuva opiskelu -koordinaattoreiden moninaista työkenttää ja Liikkuva opiskelu -toiminnan vakiintumisen tilaa toisella asteella. Raportti perustuu Liikkuva opiskelu -koordinaattoreille keväällä 2023 tehdyn kyselyn tuloksiin. Kysely oli osa Liikkuva opiskelu -ohjelman seurantaa, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Kyselyyn vastasi 48 koordinaattoria, jotka edustivat 39 koulutuksen järjestäjää. Liikkuva opiskelu -koordinaattorit tekevät työtään erilaisilla nimikkeillä ja erilaisilla työaikaresursseilla. Yleisimpiä työtehtäviä olivat toiminnan suunnittelu, toteutuksen seuranta, liikuntavälineiden hankinta sekä tapahtumien järjestäminen. Yhteistyökumppaneina olivat useimmiten yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimi tai sivistystoimi. Jatkossa yhteistyön toivottiin tiivistyvän erityisesti liikuntaseurojen sekä kunnan eri toimialojen kanssa. Liikkuva opiskelu -koordinaattorin työtehtävän oli vakinaistanut kuusi koulutuksen järjestäjää. Liikkuva opiskelu -toiminnan tila toisen asteen oppilaitoksissa näyttää koordinaattoreiden arvioiden mukaan pääosin hyvältä. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä toteutti Liikkuva opiskelu -toimintaa kaikissa toimipisteissään ja niissä toimintaa kehitti tiimi tai ryhmä. Oppilaitosten lähtökohdat toiminnan toteuttamiseksi koettiin pääosin hyviksi, mutta noin viidennes arvioi niitä kohtalaisiksi tai heikoiksi. Toiminnan jatkumista seuraavana lukuvuonna arvioitiin hyvin myönteisesti: koulutuksen järjestäjistä neljännes arvioi toimintaa laajennettavan ja lähes puolet toiminnan jatkuvan samanlaisena. Toiminnan vakiintumista eniten edistäviksi asioiksi koettiin johdon tuki, myönteinen suhtautuminen oppilaitoksissa ja koordinaattorin työpanos. Toiminnan vakiintumista eniten estäviksi tekijöiksi koettiin puolestaan henkilöstön sitoutumisen vaihtelevuus, rahoituksen päättyminen, asenteet ja henkilösidonnaisuus. Toiminnan kirjaaminen eri tason strategioihin ja suunnitelmiin edistää sen vakiintumista. Valtaosa koulutuksen järjestäjistä oli kirjannut Liikkuva opiskelu -toiminnan lukuvuoden toimintasuunnitelmaan tai vuosikelloon ja paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kirjaukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen strategiaan ja kunnan tai kuntayhtymän opiskeluhuoltosuunnitelmaan olivat sen sijaan harvinaisempia. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä arvioi opiskelijoiden suhtautumista Liikkuva opiskelu -toimintaa kohtaan myönteiseksi. Valtaosa oli sitä mieltä, että opiskelijat ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta toiminnan arviointiin opiskelijat osallistuivat harvemmin. Noin puolet koulutuksen järjestäjistä oli tavoittanut vähemmän liikkuvia osallistumaan toimintaan. Toiminnallisen opetuksen rooli on merkittävä opiskelupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä varsinkin lukioissa ja ammatillisten oppilaitosten teoriapainotteisimmilla osaamisaloilla. Toiminnallinen opetus ja liikkumista tukevan toimintakulttuurin edistäminen olivat suosituimpia henkilöstön koulutusaiheita. Toiminnallisen opetuksen koulutukselle koettiin myös eniten tarvetta jatkossa. Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointia tehdään vaihtelevissa toimintaympäristöissä ja vaihtelevilla resursseilla, mutta tulosten perusteella toiminnan juurtuminen on edennyt hyvin. Toimintakulttuurin muutos vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja jatkuvuutta ja siksi on tärkeää, että Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointiin löytyisi resursseja myös jatkossa

Liikkuva koulu -toiminnan koordinointi kunnissa : Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023

Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on kehittää koulujen toimintakulttuuria liikkumista tukevaksi ja liikkumiseen kannustavaksi. Tämä raportti esittelee Liikkuva koulu -toiminnan tilaa ja vakiintumisen edellytyksiä kunnissa sekä koordinaattoreiden työnkuvaa. Tulokset perustuvat kuntien Liikkuva koulu -toiminnan koordinaattoreille keväällä 2023 toteutettuun kyselyyn. Kysely oli osa Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Kyselyyn vastasi 69 koordinaattoria 62 kunnasta. Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan tila vaikuttaa pääosin hyvältä. Suurimmassa osassa kyselyssä mukana olevista kunnista Liikkuva koulu -toimintaa oli kaikissa kunnan kouluissa. Liikkuva koulu -vastaava oli nimetty kunnan kaikkiin kouluihin lähes puolessa kunnista. Kuntien lähtökohdat toiminnan kehittämiseksi koettiin enimmäkseen hyviksi, neljäsosa piti lähtökohtia kohtalaisina. Lähes puolet vastaajista arvioi, että toiminta jatkuu samanlaisena ja noin 40 prosenttia ilmoitti toiminnan laajenevan seuraavan lukuvuoden aikana. Taloudelliset resurssit korostuivat toiminnan jatkumiseen vaikuttavina tekijöinä. Kyselyssä mukana olevista kunnista kahdessa kolmesta oli käynnissä aluehallinnon (AVI) rahoittama yläkouluhanke, joka koettiin tärkeäksi toiminnan kehittämisessä. Myönteinen suhtautuminen kouluissa, johdon tuki sekä pitkäjänteinen työ toiminnan kehittämiseksi olivat yleisimpiä vakiintumista edistäviä tekijöitä. Koordinaattorin toimenkuvan vakinaistaminen, koulujen vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä toiminnan kirjaaminen suunnitelmiin ja strategioihin, koettiin oleellisiksi toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaviksi kuntatason toimiksi. Noin puolet kunnista oli kirjannut toiminnan kuntatason opetussuunnitelmaan. Vakiintumista estivät koordinaattoreiden mielestä eniten koulujen henkilöstön vaihteleva sitoutuminen, kuormittuminen ja motivaation lasku sekä taloudellisten resurssien epävarmuus. Toiminnan jatkumisen edellytyksiä heikensivät myös kaupungin tai kunnan yhtenäisen linjan puuttuminen sekä johtotason heikko sitoutuminen. Toiminnallisella opetuksella on merkittävä rooli erityisesti koulupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä. Suurimmassa osassa kunnista oli koulutettu koulujen henkilöstöä toiminnallisen opetuksen vahvistamiseksi ja koordinaattoreiden mukaan tarvetta olisi edelleen erityisesti yläkouluihin suunnatulle toiminnallisen opetuksen koulutukselle. Liikkuva koulu -koordinaattorin tehtävä oli vakinaistettu noin neljänneksessä kunnista ja kuudessa prosentissa vakinaistaminen oli suunnitteilla. Samalla tehtävää ei ollut vakinaistettu noin 60 prosentissa kunnista. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että Liikkuva koulu -toiminnan koordinointiin käytettävissä olevaa työaikaa ei ole määritelty. Kaikista työtehtävistä yleisimpiä olivat toiminnan suunnittelu, liikuntavälineiden hankinta, toteutuksen seuranta, viestintä sekä koulujen kannustaminen Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnin hyödyntämiseen. Yhteistyötä Liikkuva koulu -toimintaan liittyen tehtiin eniten kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen sekä sivistystoimen kanssa. Satunnaista yhteistyötä tehtiin eniten kouluterveydenhoitajan, kunnan teknisen toimen sekä liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto sekä hyvinvointialue yleisesti olivat tahoja, joiden kanssa yhteistyön toivottiin tiivistyvän. Yhteistyöllä on merkitystä esimerkiksi kuntien Move!-polkujen suunnittelussa ja vähän liikkuvien tavoittamisessa. Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan kuntatason koordinointi on yksi vakiintumisen kulmakivistä ja koordinoinnin yhtenäistämistä sekä resurssien turvaamista on hyvä pohtia

Nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteys subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää nuorten kouluyhteisössä syntyvien kokemusten ja liikkumisen välisiä yhteyksiä. Kokemuksellisuutta tarkastellaan nuorten kokeman sosiaalisen tuen sekä subjektiivisen sosiaalisen aseman näkökulmista. Sosiaalinen tuki koostuu yläkoululaisten kokemuksista opettajan ja oppilaan välisistä suhteista, oppilaiden keskinäisistä suhteista sekä vanhemmilta saadusta tuesta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä keväällä 2015, ja tutkimukseen osallistui 2 026 yläkoululaista. Nuoret jaettiin kuuteen ryhmään sen mukaan, millaista sosiaalista tukea he kokivat saavansa. Vahvaksi koettu tuki yhdistyi korkeammaksi koettuun sosiaaliseen asemaan koulussa. Vanhemmilta saatu tuki oli suoraan yhteydessä nuorten liikkumiseen. Luokkakavereiden tuki oli yhteydessä nuorten liikkumiseen koulussa koetun subjektiivisen sosiaalisen aseman kautta. Kokemus opettajilta saadusta tuesta ei ollut yhteydessä liikkumiseen. Kouluun liittyvissä sosiaalisissa verkostoissa muodostuvat erilaiset subjektiiviset kokemukset ovat yhteydessä nuorten liikkumiseen, ja ne tulisikin huomioida jatkossa nykyistä paremmin pohdittaessa nuorten liikkumisen lisäämisen mahdollisuuksia. Koululla on mahdollisuuksia tasoittaa perhetaustasta kumpuavia eroja nuorten liikkumisessa omilla toimenpiteillään. Toimenpiteissä pitäisi korostaa koulun henkilökunnan roolin sijaan nykyistä voimakkaammin nuorten vertaissuhteita.This study examines the associations between adolescents’ physical activity and their experiences in the school community. The experiences considered here are subjective social status at school and social support, which in this study consists of teacher-student relationships, student-to-student relationships, and support from parents. The data were collected via a survey in spring 2015, in which 2,026 adolescents participated. The adolescents were divided into six groups according to the type of social support they felt they would receive. Strong social support was positively associated with subjective social status at school. Support from parents, but not from teachers, was associated with physical activity. Support from classmates was associated with physical activity through the subjective social status at school. These experiences should be taken into account when considering the possibilities of increasing adolescents’ physical activity. School-based interventios shoud place greater emphasis on peer relations rather than on the role of school staff.peerReviewe

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 : WHO-koululaistutkimus (HBSC-study)

Tässä raportissa kuvataan 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemuksia, kouluviihtyvyyttä ja sosiaalisia suhteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia vuodesta 1994 vuoteen 2010 Suomessa. Tutkimustulokset perustuvat WHO-Koululaistutkimuksen suomenkielistä perusopetusta antavista kouluista kerättyihin aineistoihin vuosilta 1994, 1998, 2002, 2006 ja 2010. Raportissa tarkastellaan kaikilla vuosiluokilla koetun koulumenestyksen ja 9. luokan oppilaiden koulutusorientaation yhteyksiä koulukokemuksiin. Lisäksi vertaillaan oppilaiden kokemuksia Pohjoismaissa 1994–2010 koulusta pitämisestä, koulutyöstä kuormittumisesta, oppilaiden välisistä suhteista ja koulukiusaamisesta. Näitä teemoja käsitellään myös vuoden 2010 kansainvälisessä lähes 40 HBSC-tutkimukseen osallistuneen maan vertailussa