Integrating theory and practice in social work : An intervention with practitioners in Finland

How could social workers apply theory in their everyday practice? According to John Dewey, theories are helpful instruments in analysing situations and forming hypotheses which are tested in practical experiments. Inspired by Dewey’s pragmatist philosophy, we designed a “Practice and Theory” pilot intervention group in which social workers were provided external, theory-driven supervision. This research is a three-case study of the pilot intervention group. Based on a thematic analysis of reflective discussions during the last group sessions and follow-up group interviews, we investigate the difficulties the social workers described in applying theoretical knowledge to practice. We explore what consequences they recognized when reflecting on and experimenting with theoretical knowledge. Our study demonstrates that the major barriers were lack of time and access to theories, difficulties in changing one’s own practice and establishing supportive structures, the lack of competence to understand the role theories and having become estranged theories. However, the positive consequences experienced in the three Practice and Theory groups suggest that the pilot intervention could serve as a potential model for integrating theoretical research into practice. The participants considered that reflecting theories enabled new understanding as well as allowed experimenting with new ways of operating. Participating in the group also improved social workers’ argumentation, helping them to recognize their own expertise. It also raised professional self-esteem and enabled self-development. In the group, the dialogical, reflective and experimental inquiry were key to understanding how theoretical knowledge can open new perspectives.Peer reviewe

Jane Addams and Epistemic Agency in Contemporary Social Work

This chapter discusses Addams’s views on knowledge and how they resonate with evidence-informed and theory-informed social work today. Addams and her colleagues adopted the pragmatist method in experimenting and observing the consequences. Besides experiential and sympathetic knowledge, they also applied multidisciplinary knowledge. The chapter illustrates through a social workers’ group intervention model how Addams’s perspectives on knowledge application have contemporary applicability in social work. In the three analyzed groups, the social workers consciously applied the pragmatist method. The participants experienced this supported them to make their interpretations more explicit or to find new ways to operate in clinical work. This can be described as strengthening their personal epistemic agency. At the same time, the shared discussions and active listening within the group enabled epistemic agency at a collective level. To achieve this, having the group as an organizational structure was significant. Epistemic agency is a metacognitive skill that is at the core of the pragmatist method and is a characteristic of a research-minded practitioner. For contemporary social work, Addams’s thoughts on the scientific mindset, the pragmatist attitude, and using multidisciplinary research could provide insights to obtain a wider understanding of evidence-informed and theory-informed social work as a process.Non peer reviewe

Using Theory in Practice - An Intervention Supporting Research Dissemination in Social Work

This guest editorial explores how theory-informed and evidence-informed practice can be strengthened in human service organizations. This exploration involves the description of a Practice and Theory group intervention model. Based on a three-case study of pilot intervention groups provided to social workers, the short-term and intermediate outcomes as well as the expected intermediate and long-term outcomes are presented and illustrated by a logic model. The shared conversations help overcome the difficulties practitioners and managers may have in understanding the role of theory or research in practice. Discussing theories in the context of everyday practice can provide practitioners with concrete tools for decision-making. Applying and experimenting with theories opens new perspectives for the problem-solving process where the practitioner is experimenting, reflecting and seeking to improve practice. Thus, shared reflections of theories and research can promote adaptive and developmental workplace learning and enhance an individual sense of epistemic agency.Peer reviewe

Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina : Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka

Tutkimuksen keskeinen tehtävä on selvittää, mikä on dokumentoinnin merkitys lastensuojelun sosiaalityön tiedonmuodostuksessa ja ammattikäytännöissä. Asiakirjateksteistä koostuvaa tutkimusaineistoa tarkastellaan kolmesta eri suunnasta kysymällä: 1)Miten asiakirjoja kirjoitetaan? 2) Mitä asiakirjoihin kirjoitetaan? 3) Miksi asiakirjoja kirjoitetaan niin kuin kirjoitetaan? Tutkimusaineisto muodostuu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden laatimista asiakastietojärjestelmään tallennetuista muistiinpanoista ja huostaanottopäätöksistä. Tutkimukseen on valittu 20 huostaanotetun eri-ikäisen lapsen ja heidän perheensä asiakirjat yhteensä 1613 asiakirjatulostussivua. Tekstit ajoittuvat vuodesta 1989 vuoteen 2000. Tutkimusmenetelmä on diskurssianalyyttinen ja tukeutuu Fairclough`n (1997)esittämään kolmiulotteiseen malliin, jossa diskurssi määritellään tekstin, käytäntöjen ja sosiokulttuurisen ympäristön suhteeksi. Diskurssianalyysi on näiden rakenteiden ja niiden välisten suhteiden kuvaamista, tulkintaa ja selittämistä. Fairclough’n mallia mukaillen tutkimuksen analyysi koostuu retoriikan ja tematiikan analyyseistä sekä pragmatiikan näkökulman sisältävästä tarkastelusta. Asiakirjatekstien pilkkominen puhujakategorioihin osoitti tekstien olevan moniäänisiä, useiden henkilöiden näkemyksiä ja mielipiteitä sisältäviä tekstipintoja. Retoriikan analyysi näytti, että lastensuojelun sosiaalityön asiakirjat sisältävät paljon dynaamisia kuvauksia työstä. Asiakirjojen kirjoittaminen moniäänisiksi tuo tekstiin uskottavuutta, ja se on myös yksi retorinen vaikuttamiskeino. Tematiikan tarkastelu osoitti,että asiakirjojen sisällölliset teemat (lapsen hoiva, arjen hallinta, yhteistyö ja päihteiden käyttö) ja kokemukselliset teemat (huoli, vastuu, yhteys ja moraali) toistuvat sisäkkäisinä ja päällekkäisinä säikeinä dynaamisesti vaihdellen. Sosiaalityöntekijät kirjaavat teksteihin monia yhtäaikaisia teemoja, joiden avulla rakentavat ammatillista ymmärrystä kyseessä olevasta tilanteesta. Asiakirjojen tutkiminen pragmatiikan suunnasta toi esiin, kirjoittamisen ja lukemisen kontekstiulottuvuudet sekä tiedonmuodostusprosessin. Asiakirjojen laatiminen on osa sosiaalityön käytäntöjä. Se on myös keskeinen alue ammattikunnan yhteisen ammatillisen ymmärryksen luomisessa ja ylläpitämisessä. Muistiinpanot, huostaanottopäätökset ja lakitekstit ovat intertekstuaalisia. Lastensuojelun sosiaalityön asiakirjojen tutkiminen on avannut uusia mahdollisuuksia ymmärtää sosiaalityön dokumentointiprosessia, merkitystä ja roolia sekä tiedonmuodostuksen dynamiikkaa. Tekstien kirjoittaminen, niiden lukeminen, tietojen siirtäminen ja asiakkaan kuuleminen samoin kuin kuulemisen kirjaaminen ovat sosiaalityön dokumentoinnin keskeisiä haasteita. Tutkimus pyrkii avaamaan ymmärrystä asiakirjatekstien monivivahteiseen ja dynaamiseen maailmaan ja siten myös sosiaalityön dokumentoinnin arkeen. Tarkastelut mahdollistavat työn kehittämisen erityisesti sosiaalityön asiakasvaikuttavuuden mittaamisen ja parantamisen suuntaan. Asiakirjoissa ilmenevä tiedonmuodostuksen dynamiikka syntyy kirjoittamiskäytäntöjen, kirjoittamisen ja lukemisen sekä toimintakäytäntöjen yhteisessä alueessa. Avainsanat: sosiaalityö, lastensuojelu, dokumentointi, asiakirja, diskurssianalyysi, tiedonmuodostus.The primary task of this study is to clarify the significance of documentation in professional practices and information formation involved in social work concerning child protection. The document texts under study were examined from three angles: 1)How were the documents written? 2) What information did the documents contain? 3)Why were the documents written as they were? The research material consisted of information from a database of client information compiled from notes and custody decisions by social workers involved in child protection. Documents relating to twenty children of varying ages and their families were selected for this study, a total of 1613 pages. The texts are dated between 1989 and 2000. The method of study is discourse analytical and is based on a three-dimensional model developed by Fairclough (1997) in which discourse is defined as the interaction between texts, practices and socio-cultural environment. Discourse analysis consists of the portrayal, interpretation and explanation of these elements and the relationships between them. The model used for the analysis consists of rhetoric and thematic material as well as investigation from the pragmatic point of view. Categorizing the documents into speaker categories revealed the polyphony of the texts, text-structures including viewpoints and opinions of several people. The rhetorical analysis showed that documents pertaining to social work involving child protection contain a large amount of dynamic description of the work. The polyphony of the texts adds to their credibility and is one way to influence the meaning by using rhetoric. The thematic study showed that the content of the themes in the documents (dayto-day control, care of the child, usage of intoxicants and co-operation) and the empirical themes (concern, responsibility, co-operation and morals) repeat themselves as dynamically interchanging concentric and superimposed threads. Social workers introduce many simultaneous themes into their documents, which help them to form a professional judgement of the case at hand. Studying the documents from the pragmatic angle revealed the contextual dimensions of reading and writing and the process of information formation. The drawing up of documents is one of the practices employed in social work. It is also a crucial part of the creation and maintenance of professional understanding. Notes, custody decisions and legal texts are intertextual. Research of documents regarding child protection in social work have opened up new possibilities in understanding the compilation process, significance and role of documents in social work. The writing and reading of texts, information transfer,listening to the client and conversation transcription are inherent challenges in social work. The study aspires to open up understanding of the multitude of nuances and dynamics in document texts and day-to-day documentation of social work. The investigation facilitates the advancement of work, particularly social work, by improvement and measurement of the influence on the client. The dynamics of information forming that is revealed in documents originates in writing practices, and in the common areas of writing and reading and occupational practices. Keywords: social work, child protection, documentation, document, discourse analysis,information formation

Lapsen kuulemisesta kirjoittaminen olosuhdeselvityksissä

Artikkelissa analysoidaan sosiaalitoimen käräjäoikeuksien pyynnöstä laatimia selvityksiä lapsen olosuhteista vanhempien huoltoriidan ratkaisemiseksi. Kiinnostus kohdistetaan siihen, millä tavoin ammattilaiset muodostavat, tuottavat tai muotoilevat lapsen käsityksiä vanhempien huoltoriidassa. Aineisto käsittää 56 sosiaalitoimen laatimaa olosuhdeselvitystä 45 tapauksesta viidestä eri käräjäoikeudesta vuodelta 2011. Analyysiä varten aineistosta on erotettu lasten kuulemisen kuvaukset, joita analysoidaan erotellen sosiaalityöntekijöiden tapoja rakentaa lapsen kuulemisen kuvauksia vanhempien huoltoriidassa. Olosuhdeselvitysasiakirjoissa lapsen mielipiteen kirjoittamisessa käytettiin lapsen toiminnan havainnointia, tekstiin rakennettuja dialogeja sekä lojaliteettiristiriidan ja turvattomuuden kokemusten havainnollistamista. Lapsen äänen kirjoittaminen asiakirjaan on vastuullinen tehtävä. Kirjoittaja joutuu tasapainoilemaan autenttisuuden, eettisyyden ja seurauksellisuuden välillä.Peer reviewe

Dokumentointi osana asiakasturvallisuutta

Documentation as part of client safety The article examines documentation of client work as part of client safety in social care. In social work, one key tool for knowledge production is written documents. Analyzing the Ombudsman's complaints solutions (n = 41) sheds light to the problem of documentation of client work in complaints to the Ombudsman. Based on the content analysis, the following document-related comments were found from the data: 1) partial documentation of client work, 2) errors in data collection, failure to request information and misuse of information, and 3) deficiencies in plans and errors in decision making. Documentation of social work is central to retrospectively evaluating social work and in the use of clients' remedies. In particular, vulnerable social care clients need to be able to rely on the correctness and fairness of the services they receive and equal treatment in services.Artikkelissa tarkastellaan asiakastyön dokumentointia osana asiakasturvallisuuden rakentumista sosiaalityössä. Sosiaalityössä yksi keskeinen tiedonmuodostuksen työväline ovat asiakastyössä kirjoitetut asiakirjat. Oikeusasiamiehen kanteluratkaisuja (n=41) analysoimalla vastataan kysymykseen, millaisia asiakasturvallisuutta heikentäviä asiakastyön dokumentointiin liittyviä ongelmakohtia esiintyy oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa. Sisällönanalyysin perusteella ryhmiteltiin aineistosta seuraavia asiakirjoihin liittyviä huomautuksia: 1) puutteellinen asiakastyön dokumentointi, 2) tiedon keräämisen virheet, tietopyyntöjen laiminlyönti ja tiedon väärinkäyttö ja 3) suunnitelmien puutteet ja päätöksenteon virheet. Asiakastyön dokumentointi on keskeisessä asemassa työskentelyn jälkikäteisarvioinnissa ja asiakkaiden oikeusturvakeinojen käyttämisessä. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien sosiaalihuollon asiakkaiden on tärkeää voida luottaa saamiensa palvelujen oikeellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä yhdenvertaiseen kohteluun palveluissa

Theory-driven supervision as a method of strengthening the emerging professional identity of social work students

Peer reviewe

Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitykset ja seuraukset

Sosiaalipalveluiden käyttäjien osallistuminen palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun on ollut aktiivisen keskustelun kohteena viime vuosina. Asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen on herättänyt sekä innostusta että ristiriitaisia ajatuksia niin asiakkaiden, ammattilaisten kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalipalveluiden asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallista työskentelyä ja sitä, miten toimintaan osallistuneet jäsentävät toiminnan merkityksiä jälkikäteen. Tutkimuksessa on haastateltu nuoria aikuissosiaalityön (alle 25-vuotiaita) asiakkaita sekä heidän kanssaan työskennelleitä ammattilaisia, jotka ovat soveltaneet ryhmämuotoista sosiaalipalveluiden kehittämistä ja nuorten voimautumiseen tähtäävää menetelmää työssään. Tutkimuksen kohteena on toiminta ja vuorovaikutus ryhmämuotoisessa työskentelyssä. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii sosiaalityön käytäntötutkimus ja pragmatistinen ymmärrys tiedosta, toiminnasta ja toimijuudesta.Peer reviewe

Asumista koskeva sosiaalityön tieto olosuhdeselvityksissä

Peer reviewe