Lääkebarometri-väestökysely. Kyselyiden toteutus ja sisältö.

Lääkebarometri on väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten kokemuksia ja näkemyksiä lääkkeistä. Joka toinen vuosi toteutettavan väestökyselyn sisältö koostuu vaihtuvista, lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista. Kansalaisille suunnatun kyselyn tulokset tarjoavat lisätietoa rekistereistä saatavaan tietoon väestön lääkkeiden käytöstä. Lääkebarometrin toteutuksesta ja kyselyn perustulosten raportoinnista vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lääkebarometriaineistot muodostavat poikkileikkaustutkimusten sarjan, joka tuottaa seurantatietoa tutkittavista asioista. Tietoja voidaan hyödyntää lääkehuollon suunnittelussa ja toteutuksessa sekä väestön järkevän lääkkeiden käytön edistämisessä. Tässä julkaisussa kuvataan kunkin Lääkebarometri-kyselyn toteutus sekä muodostuneen aineiston sisältö ja sen edustavuus suhteessa väestöön. Julkaisu sisältää taustatietoa kyselyihin sisällytetyistä moduuleista sekä kysymyksistä ja mielipiteitä kartoittaneista väittämistä. Julkaisussa on esitetty muuttujakohtaiset koodit, joita on käytetty aineistossa muuttujien tunnisteina. Julkaisu tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen vuositaisten Lääkebarometri-kyselyiden sisällöistä sekä mahdollistaa aineiston soveltuvuuden arvioinnin omiin tarpeisiin. Vuosien 2015 ja 2017 Lääkebarometrien aineistot ovat saatavilla erillisellä tietolupahakemuksella tieteelliseen tutkimuskäyttöön. Tämän jälkeen toteutettujen Lääkebarometrien aineistoja voi pyytää vastaavalla hakemuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja opetukseen sekä suunnittelu- ja selvitystehtäviin. Tietolupahakemuksessa tarvittavat muuttujat identifioidaan muuttujien yksilöllisillä koodeilla, jotka on esitetty tässä julkaisussa. Tämä toteutuksen ja sisällön kuvaaava julkaisu päivitetään kahden vuoden välein, jokaisen Lääkebarometri-kyselyn toteutuksen yhteydessä

Itsehoitolääkeneuvonnan toteutuminen apteekkien etämyyntipalveluissa : Haamuasiakastutkimus 2022

Apteekkien tarjoamien verkkopalveluiden ja muiden etämyyntipalveluiden määrä ja käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Apteekeilla on lakisääteinen lääkeneuvontavelvoite, joka koskee myös etämyyntipalveluita. Itsehoitolääkettä tilaavalla asiakkaalla tulee siten olla mahdollisuus saada farmaseuttisen henkilökunnan neuvoja ja opastusta lääkevalmisteen valintaan ja lääkkeen oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin apteekkien etämyyntipalveluissa annettavan itsehoitolääkeneuvonnan ja palveluprosessin toteutumista Suomessa. Tutkimus toteutettiin haamuasiakasmenetelmällä syksyn 2022 aikana. Tapauksiksi valittiin pitkään vaivanneeseen yskään lääkettä hankkiva (n = 30) ja intiimialueen kutinaan lääkettä hankkiva (n = 30) asiakas. Otokset poimittiin satunnaisesti verkkopalvelua (n = 30), Treetsovellusta (n = 15) ja Remomedi Videoapteekkia (n = 15) käyttäneistä apteekeista. Käynnit toteuttivat menetelmään erikoistuneen yrityksen haamuasiakkaat. Tulokset esitetään frekvensseinä eri etämyyntipalveluille sekä yskä- ja intiimivaivatapauksille. Verkkopalveluissa 45:lta asiakkaista ei selvitetty lääkkeen soveltuvuutta ja tarvetta. Yleisimmin kysyttiin, kenelle valmiste on tarkoitettu (31 %) ja onko muita lääkkeitä käytössä (28 %). Asiakkaista 32 % sai 1–2 neuvoa, 34 % sai 3–4 neuvoa lääkkeen käytöstä, ja yhtä suuri osa jäi ilman neuvontaa tutkimuksessa tarkastelluista asioista. Yleisimmin (45 %) neuvottiin lääkkeen annostuksesta, ottoajankohdista sekä siitä, miten toimia oireiden jatkuessa. Yhteydenotot tapahtuivat yleisimmin puhelimitse (73 %) ja vasta tilauksen maksamisen jälkeen (56 %). Viidennes asiakkaista ei saanut yhteydenottoa apteekista neuvontapyynnöstä huolimatta. Osalle Treet-sovelluksessa (27 %) ja Remomedi Videoapteekissa (10 %) asioineista asiakkaista ei esitetty yhtään lääkkeen tarvetta ja soveltuvuutta selvittävää kysymystä. Yleisimmin kysyttiin, kenelle valmiste tulee (Treet 33 %, Remomedi 60 %), kauanko oireet ovat jatkuneet (Treet 33 %, Remomedi 50 %) ja onko muita lääkkeitä käytössä (Treet 47 %, Remomedi 40). Treet-sovelluksen asiakkaista 53 % ja Remomedi Videoapteekin asiakkaista 10 % jäi ilman neuvontaa tutkimuksessa tarkastelluista asioista. Yleisimmin neuvottiin lääkkeen ottotiheydestä, annoksesta sekä siitä, miten toimia oireiden jatkuessa. Yhteys apteekkiin toteutui chatin kautta Treet-sovelluksessa ja pääsääntöisesti videoyhteydellä Remomedi Videoapteekissa (80 %). Yskätapauksessa 76 % ja intiimivaivatapauksessa 56 % asiakaspalvelijoista selvitti lääkkeen soveltuvuutta ja tarvetta vähintään yhdellä kysymyksellä. Yskätapauksessa selvitettiin yleisimmin, kenelle lääke tulee, ja intiimivaivatapauksessa, onko muita lääkkeitä käytössä. Yskätapauksessa 69 % ja intiimivaivatapauksessa 60 % asiakkaista sai vähintään yhden neuvon lääkkeen käytöstä. Intiimivaivatapauksessa yleisimmin neuvottiin lääkkeen ottotiheydestä (52 %) ja annoksesta (48 %), kun taas yskätapauksessa neuvottiin yleisimmin siitä, miten toimia oireiden jatkuessa (52 %). Tämän haamuasiakastutkimuksen perusteella itsehoitolääkeneuvonnan laatu ja asiakkaan palveluprosessi vaihtelevat eri etämyyntipalveluissa. Verkkopalveluissa tulee kehittää lääkkeen tarpeen ja soveltuvuuden selvittämistä ja lääkeneuvonnan oikea-aikaisuutta. Treet-sovelluksessa puolestaan kehitettävää on lääkkeen käytön neuvonnassa. Remomedi Videoapteekissa lääkeneuvonta oli pääosin oikea-aikaista ja kattavaa, mutta kehitettävää on sujuvammassa yhteydenotossa apteekkiin. Farmasian ammattilaisten tulee kehittää itsehoitolääkeneuvonnan sisältöä ja laatua etämyyntipalveluissa. Tämä tutkimus koskee vain valittuja etämyyntipalveluita, joihin toteutettiin kaksi eri asiakastapausta. Täten tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkea etämyyntipalveluissa annettavaa lääkeneuvontaa ja etämyyntipalveluiden palveluprosesseja

Prevalence of potentially inappropriate medication use in older population : comparison of the Finnish Meds75+database with eight published criteria

BackgroundThere are several national and international criteria available for identifying potentially inappropriate medications (PIMs) for older people. The prevalence of PIM use may vary depending on the criteria used. The aim is to examine the prevalence of potentially inappropriate medication use in Finland according to the Meds75+ database, developed to support clinical decision-making in Finland, and to compare it with eight other PIM criteria.MethodsThis nationwide register study consisted of Finnish people aged 75 years or older (n = 497,663) who during 2017-2019 purchased at least one prescribed medicine considered as a PIM, based on any of the included criteria. The data on purchased prescription medicines was collected from the Prescription Centre of Finland.ResultsThe annual prevalence of 10.7-57.0% was observed for PIM use depending on which criteria was used. The highest prevalence was detected with the Beers and lowest with the Laroche criteria. According to the Meds75+ database, annually every third person had used PIMs. Regardless of the applied criteria, the prevalence of PIM use decreased during the follow-up. The differences in the prevalence of medicine classes of PIMs explain the variance of the overall prevalence between the criteria, but they identify the most commonly used PIMs quite similarly.ConclusionPIM use is common among older people in Finland according to the national Meds75+ database, but the prevalence is dependent on the applied criteria. The results indicate that different PIM criteria emphasize different medicine classes, and clinicians should consider this issue when applying PIM criteria in their daily practice.Peer reviewe