Risk factors, survival and impact of invasive treatment in symptomatic chronic lower limb ischemia

Jalkojen valtimoverenkiertohäiriöiden kajoavien hoitojen riskitekijät Jalkaoireita aiheuttava valtimokovettumatauti (krooninen alaraajaiskemia) on vahva viite yleisestä valtimokovettumataudista ja potilailla on suurentunut sydänperäisen kuoleman riski, joka heijastuu myös komplikaatioalttiuteen hoidettaessa jalkojen valtimoverenkiertohäiriöitä. Väestön yleisen ikääntymisen myötä hoidon tarve lisääntyy ja siksi on tärkeää arvioida kroonisen alaraajaiskemian kajoavien hoitomenetelmien (kirurgia ja suonensisäinen hoito) etuja sekä hoitotuloksia ja vaikutusta elämän laatuun. Tämä väitöstutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta, joista ensimmäisessä selvitettiin valtimomuutosten sijaintia jalkojen valtimoiden varjoainekuvauksen perusteella 98 potilaan ryhmässä, joista 38 sairasti diabetesta. Vertailussa osoittautui, että diabeetikoilla on vähemmän muutoksia reisivaltimoiden alueella, mutta säärivaltimoissa muutokset ovat laaja-alaisempia. Verisuonikirurgisten hoitojen riskitekijöitä, komplikaatioita ja tuloksia arvioitiin toisessa osajulkaisussa, jossa kansalliseen verisuonirekisteriin (Finnvasc) kriittisen alaraajaiskemian vuoksi leikatun 5 709 potilaan tallennetut tiedot analysoitiin. Tutkimuksessa vaikea-asteisen jalkojen verenkiertohäiriön (kriittinen alaraajaiskemia) vuoksi leikattujen potilaiden joukosta ilmeni, että diabetes ei ole itsenäinen riskitekijä varhaisen ( Kolmannessa osajulkaisussa tutkittiin Tampereen yliopistosairaalan 61 suonensisäisesti hoidetun kroonisen alaraajaiskemiapotilaan kliinistä vastetta ja hoidon vaikutusta elämän laatuun käyttäen Nottingham Health Profile:n suomenkielistä versiota kyseisestä elämänlaatumittarista. Katkokävelypotilaiden elämänlaatumittaus osoitti kohentumista toimenpiteen jälkeen, mutta vaste katosi 12 kuukauden seurannassa. Sen sijaan kriittisestä alaraajaiskemiasta kärsivien potilaiden ryhmästä löytyi alaryhmä, jossa potilaat näyttivät hyötyvän hoidosta sekä elämänlaadun että jalan säästymisen kannalta. Glasgow Aneurysm Score (GAS) on riskipisteanalyysi, joka on varsinaisesti kehitetty vatsavaltimon pullistuman vuoksi leikattavien potilaiden leikkausriskiarviota varten. Riskipisteanalyysin käyttökelpoisuutta arvioitiin neljännessä osajulkaisussa Tampereen yliopistoairaalan 157 verisuonikirurgiseen leikkauspotilaaseen ja todettiin, että alhainen GAS-arvo (Peripheral arterial disease (PAD) and its symptomatic form, chronic lower limb ischemia, present a growing challenge for the health care system in the western world due to the aging of the population. There is an increasing need to weigh the risks of the invasive treatments for PAD against the possible benefits of the treatments in terms of patient survival and quality of life. In addition to the anatomic locations of PAD lesions that determine what kind of treatment can be used, there are several quite well-known risk factors for affecting the decision making process. The aim of the present study was to investigate the anatomical distribution of PAD lesions and the role of diabetes as a risk factor for surgery on critical limb ischemia, in addition to studying a possible model for identifying high-risk patients for surgery as well as examining the impact of endovascular treatment for chronic lower limb ischemia on the quality of life. For the analysis of the anatomical locations of PAD lesions, 98 consecutive patients (38 diabetics and 60 non-diabetics) digital subtraction angiographies were evaluated. The risk factors and outcomes after vascular surgical procedures were evaluated in two studies the first was based on the retrospective Finnvasc national registry s 5,709 surgery patients operated for critical limb ischemia, and the second was a prospective clinical study on 157 consecutive undergoing vascular surgery patients. The impact of PTA (percutaneus transluminal angioplasty) treatment of chronic lower limb ischemia on clinical outcome and quality of life was investigated in a prospective clinical study including 61 consecutive patients undergoing PTA and suffering from claudication or critical limb ischemia. As a result for the locations of PAD lesions, diabetics had less stenosis in the superficial femoral artery, but they had a tendency towards more diffuse atherosclerotic disease in their crural arteries. In the multivariate analysis of the Finnvasc registry patients regarding the risks of surgery, diabetes was not an independent risk factor for early postoperative mortality in CLI, but there was increased morbidity among diabetics in association with definitive risk factors. In a further study of risk factors and outcome after vascular surgery, the Glasgow Aneurysm Score (GAS) proved to have a good predictive value for outcome after vascular surgery among low-risk patients (GA

Risk factors, survival and impact of invasive treatment in symptomatic chronic lower limb ischemia

Jalkojen valtimoverenkiertohäiriöiden kajoavien hoitojen riskitekijät Jalkaoireita aiheuttava valtimokovettumatauti (krooninen alaraajaiskemia) on vahva viite yleisestä valtimokovettumataudista ja potilailla on suurentunut sydänperäisen kuoleman riski, joka heijastuu myös komplikaatioalttiuteen hoidettaessa jalkojen valtimoverenkiertohäiriöitä. Väestön yleisen ikääntymisen myötä hoidon tarve lisääntyy ja siksi on tärkeää arvioida kroonisen alaraajaiskemian kajoavien hoitomenetelmien (kirurgia ja suonensisäinen hoito) etuja sekä hoitotuloksia ja vaikutusta elämän laatuun. Tämä väitöstutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta, joista ensimmäisessä selvitettiin valtimomuutosten sijaintia jalkojen valtimoiden varjoainekuvauksen perusteella 98 potilaan ryhmässä, joista 38 sairasti diabetesta. Vertailussa osoittautui, että diabeetikoilla on vähemmän muutoksia reisivaltimoiden alueella, mutta säärivaltimoissa muutokset ovat laaja-alaisempia. Verisuonikirurgisten hoitojen riskitekijöitä, komplikaatioita ja tuloksia arvioitiin toisessa osajulkaisussa, jossa kansalliseen verisuonirekisteriin (Finnvasc) kriittisen alaraajaiskemian vuoksi leikatun 5 709 potilaan tallennetut tiedot analysoitiin. Tutkimuksessa vaikea-asteisen jalkojen verenkiertohäiriön (kriittinen alaraajaiskemia) vuoksi leikattujen potilaiden joukosta ilmeni, että diabetes ei ole itsenäinen riskitekijä varhaisen ( Kolmannessa osajulkaisussa tutkittiin Tampereen yliopistosairaalan 61 suonensisäisesti hoidetun kroonisen alaraajaiskemiapotilaan kliinistä vastetta ja hoidon vaikutusta elämän laatuun käyttäen Nottingham Health Profile:n suomenkielistä versiota kyseisestä elämänlaatumittarista. Katkokävelypotilaiden elämänlaatumittaus osoitti kohentumista toimenpiteen jälkeen, mutta vaste katosi 12 kuukauden seurannassa. Sen sijaan kriittisestä alaraajaiskemiasta kärsivien potilaiden ryhmästä löytyi alaryhmä, jossa potilaat näyttivät hyötyvän hoidosta sekä elämänlaadun että jalan säästymisen kannalta. Glasgow Aneurysm Score (GAS) on riskipisteanalyysi, joka on varsinaisesti kehitetty vatsavaltimon pullistuman vuoksi leikattavien potilaiden leikkausriskiarviota varten. Riskipisteanalyysin käyttökelpoisuutta arvioitiin neljännessä osajulkaisussa Tampereen yliopistoairaalan 157 verisuonikirurgiseen leikkauspotilaaseen ja todettiin, että alhainen GAS-arvo (Peripheral arterial disease (PAD) and its symptomatic form, chronic lower limb ischemia, present a growing challenge for the health care system in the western world due to the aging of the population. There is an increasing need to weigh the risks of the invasive treatments for PAD against the possible benefits of the treatments in terms of patient survival and quality of life. In addition to the anatomic locations of PAD lesions that determine what kind of treatment can be used, there are several quite well-known risk factors for affecting the decision making process. The aim of the present study was to investigate the anatomical distribution of PAD lesions and the role of diabetes as a risk factor for surgery on critical limb ischemia, in addition to studying a possible model for identifying high-risk patients for surgery as well as examining the impact of endovascular treatment for chronic lower limb ischemia on the quality of life. For the analysis of the anatomical locations of PAD lesions, 98 consecutive patients (38 diabetics and 60 non-diabetics) digital subtraction angiographies were evaluated. The risk factors and outcomes after vascular surgical procedures were evaluated in two studies the first was based on the retrospective Finnvasc national registry s 5,709 surgery patients operated for critical limb ischemia, and the second was a prospective clinical study on 157 consecutive undergoing vascular surgery patients. The impact of PTA (percutaneus transluminal angioplasty) treatment of chronic lower limb ischemia on clinical outcome and quality of life was investigated in a prospective clinical study including 61 consecutive patients undergoing PTA and suffering from claudication or critical limb ischemia. As a result for the locations of PAD lesions, diabetics had less stenosis in the superficial femoral artery, but they had a tendency towards more diffuse atherosclerotic disease in their crural arteries. In the multivariate analysis of the Finnvasc registry patients regarding the risks of surgery, diabetes was not an independent risk factor for early postoperative mortality in CLI, but there was increased morbidity among diabetics in association with definitive risk factors. In a further study of risk factors and outcome after vascular surgery, the Glasgow Aneurysm Score (GAS) proved to have a good predictive value for outcome after vascular surgery among low-risk patients (GA

Soil as part of climate solution – agricultural policy reform to promote climate-smart agriculture

As part of Finland’s goal of being carbon neutral in 2035, also agriculture must reduce its greenhouse gas (GHG) emissions. About half of agricultural GHG emissions is caused by the cultivation of peat soils. Hence, the largest and quickest emission reductions are possible by changes in the agricultural practices on peat soils. Furthermore, croplands on mineral soils can be converted from emission sources to carbon sinks by diversifying cultivation methods and, thus, improving soil health. The Finnish agricultural policy should guide agriculture to take on climate measures on both peat and mineral soils. A sufficiently extensive selection of measures is required so that different farms can choose alternatives suitable for them. The adoption of new methods requires changes in the farmers’ thinking, and in their approach to farm management. In order to ensure a fair transition to climate-smart land use, we must know the income effects of the climate measures in different areas and for different production sectors

Maaperä osana ilmastoratkaisua - maatalouspolitiikkauudistus edistämään ilmastoviisasta maataloutta

Osana Suomen pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuonna 2035 myös maatalouden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään. Maatalouden päästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saada turvemaiden käytön muutoksilla. Lisäksi kivennäismaapeltoja voidaan muuttaa päästölähteestä hiilinieluksi viljelymenetelmiä monipuolistamalla samalla parantaen maaperän kasvukuntoa

Genes Involved in Systemic and Arterial Bed Dependent Atherosclerosis - Tampere Vascular Study

BACKGROUND: Atherosclerosis is a complex disease with hundreds of genes influencing its progression. In addition, the phenotype of the disease varies significantly depending on the arterial bed. METHODOLOGY/PRINCIPAL FINDINGS: We characterized the genes generally involved in human advanced atherosclerotic (AHA type V-VI) plaques in carotid and femoral arteries as well as aortas from 24 subjects of Tampere Vascular study and compared the results to non-atherosclerotic internal thoracic arteries (n=6) using genome-wide expression array and QRT-PCR. In addition we determined genes that were typical for each arterial plaque studied. To gain a comprehensive insight into the pathologic processes in the plaques we also analyzed pathways and gene sets dysregulated in this disease using gene set enrichment analysis (GSEA). According to the selection criteria used (>3.0 fold change and p-value <0.05), 235 genes were up-regulated and 68 genes down-regulated in the carotid plaques, 242 genes up-regulated and 116 down-regulated in the femoral plaques and 256 genes up-regulated and 49 genes down-regulated in the aortic plaques. Nine genes were found to be specifically induced predominantly in aortic plaques, e.g., lactoferrin, and three genes in femoral plaques, e.g., chondroadherin, whereas no gene was found to be specific for carotid plaques. In pathway analysis, a total of 28 pathways or gene sets were found to be significantly dysregulated in atherosclerotic plaques (false discovery rate [FDR] <0.25). CONCLUSIONS: This study describes comprehensively the gene expression changes that generally prevail in human atherosclerotic plaques. In addition, site specific genes induced only in femoral or aortic plaques were found, reflecting that atherosclerotic process has unique features in different vascular beds