VÄLÄHDYKSIÄ VANHEMMUUDESTA SOMEN TÄYTTÄMÄN ARJEN KESKELLÄ : Narratiivinen tutkimus nuorten somen käytön vaikutuksista vanhemmuuteen

Pro gadu- tutkielmassani tarkastelen nuorten sosiaalisen median eli somen käytön merkitystä perhearkeen vanhempien kokemana. Aihetta on tärkeä tutkia, koska tällä hetkellä murrosikäisten lasten vanhempina olevien aikuisten sukupolvi ei ole omassa nuoruudessaan käyttänyt somea ja he ovat siksi aivan uudenlaisten ilmiöiden äärellä. Tutkimus on toteutettu kirjoituspyynnöllä, johon on vastannut 19 nuorten vanhempaa. Vastaajien lapset ovat iältään 12–21-vuotiaita ja vastaukset koskevat 11 tyttöä ja 17 poikaa. Aineiston analyysin olen toteuttanut narratiivianalyysin kautta, jolloin esiin nousevat vanhempien itse nostamat teemat- välähdykset somen täyttämästä arjesta. Teemojen synteesin pohjalta muodostan kolme erilaista moniäänistä tarinaa liittyen perheiden nuorten somen käyttöön ja sen vaikutuksiin vanhemmuudessa. Tarinat ovat nimeltään ”Somen negatiiviset vaikutukset torjuvan vanhemman tarina”, ”Someen varovaisesti suhtautuvan ja tietoa etsivän vanhemman tarina” ja ”Someen luottavaisesti suhtautuneen, mutta ikävästi yllätetyn vanhemman tarina”. Some itsessään on neutraali ja sen vaikutukset perheen elämään riippuvat kohteestaan. Nuorten sosiaalinen pääoma vaikuttaa osaltaan siihen ovatko somen vaikutukset nuoren elämään positiivisia vai negatiivisia. Vaikeuksista ja tunteista avoimesti puhuminen ja merkityksien antaminen tapahtumille yhdessä, kertoo perheen hyvästä resilienssi-kyvystä, jota hyvä mentalisaatiokyky osaltaan tukee. Vanhempien häpeän ja epäonnistumisen kokemukset voivat vaikeuttaa alkuun mahdollisten vastoinkäymisten läpikäymistä. Aktiivisen työskentelyn kautta vaikeatkin kokemukset on kuitenkin mahdollista liittää omaan elämäntarinaan, ja korostaa selviämisosaa vahvistaen samalla perheen keskinäistä yhteyttä. Tutkimukseni keskeisinä tuloksina on, että tieto, jonka pohjalta vanhemmat muodostavat omia mielipiteitään nuorten somen käytöstä on hyvin sattumanvaraista. Vanhemmat kokevat somen hyödyllisenä ja arkeaan rikastuttavana ja toteavat sen tuovan paljon iloa perheeseen, lisäten perheen kommunikointia ja yhdessä olemisen tapoja. Huoli, joka toistuu jokaisen vanhemman vastauksissa, koskee nuorten someen käyttämää aikaa. Vanhemmat kokevat rajaamisen vaikeana, mutta kannattavana. Tärkeää olisi lisätä julkista keskustelua siitä, miten nuorille voisi opettaa oman toiminnan ohjausta ja järkevää ajankäytön hallintaan somen suhteen. Nuorten itsesäätelytaito on vielä kehittymätön ja he tarvitsevat siihen aikuisen apua. Myös somen sisällölliset seikat huolestuttavat vanhempia. Vanhemmat kokevat jäävänsä some-asioissa usein yksin ilman riittävää tietoa ja kenenkään tukea. Vertaistukea on vaikeaa saada, vaikka sitä kaivataan. Vain 2/19 vastaajista kokee saaneensa riittävästi tukea lapsensa koululta. Nuorten someen liittyvät ongelmat nähdään usein yksilön omasta toiminnasta johtuvina, eikä niiden syitä nähdä lainkaan kulttuurisina tai osin institutionaalisista rakenteista kumpuavina.In my master’s thesis I explore the impact that youth use of social media has on the everyday family life as experienced by parents. It is important to examine this topic, as the current generation of parents to teenaged children has not used social media in their own youth and is therefore facing a new situation in their family. The study was undertaken through a writing request, to which 19 parents of youth answered. The children of the respondents are between 12-21 years old and the answers received concern 11 girls and 17 boys. Analysis of the data was done by using narrative analysis. The themes raised up by the parents themselves - flashes from the everyday life filled up by the use of social media. Based on a synthesis of the themes I developed three different narrative stories on youth use of social media and the impact it has on parenthood. The stories are called “Story of a parent denying the negative impact of social media”, “Story of a parent relating cautiously to and seeking information on social media”, and “Story of a parent relating trustfully to social media but getting caught by a negative surprise”. Social media itself is neutral and the impact it has on family life depends on the user. The social capital acquired by youth determines whether the impact of social media on the life of an adolescent is positive or negative. Speaking openly about difficulties and feelings and giving meaning to events together indicates a high capacity for resilience within the family, which is supported by a strong mentalization ability. Parents’ experiences of shame and failure may initially hamper the process of dealing with possible setbacks.However, active processing enables linking even difficult experiences to one’s own life story and highlights the survival part while simultaneously strengthening the mutual connection within the family. The key results of my research include that information, based on which parents form their own opinions regarding young peoples’ use of social media, is very scattered. Parents feel that social media is useful and it enriches their life. It also brings a lot of joy to the family as it increases communication and the ways of spending time together. The worry that is repeated by every parent is related to the amount of time that young people use on social media. Limiting it feels difficult but worth doing. It would be important to increase public discussion on how young people could be taught to control their own actions and to sensibly manage the time used on social media. The self-regulation skills of adolescents are underdeveloped and therefore they need the support of adults. The contents of social media is another topic of concern to parents. Parents often feel they are left alone with social media related issues without the necessary information and support. It is difficult to get peer support, even if it is needed. Only 2 out of 19 respondents felt they had received enough support from the child’s school. The problems related to young people and social media are commonly seen to be caused by the individual’s own actions, and their origins are not considered to be stemming from cultural or partly institutional structures

Genome-wide association study of primary tooth eruption identifies pleiotropic loci associated with height and craniofacial distances

Twin and family studies indicate that the timing of primary tooth eruption is highly heritable, with estimates typically exceeding 80%. To identify variants involved in primary tooth eruption we performed a population based genome-wide association study of ‘age at first tooth’ and ‘number of teeth’ using 5998 and 6609 individuals respectively from the Avon Longitudinal Study of Parents and Children (ALSPAC) and 5403 individuals from the 1966 Northern Finland Birth Cohort (NFBC1966). We tested 2,446,724 SNPs imputed in both studies. Analyses were controlled for the effect of gestational age, sex and age of measurement. Results from the two studies were combined using fixed effects inverse variance meta-analysis. We identified a total of fifteen independent loci, with ten loci reaching genome-wide significance (p<5x10−8) for ‘age at first tooth’ and eleven loci for ‘number of teeth’. Together these associations explain 6.06% of the variation in ‘age of first tooth’ and 4.76% of the variation in ‘number of teeth’. The identified loci included eight previously unidentified loci, some containing genes known to play a role in tooth and other developmental pathways, including a SNP in the protein-coding region of BMP4 (rs17563, P= 9.080x10−17). Three of these loci, containing the genes HMGA2, AJUBA and ADK, also showed evidence of association with craniofacial distances, particularly those indexing facial width. Our results suggest that the genome-wide association approach is a powerful strategy for detecting variants involved in tooth eruption, and potentially craniofacial growth and more generally organ development

TOIMINTATUTKIMUS REFLEKTIIVISEN TOIMINTATAVAN KEHITTÄMISESTÄ ENSIKOTITYÖSSÄ

TIIVISTELMÄ Marjo Jussila. Toimintatutkimus reflektiivisen toimintatavan kehittämisestä ensikotityössä. Helsinki, kevät 2013, 71 s., 5 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen, ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena on ollut edistää reflektiivisen työotteen koulutusprosessissa opittujen asioiden siirtymistä käytäntöön sekä tutkia miten ensikoti Helmiinan työyhteisö muuttui koulutusprosessin aikana. Suomessa syntyy vuosittain noin 3600 vauvaa päihteistä riippuvaisille äideille. Vaikka alkoholi on edelleen yleisin äitien käyttämä päihde, on huumeiden käyttö kuitenkin ollut yleisin hoitoon ohjauksen syy. Äidin päihdeongelma on myös yksi yleisimmistä pienten lasten sijaishuollon ja huostaanoton syistä. Ensikoti Helmiina on osa Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoista Pidä kiinni hoitojärjestelmää, jossa yhdistyvät sekä lastensuojelu että kuntouttava päihdetyö. Merkittäviä tuloksia odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmiin on saatu nimenomaan vanhempien reflektiivistä kykyä tukemalla. Vanhemman rooliin asettuminen ja vauvan tarpeiden ymmärtäminen tukee ja motivoi vanhempaa päihteettömyyteen. Tätä kuntoutumista edesauttaa työntekijöiden hyvä reflektiivinen kyky, jota voidaan myös tietoisesti opetella ja kehittää. Tutkimuksen metodisena viitekehyksenä oli toimintatutkimus. Koko työyhteisö on ollut tiiviisti mukana prosessissa. Aineiston keräämisessä on käytetty hyväksi eläytymismenetelmää, sekä erilaisia avoimia kyselyitä sekä havainnointia. Laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla induktiivisesti. Reflektiivinen koulutusprosessi on ollut askel kohti entistä postmodernimpaa sosiaalityötä. Työyhteisön keskeisimmät muutokset reflektiivisen työotteen koulutusprosessin seurauksena olivat työntekijöiden itsereflektoinnin taidon ja itsetuntemuksen lisääntyminen sekä avoimuuden ja luottamuksen lisääntyminen työyhteisössä. Koska Helmiinan koulutusprosessi toteutettiin yhteistyössä sen avopalveluyksikön, Esmiinan kanssa, myös ensikodin ja avoyksikön yhteistyö tiivistyi. Prosessin tuloksena nykyhetkeen keskittyminen lisääntyi ja asiakkaiden aito kuunteleminen ja oikeanlaisten, tilanteita eteenpäin vievien kysymysten esittäminen lisääntyi. Myös työyhteisön kiinnostus reflektiiivisen työtavan kehittämiseen edelleen vahvistui. Avainsanat: toimintatutkimus, reflektiivisyys, postmoderni, sosiaalityö, varhainen vuorovaikutus, ensikodit, vanhempi-lapsisuhdeABSTRACT Marjo Jussila. Functional study on developing a reflective approach in mother and child homes. Helsinki, spring 2013, 71 p., 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Master’s Degree in Social Services (YAMK), Substances and Social Exclusion. The aim of this functional study was to promote the use of skills learned during a training process on the reflective approach in practice and to investigate how the working environment at Helmiina Mother and Child Home changed during the process. Approximately 3600 babies are born in Finland each year to mothers suffering from substance abuse. Even though alcohol is still the most commonly used intoxicant for the mothers, the main reason for referrals to treatment is the use of drugs. A mother’s substance abuse problem is also one of the most common reasons for organizing substitute care and taking small children into custody. Helmiina Mother and Child Home participates in the Federation of Mother and Child Homes and Shelters Hold Tight-intervention system, in which child welfare and substance rehabilitation are combined. Remarkable results have been gained in countering the substance abuse problems of expecting mothers and families with babies by specifically supporting the parent’s reflective abilities. Settling into the role of a parent and understanding the needs of a baby supports and motivates the parent for having a substance free life. The rehabilitation process is enabled and strengthened by good reflective skills of the employees. This reflective ability can be consciously learned and improved. The methodological frame of the study was a functional study. The entire workplace was closely involved in the process. The emphatize method and different kinds of open inquiries and observing were used to collect the material. The qualitative material was analyzed using inductive content analysis. The reflective training process has been a step towards more postmodern social work. As a result of reflective approaches to training processes at work the main changes were increased self-reflection skills and self-knowledge of employees, and enhanced openness and trust in the working environment. As the implementation of the training process was done in co-operation with Helmiina’s outpatient service unit Esmiina, the collaboration between the units was also improved. As a result of the process, focusing on the present moment, genuine listening to the patients and making the right kind of forward-looking questions increased. The interest to further develop the reflective working method was also increased in the workplace. Keywords: functional study, reflectivity, mentalization, postmodern social work, early interactio

CrossBorder Shopping : ostosmatkailututkimus

CrossBorder Shopping -ostosmatkailututkimus on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kesällä 2011 toteuttama tutkimus. Tutkimuksen kohteena oli Tornio-Haaparanta-alueella asioivat ihmiset ja heidän asiakaskokemukset. Tutkimuksen toteutti NorthRULL-hanke, jonka tavoitteena on edistää käyttäjiä osallistavaa Living Lab -toimintaa palvelujen ja innovatiivisten ratkaisujen tuottamisessa. NorthRULL on pohjois-suomalainen Living Lab -verkosto, jota koordinoi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. CrossBorder Shopping -tutkimuskokonaisuus koostuu kesällä 2011 toteutetusta tutkimuksesta sekä tulosten hyödyntämisestä yhteiskehittämisessä syksyllä 2011. Tutkimuskokonaisuudesta tuotettiin tämä julkaisu, joka palvelee niin TKI ja Living Lab -toiminnasta kiinnostuneita kuin myös Meri-Lapin alueen yrityksiä, yhdistyksiä ja muita kehittämistoimijoita