Sleep and sleepiness in shift-working tram drivers

Driver sleepiness contributes to traffic accidents. However, sleepiness in urban public transport remains an understudied subject. To fill this gap, we examined the sleepiness, sleep, and on-duty sleepiness countermeasures (SCMs) in 23 tram drivers working morning, day, and evening shifts for three weeks. Sleepiness was measured using Karolinska Sleepiness Scale (KSS). Nocturnal total sleep time (TST) was measured with wrist actigraphy. SCMs and naps were self-reported with a smartphone application. Caffeine and napping were considered effective SCMs. Severe sleepiness (KSS >= 7) was observed in 22% of shifts with no differences between shift types. Rest breaks were associated with slight reductions in sleepiness. TST between days off averaged 7 h but was 1 h 33 min and 38 min shorter prior to morning and day shifts, respectively. The use of effective SCMs showed little variance between shift types. These results highlight the need for fatigue management in non-night-working tram drivers.Peer reviewe

Kulttuuriympäristöjä kunnostetaan Pohjois-Karjalassa

Nurkat kuntoon on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jossa työllistetään ja harjaannutetaan työssä oppimisen menetelmin pitkäaikaistyöttömiä perinnerakennusten korjaamisen ja perinnemaisemien kunnostamisen tehtäviin. Samalla toteutetaan arvokkaiden vanhojen perinnerakennusten kunnostusta kuntien, erilaisten yhdistysten ja yksityisten omistamissa kohteissa. Hanke käynnistyi Kiteen, Kesälahden, Enon, Polvijärven ja Lieksan kunnissa. Yhteistyötahoina hankkeessa olivat em. kuntien tekninen toimi, ProAgria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Kitee-Seura ry, Heinoniemen maamiesseura ry, Polvijärviseura ry, Ahvenisen kylät ry, Ahvenisen Martat ry, Enon 4H-yhdistys ry, Ukkolan kylätoimikunta, Enoseura ry, Vuonislahden kyläseura ry, Pielisen museo ja joukko yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä rakennusten ja maisemanhoitokohteiden omistajina ja toteuttajina. Hankkeeseen liittyvä ohjaus ja työssä oppimisen harjaannuttavat toimenpiteet toteutettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen työnsuunnittelijoiden, kuntien teknisen toimen edustajien ja hankkeeseen kilpailutetun yrittäjän yhteistyönä. Koulutettavat saivat tietoa ja harjoittelivat taitoja hirsirakennusten perustusten korjaamisessa, hirsirakenteiden kunnostamisessa, ikkunoiden ja ovien kunnostamisessa, ulkoverhousten kunnostamisessa, perinnekattojen (huopa-, lauta-, tiili- ja pärekatot) kunnostamisessa, piharakenteiden kunnostamisessa sekä perinnemaisemien hoidossa ja kunnostamisessa (haka ja metsälaidunten raivaaminen, niittyjen niittäminen ja avaaminen sekä aitaaminen ja laiduntaminen). Työturvallisuutta työkohteissa kohennettiin ensiapukoulutuksen, työturvallisuussuunnitelmien laadinnan ja työturvallisuustarkastusten avulla. Työryhmiin valittiin ryhmävastaavat ja työturvallisuusvastaavat. Julkaisussa esitetään yleiskatsaus hankkeen toimintaan vuonna 2007 ja esitellään kuvin ja tekstein työkohteissa toteutettuja toimenpiteitä ja arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta

The self-reported stress and stressors in tram and long-haul truck drivers

Work stress may compromise professional drivers' health and driving capacity. Differences between driver groups in terms of on-duty stress are understudied. Therefore, we examined self-reported stress (Stockholm University Stress Scale) of shift-working tram and long-haul truck drivers (n = 75) across 2-3 weeks. Furthermore, stressors were self-reported retrospectively and categorised as related to the job, driving conditions, personal, or other causes. Stress levels were generally low, but moderate to high stress (>= 6) was more frequently reported among the tram drivers. Stressors related to the job (54%) and driving conditions (19% of all shifts) were frequently reported among the tram and truck drivers, respectively. Moderate to high stress was associated with categorised stressors related to the job and other causes among the tram drivers, and all categorised stressors among the truck drivers. Altogether, self-reported stress and stressors differ by driver group, but the role of shift type is less significant.Peer reviewe

Best practices for spatial language data harmonization, sharing and map creation-A case study of Uralic

Despite remarkable progress in digital linguistics, extensive databases of geographical language distributions are missing. This hampers both studies on language spatiality and public outreach of language diversity. We present best practices for creating and sharing digital spatial language data by collecting and harmonizing Uralic language distributions as case study. Language distribution studies have utilized various methodologies, and the results are often available as printed maps or written descriptions. In order to analyze language spatiality, the information must be digitized into geospatial data, which contains location, time and other parameters. When compiled and harmonized, this data can be used to study changes in languages' distribution, and combined with, for example, population and environmental data. We also utilized the knowledge of language experts to adjust previous and new information of language distributions into state-of-the-art maps. The extensive database, including the distribution datasets and detailed map visualizations of the Uralic languages are introduced alongside this article, and they are freely available

Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu

Vuonna 2015 voimaan tulleen kestävän metsätalouden rahoituslain (KMRL 34/2015) voimassaoloa on ehdotettu jatkettavan vuodesta 2020 vuoden 2021 loppuun. Rahoituslain tavoitteena on ollut lisätä metsien kasvua ja ekologista kestävyyttä sekä hillitä vesistökuormitusta ja turvata monimuotoisuutta. Rahoituslain perusteella myönnettyjen julkisten tukien (noin 55 milj. euroa vuodessa) painopiste on suometsien osalta ollut selkeästi metsien kasvua lisäävissä toimenpiteissä. Tutkimus on tuottanut viime vuosina aikaisempaa tarkempaa tietoa suometsien aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja niiden maaperän kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten mukaan ojitettujen suometsien merkitys vesistökuormitukselle on aiemmin luultua huomattavasti suurempi, ja suometsien maaperä on Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa suuri päästölähde. Ojitetuilla suometsillä on luonnontilaisiin soihin verrattuna vähäinen merkitys monimuotoisuudelle. Nykyisellä rahoituslailla ja sen edeltäjillä on tuettu toimenpiteitä, joilla on uuden tutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin Pariisin ilmastosopimuksessa, ja tavoittelee viimeisessä hallitusohjelmassaan hiilensidonnan vahvistamista maankäyttösektorilla, vesistöpäästöjen pienentämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Tämän selvityksen tavoitteena on taustoittaa nykymuotoisen tukijärjestelmän ympäristövaikutuksia siten, että se tukee uuden rahoituslain sekä muun suometsien hoitoa ja käyttöä koskevan oikeudellisen sääntelyn valmistelua. Selvitys kuvaa suometsien hoidon tukijärjestelmää ja siihen osallistuvia toimijoita rooleineen, tarkastelee suometsille soveltuvien tukien ilmasto- (kasvihuonekaasut ja hiilen kierto), vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia, ja ehdottaa ympäristön kannalta kestävämpiä suometsien hoito-, tuki- ja sääntelyvaihtoehtoja. Voimassa olevan rahoituslain mukaisista työlajeista suometsän hoidon tukeen liittyvä kunnostusojitus aiheuttaa lisääntyviä vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöjä ja ylläpitää ojituksen aiheuttamaa monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsänuudistamisen ja taimikonhoidon tuet kannustavat metsänomistajia tasaikäiseen metsänkasvatukseen. Tuettujen toimenpiteiden seurauksena suometsät päästävät ravinteita ja kiintoainesta vastaanottaviin vesistöihin, ja niiden maaperä on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Terveyslannoituksen tuen vaikutukset vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöille ovat ainakin lyhyellä aikavälillä pieniä, mutta sen kriteerit on määritelty tasaikäisen metsänkasvatuksen perusteella. Nykyisen rahoitusjärjestelmän tuilla (metsäluonnon hoitohankkeiden tuki) voidaan myös ennallistaa soita, mikä on tehokas tapa palauttaa suon monimuotoisuutta, mutta tuen käyttö on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Tukia ja oikeudellista sääntelyä uudelleen suuntaamalla voidaan pienentää suometsien hoidon aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristölle haitallisista tuista olisi luovuttava, ja niiden tilalle kehitettävä sellaisia tukia ja sääntelyä, joiden tavoitteena on vesistövaikutuksien ja monimuotoisuuden suojelun lisäksi myös suometsien hiilinielun vahvistaminen turpeen hävikkiä vähentämällä. Uuden tukijärjestelmän ja oikeudellisen sääntelyn ei tulisi kannustaa suometsien maaperän liialliseen kuivattamiseen, eikä niiden uudistamiseen tasaikäiseksi metsäksi. Havaitut ympäristövaikutukset puoltavat ennemminkin jatkuvapeitteisen, eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttöä, mitä tukijärjestelmän ja muun sääntelyn tulisi edistää. Joidenkin suometsäkohteiden osalta tulisi harkita tukia ja sääntelyä, jotka mahdollistaisivat kevyemmän metsätalouden, ja jopa metsätaloudesta vähittäisen luopumisen. Suon aktiiviseen ennallistamiseen tulisi kannustaa monimuotoisuuden kannalta tärkeillä kohteilla. Tukijärjestelmää kehitettäessä on huomioitava suometsäalueiden vesitalouden näkökulma. Vesitalouteen vaikuttamisella on alueellisia heijastevaikutuksia kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöihin sekä monimuotoisuuteen. Alueellisella suunnittelulla voitaisiin saavuttaa suurempia kokonaishyötyjä vesitalouteen vaikuttavien tukien ja toimien sopivalla kohdentamisella. Myös tukien kohdistamiseen säädösten ja muiden tukiehtojen mukaisesti tulisi jatkossa kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Suomen metsäkeskuksen tarkastustulosten mukaan suometsän hoidon ja tuhkalannoituksen tukien osalta tässä on ollut ongelmia. Niiden seurauksena tukien myönteiset vaikutukset ovat usein jääneet tavoiteltua pienemmiksi ja vastaavasti haitalliset ympäristövaikutukset ovat voineet muodostua tarkoitettua suuremmiksi.202

Prenatal Maternal Psychological Distress and Offspring Risk for Recurrent Respiratory Infections

ObjectiveTo assess the relation between maternal prenatal psychological distress, comprising depression and anxiety symptoms and relationship quality, and the risk of recurrent respiratory infections (RRIs) in children up to 2 years of age. Children with RRIs frequently use health care services and antibiotics. Prenatal maternal psychological distress can be one, previously unidentified risk factor for RRIs.Study designThe study population was drawn from a population-based pregnancy cohort in Finland (www.finnbrain.fi). Children with RRIs (n = 204) and a comparison group (n = 1014) were identified by maternal reports at the child age of 12 or 24 months. The Edinburgh Postnatal Depression Scale, Symptom Checklist-90 anxiety subscale, the Pregnancy-Related Anxiety Questionnaire–Revised 2, and the Revised Dyadic Adjustment Scale were used to assess maternal symptoms and parental relationship quality at 34 weeks of gestation. Adjustment for maternal postnatal depressive and anxiety symptoms was performed.ResultsMaternal prenatal Edinburgh Postnatal Depression Scale (OR, 1.24; 95% CI, 1.08-1.44), Symptom Checklist-90/Anxiety (OR, 1.40; 95% CI, 1.01-1.76), Pregnancy-Related Anxiety Questionnaire–Revised 2 (OR, 1.28; 95% CI, 1.11-1.47), and Revised Dyadic Adjustment Scale (OR, 1.32; 95% CI, 1.01-1.58) total sum scores were associated with child RRIs by the age of 24 months. Greater number of siblings, shorter duration of breastfeeding, and the level of maternal education were also identified as risk factors for child RRIs.ConclusionsMaternal prenatal psychological distress is linked with a higher risk for child RRIs.</p

Vaarallisuuden ja väkivaltariskin arvioiminen

Hankkeessa tuotettiin tietoa vaarallisuuden ja väkivaltariskin arvioimisesta. Vaikka vaarallisuudesta edelleen puhutaan, on väkivaltariskin arviointi syrjäyttänyt vaarallisuusarvioinnin arviointimenetelmien kehittymisen myötä. Arviointimenetelmien käyttöä ja niiden luotettavuutta selvitettiin terveydenhuollolle, rikosseuraamusalalle, ennaltaehkäisevän toiminnan alalle sekä tuomioistuimille ja syyttäjille toteutetulla kyselyllä. Toimijoiden mukaan arvion ajankohtaa tulisi tarkastella, lisätä niin käsitteistön kuin arvioiden yhdenmukaisuutta sekä parantaa arvioiden laatua. Elinkautisvangille tehtävä väkivaltariskiarvio otetaan huomioon vangin hakiessa pääsyä ehdonalaiseen vapauteen, mutta arvion painoarvo vapauttamisharkinnassa on epäselvä. Väkivaltariskiarvio johtaa nykyisin aina käytännön mukaan riskinhallintasuunnitelmaan, mikäli riskejä todetaan. Mutta koska riskiarvio tehdään tuomion loppuvaiheessa, jolloin pitkäjänteisiä kuntouttavia suunnitelmia ei ole ehditty laittaa täytäntöön, eikä väkivaltariskiarvioiden loppupäätelmiä ja suosituksia ole hyödynnetty vapauttamissuunnitelmien laatimisessa, on todennäköistä, ettei väkivaltariskiarviota voida pitää interventiona, joka johtaisi väkivaltaan syyllistymisen riskin madaltamiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Metsätalouden kannustinjärjestelmää muutettava – suometsien hoidon ympäristövaikutukset huomioitava paremmin

Nykyinen kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (KEMERA) on suunnattu tukemaan puuntuotantoa ja ympäristötavoitteiden edistämiseen käytetty rahoitus on suhteellisen pieni. Järjestelmä sisältää myös ympäristön kannalta haitallisia tukia.202

Tehokkaat ohjauskeinot jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn edistämiseksi runsasravinteisilla turvemailla

Raportissa tarkastellaan, onko luonnontieteellisiä perusteita ohjata metsänkäsittelyä runsasravinteisilla paksuturpeisilla turvemailla nykyistä enemmän kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta – ja jos tällaisia perusteita on, miten sitä koskeva ohjaus olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa ja mitkä sen yhteiskunnalliset vaikutukset voisivat olla. Olemassa olevan luonnontieteellisen tutkimustiedon perusteella näyttäisi olevan perusteita ohjata ja kannustaa metsänomistajia siirtymään runsasravinteisilla turvemailla jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn. Avohakkuita välttämällä ja metsänkäsittelyn intensiteettiä muutenkin vähentämällä pystytään pienentämään ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesiin. Vesistökuormitusta koskevia tutkimustuloksia jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta on erityisesti rämeiltä, mutta samat riippuvuudet pätevät myös runsasravinteisemmilla turvemailla. Kasvihuonekaasupäästöistä tutkimustietoa on runsaasti puustoisilta soilta, ja päästöjen riippuvuus vedenpinnan tasosta sekä puuston vaikutus vedenpinnan tasoon tunnetaan. Avohakkuun jälkeen päästöt kasvavat voimakkaasti. Siirtymällä runsasravinteisten turvemaiden päätehakkuuikäisissä kuusikoissa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen voidaan välttää avohakkuiden jälkeiset suuret kasvihuonekaasupäästöt. Tällaisen siirtymän avulla voitaisiin vähentää päästöjä ja kasvattaa Suomen vuosittaista hiilinielua jopa miljoonalla hiilidioksiditonnilla. Lukessa tehtyjen laskelmien (Lehtonen ym. 2023a) perusteella siirtymä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen runsasravinteisilla turvemailla ei juuri vaikuttaisi puuston kasvuun koko maan tasolla. Raportissa tuodaan esiin 14 keinoa, joilla jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta voitaisiin edistää runsasravinteisilla turvemailla. Niistä kolmea tarkastellaan raportissa lähemmin. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keinot eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä. Osa niistä olisi verraten helppoja toteuttaa, mutta uudentyyppiset taloudelliset tuet avohakkuiden aiheuttamien ympäristöhaittojen välttämiseen runsasravinteisilla turvemailla vaatisivat tukiehtojen tarkempaa määrittelyä, yhteiskehittelyä ja kokeiluhankkeita erilaisissa olosuhteissa. Metsätalouden tukijärjestelmä (kestävän metsätalouden rahoituslaki, kemera) oli voimassa jokseenkin muuttumattomana yli 25 vuotta (1997‒2023). Puuntuotannon tukemisen järjestelmä on ollut voimassa vielä paljon pitempään, lähes sata vuotta. Aivan uudentyyppisten, markkinattomien ympäristöhyötyjen tuottamiseen tai ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävien metsätalouden tukien suunnittelu ja toteutus vaatii paitsi avarakatseisuutta ja ennakkoluulottomuutta, myös lisää tutkimusnäyttöä eri metsänkasvatustapojen vaikutuksista runsasravinteisilla turvemailla. Euroopan unionin valtiontukisääntöjen näkökulmasta uudentyyppisten tukien soveltamiselle ei näyttäisi olevan estettä. Päinvastoin, Euroopan unionin uudet 1.1.2023 voimaan tulleet uudet valtiontukisäännöt avaavat kokonaan uusia mahdollisuuksia ottaa käyttöön ympäristöhyötyjen tuottamiseen kannustavia tukia metsätaloudessa. Näitä mahdollisuuksia olisi tarpeen ottaa käyttöön huomattavasti laajemmin kuin 1.1.2024 voimaan tulevassa metsätalouden uudessa tukijärjestelmässä (Metka) tehdään. Uudentyyppiset taloudelliset tuet markkinattomien ympäristöhyötyjen tuottamiseen tai ympäristöhaittojen vähentämiseen myös lisäisivät metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia suometsiensä käsittelyssä ja käytössä. Kyselyiden perusteella metsänomistajat suhtautuvat tällaisiin tukiin myönteisesti, ja haastatteluiden perusteella myös valtaosa sidosryhmistä näkee tarvetta uudentyyppisille ohjauskeinoille turvemaametsissä

Maa- ja metsätalouden sekä koko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitetta ei voi saavuttaa ilman maankäyttösektorin hiilinieluja. Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 53,1 Mt CO2 ekv. ja maankäyttösektorin nettonielut 14,7 Mt CO2 ekv. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kaikilta sektoreilta päästövähennyksiä tai lisänieluja. Tässä politiikkasuosituksessa esitellään ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi keinoja päästövähennysten saavuttamiseksi sekä arvioita maankäyttösektorin päästöjä vähentävien ja nieluja vahvistavien toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista (Lehtonen ym. 2021)