Dialogiset prosessit Tom Stoppardin Aito ja oikea -näytelmässä ja sen näyttämötulkinnassa

Pro gradu -työni käsittelee näytelmätekstin ja näyttämötulkinnan suhdetta. Tutkin mitä tapahtuu kun kirjoitettu teksti muuttuu fyysiseksi esitykseksi, millainen prosessi tämä tapahtuma on ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat tulkinnan syntyyn. Tutkimuskohteeni ovat Tom Stoppardin näytelmä Aito ja oikea ja siitä vuonna 2004 Tampereen Ylioppilasteatterissa ohjaamani esitys. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on Hans-Georg Gadamerin filosofinen hermeneutiikka. Tarkastelen tulkintaa dialogisena prosessina tekstin ja tulkitsijoiden välillä, sekä tulkitsijoiden kesken. Tulkinta noudattelee kysymyksen ja vastauksen rakennetta, jossa tulkitsija esittää tekstille kysymyksiä, joiden vastaukset johtavat uusiin kysymyksiin ja samalla suurempaan ymmärrykseen. Tulkintaprosessissa tapahtuu horisonttien sulautuminen, jossa useista näkökulmista syntyy uusi, entistä laajempi näkemys. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tarkastelen kuinka hermeneuttiset periaatteet ilmenevät Stoppardin näytelmän rakenteessa ja teemoissa. Jälkimmäisessä osassa tutkin, kuinka Tampereen Ylioppilasteatterin tulkinta syntyi ja millaiset prosessit vaikuttivat lopullisen esityksen muotoutumiseen. Käytän materiaalina työryhmän jäsenten päiväkirjoja ja analyyseja. Yksittäisen esimerkkitapauksen kautta hahmottuu, kuinka tekstin näyttämötulkinta on jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa jokaisen tulkitsijan luova työ elää suhteessa suurempaan kokonaisuuteen ja niin omaan kuin tekstinkin historialliseen tilanteeseen. Tutkimus valottaa myös kuinka filosofisen hermeneutiikan avulla taiteellisen ilmaisun erityisluonne voidaan sovittaa tieteellisesti pätevään tutkimukseen. Näin teatteriesityksen ja näytelmäkirjallisuuden tutkimukselle avautuu polkuja esim. esitystraditioiden, teatteriesityksen olemuksen tai teatterin kielen analyysiin

Changes in the Proanthocyanidin Composition and Related Gene Expression in Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) Tissues

Berries of genus Vaccinium are rich in flavonoids and proanthocyanidins (PAs). We studied the PA composition and biosynthesis in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) tissues and during fruit development. Soluble PAs, analyzed by UHPLC-MS/MS, were most abundant in stem and rhizome with the mean PA polymerization level varying between 4 and 6 in all tissues. Both A- and B-type PAs were present in all tissues. Procyanidin subunits were more common than prodelphinidin subunits in PAs. During fruit ripening, the amount of procyanidin subunits decreased while prodelphinidin subunits and F3'5'H expression increased, indicating a shift in biosynthesis toward the delphinidin branch of the flavonoid pathway. Epicatechin was the most abundant flavan-3-ol in all tissues. Expression of ANR and three isolated LAR genes, analyzed by qRT-PCR, showed connection to accumulation of PAs and flavan-3-ols biosynthesized from different flavonoid branches. Insoluble PAs accumulated during berry development, suggesting that PAs are not recycled after biosynthesis

Sindbis Virus Strains of Divergent Origin Isolated from Humans and Mosquitoes During a Recent Outbreak in Finland

Sindbis virus (SINV) is a mosquito-borne avian hosted virus that is widely distributed in Europe, Africa, Asia, and Oceania. Disease in humans is documented mainly from Northern Europe and South Africa and associated with genotype I. In 2018 under extremely warm climatic conditions, a small outbreak of 71 diagnosed SINV infections was recorded in Finland. We screened 52 mosquito pools (570 mosquitoes) and 223 human sera for SINV with real-time RT-PCR and the positive samples with virus isolation. One SINV strain was isolated from a pool (n = 13) of genusOchlerotatusmosquitoes and three strains from patient serum samples. Complete genome analysis suggested all the isolates to be divergent from one another and related to previous Finnish, Swedish, and German strains. The study provides evidence of SINV strain transfer within Europe across regions with different epidemiological characteristics. Whether these are influenced by different mosquito genera involved in the transmission remains to be studied.Peer reviewe

Variability in Foliar Ellagitannins of Hippophae rhamnoides L. and Identification of a New Ellagitannin, Hippophaenin C

Berries of common sea-buckthorn (Hippophae rhamnoides L.) are well-known and used for their bioactive components, and while there is a considerable amount of research on the leaves as well, their ellagitannins (ETs) have not been a prominent focus of research. We identified and quantified ten major hydrophilic polyphenols, all ETs, in H. rhamnoides leaves and compared their abundance between 58 plant individuals. Of these compounds, hippophaenin C was characterized as a new ellagitannin by various spectrometric methods. The total concentrations of ETs ranged from 42.5 mg g(-1) dry weight (DW) to 109.1 mg g(-1) DW between individual plants. Among the ETs, hippophaenin C, stachyurin, and casuarinin were on average the most abundant compounds. Sexes did not differ significantly, while cultivars showed variation in some ETs. These results suggest that H. rhamnoides leaves could be a potential and rich source of several ETs

Valkuaiskasveista Voimaa. Tuota Valkuaista -hankkeen loppujulkaisu

Tässä julkaisussa esitellään Tuota Valkuaista hankkeen tuloksia, sekä hankkeessa tuotettuja viljelyohjeita erinäisten valkuaiskasvien viljelyyn. Hankkeen päärahoittajana toimi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY keskuksien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hanketta rahoittivat niin ikään mm. Marjatta ja Eino Kollin säätiö, Niemi säätiö, Boreal kasvinjalostus sekä Oiva Kuusiston säätiö. Tuota Valkuaista (TUOVA) hankkeen tavoitteena oli saada hankealueen (Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat) valkuaiskasvimarkkinoista toimivampia, selvittää mm. perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämismahdollisuuksia ja parantaa hankealueen valkuaisomavaraisuutta kasvinviljleyssä tiedotuksella uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Hanke toteutettiin vuosina 2016 - 2018 yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Perunantutkimuslaitoksen sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Luonnonvarakeskus koordinoi tätä hankekokonaisuutta. Hanke sisälsi niin viljelijöiden kuin valkuaiskasvien sisäänostajien haastetteluja, kenttäkoetutkimuksia valkuaiskasvien ja perunan osalta, kyselytutkimuksen valkuaiskasvien viljelystä, tiedottamista mm. pellonpiennarpäivien muodossa sekä opintomatkoja joiden kaikkien paras anti on pyritty kokoamaan tähän käsissäsi olevaan julkaisuun yksiin kansiin. Suurimmaksi haasteeksi valkuaiskasvimarkkinoilla todettiin tiedon saanti. Valkuaiskasvien viljelytekniset tiedot sekä puolueeton, oleellinen ja paikalliset olosuhteet huomioiva tieto koettiin puutteelliseksi, ja myös tuotteiden jatkojalostajat tiedostivat viljelijöiden tiedonpuutteen merkittäväksi haasteeksi. Hankkeessa tunnistettiin useita sekä palkokasvien että öljykasvien viljelyyn vaikuttavia tekijöitä. Valkuaiskasveja viljellään todennäköisimmin tiloilla, jotka ovat kooltaan suuria. Niillä on myös potentiaalia lisätä valkuaiskasvien viljelyä. Valkuaiskasvien viljelyssä olisi kuitenkin lisäämisen mahdollisuuksia pienillä tiloilla. Perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämistä ajatellen hankkeessa saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että tällä hetkellä tärkkelysteollisuuden ei ole tarvetta huomioida perunan proteiinipitoisuutta tai proteiinin määrää ostamansa perunan hinnoittelussa. Tärkkelyksen määrään perustuva hinnoittelu on riittävä kannustin viljelijälle tuottaa mahdollisimman korkean kuiva-ainepitoisuuden perunaa, joka tarkoittaa usein myös korkeaa proteiinipitoisuutta. Viljelijän näkökulmasta ei ole riittävää kannustinta vaihtaa lajiketta tai tarkentaa perunan lannoitusta pelkästään proteiinipitoisuuden nostamiseksi, vaikka teollisuus maksaisikin lisähintaa proteiinista. Valkuaiskasvien viljelykokeissa erityisesti satoisat ruisvehnät yhdessä palkovalkuaiskasvien kanssa kokoviljasäilörehuksi korjattavana nousivat potentiaalisina valkuaisrehuvaihtoehtoina nurmisäilötehujen rinnalle. Hyvänä kasvukautena ruisvehnien satopotentiaali palkovalkuaiskasvien kanssa osoitettiin olevan yli 10 000 kg/ka/ha, mikä vastaa hyvin kahden korjuun nurmisatoa. Näiden hehtaarilta korjattu valkuaissato oli hieman nurmiseoksia korkeampi. Toisaalta, kokoviljasäilörehujen sulavuus pidättäytyi nurmirehuja alhaisempana. Valkuaispitoisista nurmista valkuaissadoiltaan satoisimpia vaihtoehtoja vastaavasti olivat puhdas puna-apilakasvusto, sekä timotei yhdessä puna-apilan kanssa.201

Predicting Spatial Patterns of Sindbis Virus (SINV) Infection Risk in Finland Using Vector, Host and Environmental Data

Pogosta disease is a mosquito-borne infection, caused by Sindbis virus (SINV), which causes epidemics of febrile rash and arthritis in Northern Europe and South Africa. Resident grouse and migratory birds play a significant role as amplifying hosts and various mosquito species, including Aedes cinereus, Culex pipiens, Cx. torrentium and Culiseta morsitans are documented vectors. As specific treatments are not available for SINV infections, and joint symptoms may persist, the public health burden is considerable in endemic areas. To predict the environmental suitability for SINV infections in Finland, we applied a suite of geospatial and statistical modeling techniques to disease occurrence data. Using an ensemble approach, we first produced environmental suitability maps for potential SINV vectors in Finland. These suitability maps were then combined with grouse densities and environmental data to identify the influential determinants for SINV infections and to predict the risk of Pogosta disease in Finnish municipalities. Our predictions suggest that both the environmental suitability for vectors and the high risk of Pogosta disease are focused in geographically restricted areas. This provides evidence that the presence of both SINV vector species and grouse densities can predict the occurrence of the disease. The results support material for public-health officials when determining area-specific recommendations and deliver information to health care personnel to raise awareness of the disease among physicians

Natural Antimicrobials from Cloudberry (Rubus chamaemorus) Seeds by Sanding and Hydrothermal Extraction

We have developed an organic solvent-free process to enrich natural antimicrobials from the important Nordic Rubus berry species, especially from cloudberry. The process utilizes industrial berry byproducts as raw-material, and it is based on seed sanding technology and water-based extraction. The extracts showed strong antimicrobial activity against Gram-positive Staphylococcus aureus and methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA). A concentration of 5 mg/mL totally eliminated these bacteria in 24 h. Effects against Gram-negative bacteria were modest. Polyphenol analysis of the hydrothermal extracts showed that the antimicrobial activity is correlated to ellagitannins, mainly dimeric sanguiin H-6 and sanguiin H-10 isomers. Sanguiin H-10 is not commonly found in intact cloudberry seeds, but it is formed from the dimeric and trimeric ellagitannins, during the extraction. Surprisingly hydrothermal extracts had no or minor effects on beneficial bacteria, Lactobacillus rhamnosus. This interesting finding might offer an application potential in controlling skin microbial pathogens, for example, in wound healing.</p

Predicting Spatial Patterns of Sindbis Virus (SINV) Infection Risk in Finland Using Vector, Host and Environmental Data

Pogosta disease is a mosquito-borne infection, caused by Sindbis virus (SINV), which causes epidemics of febrile rash and arthritis in Northern Europe and South Africa. Resident grouse and migratory birds play a significant role as amplifying hosts and various mosquito species, including Aedes cinereus, Culex pipiens, Cx. torrentium and Culiseta morsitans are documented vectors. As specific treatments are not available for SINV infections, and joint symptoms may persist, the public health burden is considerable in endemic areas. To predict the environmental suitability for SINV infections in Finland, we applied a suite of geospatial and statistical modeling techniques to disease occurrence data. Using an ensemble approach, we first produced environmental suitability maps for potential SINV vectors in Finland. These suitability maps were then combined with grouse densities and environmental data to identify the influential determinants for SINV infections and to predict the risk of Pogosta disease in Finnish municipalities. Our predictions suggest that both the environmental suitability for vectors and the high risk of Pogosta disease are focused in geographically restricted areas. This provides evidence that the presence of both SINV vector species and grouse densities can predict the occurrence of the disease. The results support material for public-health officials when determining area-specific recommendations and deliver information to health care personnel to raise awareness of the disease among physicians

Durable superhydrophobicity in embossed CYTOP fluoropolymer micro and nanostructures

Peer reviewe