Aikalaisdiagnostiikka ja työmarkkinakeskusjärjestöjen työajanlyhennysargumentaatio

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Yleiset työajanlyhennykset ovat 1990-luvun laman jälkeen nousseet Suomessakin entistä suuremman mielenkiinnon kohteeksi. Työssä selvitetään suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen työajanlyhennykseen liittyvän argumentaation ja keskieurooppalaisen aikalaisdiagnostisen keskustelun suhdetta. Tutkimustehtävä on kolmijakoinen. Aluksi selvitetään käsitteellisenä tutkimustehtävänä yleisiin työajanlyhennyksiin liittyvän yhteiskuntateoreettisen ja kansantaloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta lyhennyskysymyksen luonnetta. Keskeisen teoreettisen taustan muodostaa Ulrich Beckin, Jürgen Habermasin, Claus Offen, Ralf Dahrendorfin ja André Gorzin ajattelu täydennettynä eräillä yhdysvaltalaisilla ja kotimaisilla teoreetikoilla. Teoreettisen taustan kannalta keskeistä on mainittujen kirjoittajien edustaman työyhteiskunnan kriisikeskustelun aikalaisdiagnostisen mallin hahmottaminen. Tämän mallin tärkeimpiä piirteitä ovat työjärjestelmien kriisiytyminen osana perustavaa laatua olevaa koko yhteiskuntajärjestelmän muutosta, täystyöllisyyden muuttuminen mahdottomaksi, työaikakysymyksen elämänpolitisoituminen, työaikojen lyhentämisen välttämättömyys ja työstä vapautumisen mahdollisuus. Empiirisenä tutkimustehtävänä luokitellaan ja analysoidaan suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen lyhennysargumentaatiota 74 dokumenttia sisältävän ja vuodet 1994-1999 kattavan tiedote-, tavoiteohjelma- ja lehdistöaineiston perusteella. Palkansaajakeskusjärjestöille oli tarkasteluajanjaksolla yhteistä työllisyyden korostaminen perusteltaessa yleisten työajanlyhennysten tarpeellisuutta. Muista perusteista tärkeimmiksi nousivat työssä jaksaminen, tuottavuuden kasvun tulouttaminen ja kansainvälinen kehitys. STTK suhtautui ehdottomasti myönteisimmin yleisiin työajanlyhennyksiin ja otti aktiivisimmin kantaa kysymykseen. Huolimatta periaatteellisesta sitoutumisestaan lyhennystavoitteisiin SAK esitti useita lyhennysten realistisuutta epäileviä kannanottoja kilpailukykyyn ja yleiseen mielipiteeseen vedoten. Akavan kriittisyys lyhennyksiä kohtaan perustui huoleen työn muuttuvan luonteen ja työaikojen eriytymisen vaikutuksista. Työnantajakeskusjärjestöt TT ja PT perustelivat kielteistä suhtautumistaan yleiseen työaikojen lyhennyksiin kilpailukyvyllä ja siihen vaikuttavalla kustannuskehityksellä. Näihin perusteisiin liittyi myös vertailu työaika- ja kustannustilanteeseen tärkeimmissä kilpailijamaissa. Toinen keskeinen argumentti oli lyhennysten työllisyysvaikutusten kiistäminen, joka pohjautui erityisesti työn jaettavuuden ajatuksen kritiikkiin. Erityisesti PT:lle oli ominaista pyrkimys keskustelun kääntämiseen yleisistä ratkaisuista joustoja ja eriytymistä koskevaksi keskusteluksi. Diagnostisena tutkimustehtävänä suhteutetaan lopuksi keskusjärjestöjen argumentaatio aikalaisdiagnostiseen viitekehykseen. Suhteessa keskieurooppalaiseen aikalaisdiagnostiikkaan suomalainen työmarkkinakenttä näyttää tulkinneen aikalaisdiagnostisen keskustelun työajanlyhennyksiin liittämiä trendejä varsin konservatiivisesti. Palkansaajapuoli näyttää varauksellisesti hyväksyneen lähinnä täystyöllisyyden ongelmallisuutta ja tuottavuuden kasvun kielteisiä työllisyysvaikutuksia koskevat teesit. Työaikakysymyksen elämänpolitisoitumista koskeva teesi näyttää myös saavuttaneen hyväksyntää palkansaajakeskusjärjestöjen ja jossain määrin PT:n taholta. Aikalaisdiagnostiikan suuri linja - työjärjestelmän kokonaisvaltainen kriisi osana laajaa yhteiskunnallista muutosta - ei näytä saaneen juuri lainkaan hyväksyntää työmarkkinaosapuolilta. Lähinnä STTK on joissakin kannanotoissaan viitannut riskiyhteiskuntaan ja eräisiin muihin myöhäismodernia tai postmodernia kuvaaviin keskeisiin käsitteisiin. Lyhennyskeskustelua on kuitenkin kokonaisuudessaan enimmäkseen käyty olettaen perinteisen työmarkkinajärjestelmän toimintalogiikan pysyvän voimassa

Jääkäriliikkeen muistomerkit, toiminta ja muistaminen Oulun ja Tervolan välisellä alueella

Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkastelen jääkäritoimintaan liittyviä muistomerkkejä Oulun sekä Tervolan välisellä alueella sekä niihin liittyviä muistamisen muotoja. Muistomerkkejä tutkimukseen olen valinnut Oulusta, Simosta, Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Haaparannasta sekä Tervolasta. Tutkielmassani tarkastelen suurempia muistopatsaita eli niin sanottuja päämuistomerkkejä, muistolaattoja sekä muita muistin paikkoja, kuten jääkärikämppien kopiota. Tutkielmassa käyn läpi minkälaisia, mihin ja milloin muistomerkkejä on pystytetty. Tarkastelen paljastustilaisuuksia ja erityisesti niissä pidettyjä puheita, joiden kautta tuodaan esille sitä, miksi muistomerkit on pystytetty ja mikä niiden tarkoitus on. Analysoin minkälaisia kuva-aiheita, tyylejä ja tekstejä muistomerkeissä esiintyy ja mistä ne on rakennettu. Muistomerkkeihin kohdistuu toimintaa eli rituaaleja, joiden kautta muistia ylläpidetään. Tutkielmassa käyn läpi, minkälaista toimintaa jääkäriliikkeen muistomerkkeihin kohdistetaan ja kenen toimesta. Näiden kautta pääsee käsiksi siihen, mitä jääkäreistä ja jääkäriliikkeestä halutaan muistaa ja mitä ei. Jääkäriliikkeen muistomerkit on pystytetty muistuttamaan tulevia sukupolvia jääkäreistä sekä heitä etappitoiminnan aikana auttaneista paikallisista ihmisistä. Kuva-aiheiltaan ja teksteiltään useimmat muistomerkit ovat pelkistettyjä. Niissä on jääkärimerkki sekä maininta etappireitistä tai jääkäriliikkeestä. Tornion muistomerkissä on monia erilaisia kuva-aiheita ja tekstejä ja se on ainoa muistomerkki, jossa on tekstin kautta huomioitu etappitoiminnassa mukana olleet naiset. Simon muistomerkin tekstissä venäläiset mainitaan ryssinä. Toisen maailmansodan jälkeen valvontakomission toimesta useita muistomerkkejä muutettiin sanan ryssä takia, mutta Simon muistomerkkiä ei syystä tai toisesta muokattu. Materiaalivalinnoilla on tärkeä rooli muistomerkin säilymisen kannalta. Muistomerkeissä on käytetty kestäviä materiaaleja, kuten betonia, graniittia ja mukulakiveä. Graniitilla ja mukulakivillä on lisäksi kansallisen identiteetin kannalta tärkeitä merkityksiä, joita myös jääkärien muistomerkeillä korostetaan. Rituaaleja suoritetaan tiettyinä jääkäriliikkeen kannalta tärkeinä päivämäärinä. Yleisin rituaali on seppeleen laskeminen muistomerkille. Itsenäisyyspäivänä jääkäreiden muistoa vaalivien järjestöjen toimesta käydään sytyttämässä kynttilöitä muistomerkeille. Paikallisia muistojuhlia järjestetään Keminmaassa Kivalon jääkärikämpällä ja Simossa Simon kahakan tapahtumapaikalla muistomerkin läheisyydessä. Simon kahakan muistojuhlan rituaaleihin kuului vuonna 2016 kahakasta tehty näytelmä, joka esitettiin alkuperäisellä tapahtumapaikalla. Jääkäreiden kotiinpaluun muistojuhlaa vietetään suuremmassa mittakaavassa kymmenvuotisjuhlin, jolloin Vaasassa järjestetään Puolustusvoimien paraati. Jääkäreiden muistaminen on sekä julkista että yhteisöllistä muistamista. Jääkäreitä ei aina ole haluttu muistaa tai joitakin asioita on haluttu unohtaa. Kemin muistomerkin kohdalla kaupunki ei halunnut olla mukana muistomerkin hankkimisessa eikä paljastamisessa. Simon muistomerkissä ei mainita Simon kahakassa jääkäreitä vastaan taistelleita suomalaisia poliiseja, heidät on haluttu unohtaa

Development of Microbial Analysis – Faster Detection and Business Opportunities

FMA Fast Microbial Analysis project was funded by TEKES, decision numbers 40173/13, 40174/13 and 40175/13Foodborne diseases represent a serious public health issue. For example in the USA it is estimated that the total economic impact is $50 to$80 billion annually in health care costs, lost productivity, and diminished quality of life (Byrd-Bredbenner et al. 2013). For this reason, food safety authorities around the world have realized the need for a strict regulatory framework, including an exhaustive food testing regime. In the European Union (EU) the Comission regulation (EC) No 2073/2005 on microbiological criteria for foodstuffs has been established for food pathogens including Listeria monocytogenes. According to the regulation the manufactures and other food business operators are responsible for the production and delivery of safe food. The follow up will be carried out by self-monitoring methods. Conventional methods are often sensitive, but extremely time-consuming. Depending on the target microorganism, it may take from several days to over two weeks to obtain a fully confirmed positive test result (Velusamy et al. 2010). In present food business this timescale is too long. Because of that Fast Microbe Analysis (FMA) solution was developed in this project. The target of microbiological part of the study was to shorten the lag phase time in L. monocytogenes enrichment procedure and determine the selectivity of growth media combined with IMS. It was clearly seen that it is really difficult to make remarkable improvements in shortening the lag phase time. The selectivity of growth media combined with immunomagnetic separation concluded that, the developed method is applicable in Listeria spp. detection, but not specific for L. monocytogenes detection. By combining surface enhanced Raman spectroscopic (SERS) detection with the sample concentration the detection limit of 104 CFU/ml was obtained. SERS was based on the hybrid nanoparticle and corrugated substrate configuration, while immunomagnetic bead separation and hydrophobic surfaces were utilized to concentrate samples. Business research in FMA project included indetification of market opportunities for developed FMA solution, identification of the food safety business ecosystem and the related possible ecosystem business model for the developed solution. Business opportunities for FMA solution in other industries were also analyzed.201

HIVin ehkäisy lääkkein : prep nyt Suomessakin

Vertaisarvioitu. English summaryHIV-tartuntoja voidaan ehkäistä erittäin tehokkaasti tenofoviiridisoproksiilin ja emtrisitabiinin yhdistelmähoidolla. Tätä altistusta edeltävää estohoitoa kutsutaan prepiksi (pre-exposure prophylaxis). Prep-hoito tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa suuren tartuntariskin henkilöitä terveydenhuollon seurantaan. Prep-hoitoon kuuluu HIV-infektion ja muiden seksitautien säännöllinen testaus vähintään kolmen kuukauden välein. Prepin vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Prep ei näytä lisäävän HIVin lääkeresistenssiä, kunhan HIV-tartunta on varmuudella suljettu pois ennen hoidon aloittamista. Prep ei suojaa muilta seksitaudeilta, joten kondomin käyttöä suositellaan prepin ohessa. Oikein suunnattu prep-hoito on rinnakkaisvalmisteiden tultua markkinoille terveydenhuollon kustannuksia säästävää toimintaa. THL on antanut prep-hoidosta vuonna 2019 valtakunnallisen suosituksen, ja prep on lisääntyvästi käytössä infektiosairauksien ja sukupuolitautien poliklinikoissa.Peer reviewe

Roll to Roll Imprinting PDMS Microstructures Under Reduced Ambient Pressures

High-volume manufacturing of microstructures is essential for the uptake of the related scientific results for commercial use and also if hundreds or thousands of devices with repeatable performance are needed during the large-scale experimental research. Polydimethyl siloxane (PDMS) is one of the most widely used materials for academia to prepare microfluidic test devices. This has also motivated the development of roll-to-roll imprinting towards the fabrication of PDMS-based devices at high volumes. The gas bubble entrapping during the replication process has remained an issue resulting in defects in the microstructure. Performing imprinting in vacuum is a well-known method to avoid bubbles but it has not been applied in roll-to-roll processing. In this work we demonstrated a reduced ambient pressure roll to roll imprinting process using PDMS silicone elastomer as imprint resist. We observed the reduction in the number of bubble-originated defects in individual micro-features from 100 % to < 1 % when the ambient pressure was reduced from 1 atm to 1/8 atm. 2023-006

Association between sagittal spinal alignment and mechanical complications after primary total hip arthroplasty : a systematic review

Objective: Total hip arthroplasty (THA) affects pelvic posture and spinal alignment. These postural changes may further predispose patients to mechanical complications (MCs) after THA. The aim of this study was to conduct a systematic review to investigate whether any high-quality studies have assessed the association between sagittal spinal alignment and MCs after primary THA. Methods: Inclusion criteria for studies were adult patients (age ≥18 years), primary THA, pre- and postoperative spinopelvic standing sagittal radiographs acquired preoperatively and at a minimum of 6-month follow-up, measurements of spinopelvic parameters, and reporting of possible MCs after THA. The review was conducted according to the Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-analyses guidelines. Results: Six articles met the inclusion criteria. Although several studies confirmed the importance of spinal alignment when planning THA, these mainly investigated pelvic mobility as a risk factor for THA dislocation. Radiological follow-up imaging practices varied, and studies focused on different individual spinopelvic parameters. Conclusion: Based on our study findings, no conclusions can be drawn regarding the association between sagittal spinal alignment and MCs after primary THA. Further research is needed to improve our knowledge of the connection between MCs after THA and sagittal spinal alignment.publishedVersionPeer reviewe

Valtion vuokrajärjestelmän toimivuuden arviointi

Raportissa arvioidaan valtion uuden 1.1.2016 alkaen sovelletun vuokrajärjestelmän toimivuutta valtion kokonaisedun, toimitilastrategian, sekä kiinteistöstrategian tavoitteiden toteutumisen kannalta. Lisäksi selvitetään omistusmallivalintaa kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta ja arvioidaan nykyistä valtion tilahallinnan toimintamallia suhteessa vaihtoehtoisiin tapoihin ratkaista valtion toimitilatarpeet. Valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt omistaa ja vuokraa markkinoilta tiloja, jotka se puolestaan vuokraa valtioasiakkailleen ns. monopoliasemassa. Uuden kustannusperusteisen vuokramallin nähdään toimivan enimmäkseen hyvin ja vastaavan pääosin niihin epäkohtiin, joita eduskunnan tarkastusvaliokunta 2014 mietinnössään esitti. Vuokramalli tekee vuokrasopimusneuvotteluista läpinäkyvämpiä sekä joustavoittaa tilojen vaihtamista. Vuokramallin kustannusperusteisuus toteutuu portfoliotasolla, mutta ei välttämättä tarkasti yksittäisen asiakkaan tasolla, mikä voi aiheuttaa tiettyjä haasteita tulevaisuudessa. Tilojen omistamista puoltaa valtion halpa rahoitus ja erityiskiinteistöjen vähäinen tarjonta markkinoilla. Omistamisen lisäksi omistusmallivaihtoehdoista vuokraamisen koetaan olevan hyödyllinen malli erityisesti likvidien kiinteistöjen osalta. Elinkaarimallin nähdään olevan omistamiseen verrattuna usein kallis vaihtoehto yksityisen vastapuolen projektista vaatiman korkean riskipreemion vuoksi, etenkin Senaatin edullisten rahoituskulujen rinnalla. Omistusmallivalintaa tulee kuitenkin aina arvioida tilakohtaisesti. Senaatin monopoliasema suhteessa asiakkaisiin tukee valtion tilasalkun optimointia. Monopolin haittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että Senaatin ohjaukseen ja valvontaan kiinnitetään jatkossakin erityistä huomiot