Laukaisevat allergeenit ja anafylaksia

Vertaisarvioitu.Anafylaksian tärkeimmät laukaisijat ovat lasten osalta ruoka-aineet ja aikuisten osalta lääkkeet sekä ruoka. Suomessa 2-3 ihmistä kuolee vuosittain anafylaksiaan. He ovat lähinnä aikuisia, joiden anafylaksian laukaisevat lääkkeet tai pistiäiset. Lasten pähkinäanafylaksiat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Molekyyliallergologiset diagnostiset menetelmät ja altistustutkimuksista kertynyt tieto reaktioon vaadittavasta proteiinimäärästä auttavat anafylaksiariskin arvioinnissa. Lääkeanafylaksioiden selvittämisessä tulisi huomioida valmisteiden apuaineet kuten povidoni ja makrogolit. Lääkeanafylaksiat eivät aina ole IgE-välitteisiä, ja niiden selvittely on vaikeampaa - uusien menetelmien tarve on ilmeinen.Peer reviewe

Turvallisuuden johtajat - Esimiesten johtajuus, osaaminen ja sitoutuminen

Tämä julkaisu on tutkimushankkeen ”Turvallisuuden johtajat -esimiesten johtajuus, osaaminen ja sitoutuminen” (TUJO) loppuraportti. TUJO-hanke oli Työsuojelurahaston ja osallistuneiden organisaatioiden rahoittama kaksivuotinen (2014-2015) tutkimus- ja kehittämishanke, jossa oli mukana seitsemän kohdeorganisaatiota: DEKRA Industrial Oy, Delete Finland Oy, Helen Oy, Huntsman Pigments and additives, Lassila & Tikanoja Oyj, Neste Oyj ja Personalhuset Staffing Group Oy. TUJO-hankkeen tavoitteena oli tutkia ja jakaa keinoja, joilla turvallisuuden johtamista voidaan kehittää esimiestasolla. Lukuisat aiemmat tutkimukset korostavat esimiesten ja ylimmän johdon keskeistä roolia turvallisuuden edistämisessä. Tässä tutkimuksessa tuodaan esille konkreettisia keinoja, joita yrityksissä on käytössä tai suunnitteilla esimiesten turvallisuustyön tueksi. Lisäksi esitetään esimiesten omia kokemuksia näistä teemoista. Keskeiset tutkimustulokset on esitelty raportissa teemoittain: esimiesten turvallisuustehtävien määrittely eri organisaatiotasoilla, esimiesten turvallisuusosaamisen arviointi ja kehittäminen, tehokas turvallisuusjohtajuus, esimiesten sitoutuminen turvallisuusjohtamiseen sekä yhteenveto yrityskohtaisista kehittämiskeinoista. Tämän raportin liitteenä on erilliset kuvaukset yrityskohtaisista kehittämishankkeista. Niistä löytyy yksityiskohtaisempia esimerkkejä esimiesten turvallisuusosaamisen, -johtajuuden ja sitoutumisen edistämisen keinoista ja kehittämistarpeista. Tässä raportissa esitellyt tulokset perustuvat hankkeen aikana toteutettuihin asiantuntija- ja esimieshaastatteluihin, työpajoihin ja yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin sekä aiempaan turvallisuustutkimukseen. Tuloksista on nostettu esimerkkejä ja keinoja esimiesten turvallisuusosaamisen, -johtajuuden ja -sitoutumisen kehittämisen tueksi. Tulokset ovat sovellettavissa erilaisiin organisaatioihin, sillä esimiesten yleiset turvallisuusvastuut ja -tehtävät ovat samanlaisia kaikkialla. Ainoastaan painotuksissa on eroja riippuen organisaation toimialasta, turvallisuuskulttuurista ja turvallisuuden strategisesta merkityksestä. Lisäksi tulokset ovat hyödynnettävissä johtamis- ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisessä. Toivomme, että tuloksia hyödynnetään esimiestyön kehittämisessä erilaisissa organisaatioissa

Peak flow measurements in patients with severe aortic stenosis : a prospective comparative study between cardiovascular magnetic resonance 2D and 4D flow and transthoracic echocardiography

Background Aortic valve stenosis (AS) is the most prevalent valvular disease in the developed countries. Four-dimensional (4D) flow cardiovascular magnetic resonance (CMR) is an emerging imaging technique, which has been suggested to improve the evaluation of AS severity compared to two-dimensional (2D) flow and transthoracic echocardiography (TTE). We investigated the reliability of CMR 2D flow and 4D flow techniques in measuring aortic transvalvular peak systolic flow in patients with severe AS. Methods We prospectively recruited 90 patients referred for aortic valve replacement due to severe AS (73.3 +/- 11.3 years, aortic valve area 0.7 +/- 0.1 cm(2), and 54/36 tricuspid/bicuspid), and 10 non-valvular disease controls. All the patients underwent echocardiography and 2D flow and 4D flow CMR. Peak flow velocity measurements were compared using Wilcoxon signed rank sum test and Bland-Altman analysis. Results 4D flow underestimated peak flow velocity in the AS group when compared with TTE (bias - 1.1 m/s, limits of agreement +/- 1.4 m/s) and 2D flow (bias - 1.2 m/s, limits of agreement +/- 1.6 m/s). The differences between values obtained by TTE (median 4.3 m/s, range 2.7-6.1 m/s) and 2D flow (median 4.5 m/s, range 2.9-6.5 m/s) compared to 4D flow (median 3.1 m/s, range 1.7-5.1 m/s) were significant (p < 0.001). The difference between 2D flow and TTE were insignificant (bias 0.07 m/s, limits of agreement +/- 1.5 m/s). In non-valvular disease controls, peak flow velocity was measured higher by 4D flow than 2D flow (1.4 m/s, 1.1-1.7 m/s and 1.3 m/s, 1.1-1.5 m/s, respectively; bias 0.2 m/s, limits of agreement +/- 0.16 m/s). Conclusions CMR 4D flow significantly underestimates systolic peak flow velocity in patients with severe AS. 2D flow, in turn, estimated the AS velocity accurately, with measured peak flow velocities comparable to TTE.Peer reviewe

Finnish trends in phosphorus balances and soil test phosphorus

Soil test phosphorus (P) concentration has a major influence on the dissolved P concentration in runoff from agricultural soils. Thus, trends in soil test P partly determine the development of pollution potential of agricultural activities. We reviewed the changes of soil test P and P balances in Finnish agriculture, and assessed the current setting of P loss potential after two Agri-Environmental Programs. Phosphorus balance of the Finnish agriculture has decreased from +35 kg ha–1 of the 1980’s to about +8 kg P ha–1 today. As a consequence, the 50-yr upward trend in soil test P concentrations has probably levelled out in the late 1990’s, as suggested by sampling of about 1600 fields and by a modelling exercise. For the majority of our agricultural soils, soil test P concentrations are currently at a level at which annual P fertilization is unlikely to give measurable yield responses. Soils that benefit from annual P applications are more often found in farms specialized in cereal production, whereas farms specialized in non-cereal plant production and animal production have higher soil test P concentrations. An imbalance in P cycling between plant (feed) and animal production is obvious, and regional imbalances are a result of concentration of animal farms in some parts of the country. A major concern in future will be the fate of manure P in those regions where animal production intensity is further increasing

Kylpylä Lapinlahteen

Diplomityöni aiheena on pienen julkisen kylpylän suunnittelu Lapinlahden entisen mielisairaalan puistoon. Suunnittelupainotteinen diplomityöni koostuu selostusosasta ja rakennussuunnitelmasta. Selostus taustoittaa suunnitelmaa muun muassa pohtimalla saunan henkeä ja sen merkitystä suomalaisessa kulttuurissa sekä tutustumalla Helsingin historiaan kylpylä- ja saunakaupunkina. Selostuksessa käsitellään myös alueen ja rakennusten historiaa sekä nykytilannetta, joka on toiminut myös lähtökohtana suunnitelmalle. Idea diplomityön aiheeseen syntyi lukuisten juoksulenkkien yhteydessä, lähes viikoittain kuljin alueen ohi ja vähitellen aloin keskeyttää lenkkini vain hengähtääkseni Lapinlahden sairaalan puiston rauhassa. Alueen vuodenaikojen mukaan muuttuva monimuotoinen luonto sekä aistikokemukset saivat minut kiinnostumaan alueesta ja sen vaiheista vuosikymmenien varrella. Idea kylpylälle syntyi alueen historiasta, merenläheisyydestä, luonnosta ja itselleni rakkaasta harrastuksesta, saunomisesta. Lapinlahden entinen mielisairaala ja sen puisto on elänyt viimevuosiin asti kuin eräänlaisessa horroksessa, olemalla silti keskustelun ja kiistelyn aiheena. Sairaalatoiminnan päätyttyä on rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja sitä ympäröivän maisemallisesti tärkeän puistokokonaisuuden tulevaisuus ollut vaakalaudalla. Lapinlahden sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka toivon tulevaisuudessa toimivan terapeuttisena keitaana kaupungin kiireen keskellä. Tältä pohjalta olen suunnitellut pienen kylpylärakennuksen puiston laidalle, luonnonkauniille paikalle. Kylpylä piiloutuu puistokokonaisuudessa runsaan kasvillisuuden taakse, kunnioittaen Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa sairaalan päärakennusta ja alueen muuta rakennuskantaa. Kylpylän tilojen lähtökohtana oli paikalla sijaitseva entisen kasvihuoneen kivijalka ja sen ympärille muodostuva maastosta inspiroitunut tilaohjelma. Tärkeässä roolissa suunnitelmassani ovat erilaiset aistikokemukset, kylpylän parantava voima sekä luontoon ja maisemaan avautuvat rajatut näkymät. Työn tavoitteena oli suunnitella rakennus, joka yhdistäisi erilaisten kylpyjen ja saunan hoitavat vaikutukset ja antaisi aisti- sekä luontokokemuksia historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaassa miljöössä

A qualitative examination of safety-related compliance challenges for global manufacturing

acceptedVersionPeer reviewe

Environmental strategy in forest industry from the administrative point of view : The forest industry development scenarios for 2020

Suomen metsäteollisuus elää voimakasta uusiutumis- ja murrosvaihetta, joka ilmenee muutoksina yksittäisten tehtaiden ja tehdasintegraattien toiminnassa. Monia yksikköjä on poistunut tuotannosta ja tuotannon painotusta on muutettu. Toisaalta metsäteollisuus on suuntaamassa uusille aloille, jolloin tuotteina voivat olla esimerkiksi erilaiset biopolttoaineet, kemianteollisuuden raaka-aineet ja uuden sukupolven paperi- ja kartonkituotteet. Metsäteollisuuden muuttuminen ja laitosten monimutkaistuminen sekä jatkuvasti lisääntyvä tiedontarve asettavat yhä suurempia vaatimuksia sekä toiminnanharjoittajien ympäristövastaaville että viranomaisille. Hallinnon jatkuva muutos ja niukkenevat voimavarat voivat johtaa siihen, että käytännön lupa- ja valvontatyöhön jää yhä vähemmän aikaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoima hanke ”Metsäteollisuuden ympäristöstrategia vuoteen 2020 – hallinnon näkökulma” pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin strategiatyön avulla. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella metsäteollisuuden ympäristönäkökohtia niistä lähtökohdista, joihin yritys voi vaikuttaa raaka-aineen tulosta tehtaalle ja tuotteen lähdöstä tehtaalta sekä tehtaan perustamisesta sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Tavoitteena oli määritellä toiminnoille toimiva ympäristöstrategia. Strategiassa pyrittiin löytämään yhteisymmärrys toiminnanharjoittajan ja viranomaisen kanssa mm. siitä, miten otetaan käyttöön parhaat käytännöt niin teollisuudessa kuin hallinnossakin, toimitaan uusien BAT-, IED- ja vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden markkinoille tuloa ja otetaan ennakointi tavaksi -lähtökohta käyttöön kaikessa toiminnassa. Hanketyössä esille nousseet haasteet ryhmiteltiin aihealueittain kolmeksi pääkohdaksi tärkeysjärjestyksessä: viranomaisen ja teollisuuden tiedonkulun ja tietämyksen parantaminen, lupa-, valvonta- ja hallintoprosessien parantaminen sekä uusien haasteiden kartoittaminen ja niihin reagointi. Haasteiden ratkaisukeinoiksi etsittiin käytännön toimenpiteitä sekä määriteltiin niille vastuutahot. Toimenpiteiksi esitettiin mm. viranomaisen ja teollisuuden yhteisiä koulutuspäiviä, asiantuntijapaneelin perustamista sekä lupamääräysten antamista myös tehtaan tai tuotantoyksikön sulkemisen tai muuttamisen varalle. Riittävien resurssien ja tietotaidon turvaaminen niin hallinnossa kuin teollisuudessa on ehdoton edellytys toimenpiteiden onnistumiselle.The Finnish forest industry is going through remarkable change which manifests itself as new operation strategies of individual plants and integrated mills. Many units have been closed and the direction of production has changed. On the other hand, forest industry is moving into new areas. The product palettes are now expanding to various biofuels, chemical feedstocks and to the new generation paper and board products. The forest industry’s renewal, increasing complexity and ever-growing need for information create increasingly higher demands for both the operators and the environmental authorities. Management of continuous change and resources in the environmental administration can mean that less and less time and resources can be allocated for the licensing and controlling work in the future. The Centre for Economic Development, Transport and the Environment, Southeast Finland, under the project “Environment Strategy for Forest Industry by the year 2020”, aims at meeting the future challenges by creating a strategy for the next ten years. The purpose of the strategy is to study the environmental viewpoints taking into account factors which the enterprise can affect on, starting from the delivery of raw materials to the mill and the transportation of the final product from the mill as well as the establishment and closure of the mill. The aim was to define a workable environment strategy for the operations. In the strategy, common understanding between the operation trainer and the authorities was sought regarding e.g. the adoption of the best available practices both in the industry and administration, acting according to the new BAT, IED and water management principles as well as enhancing the market entry of sustainable products and practicing proactivity in all operations. The challenges found were classified into three main groups by theme: improving the communication and knowhow of authorities and industry, improving the permit, monitoring and administration processes, and mapping new challenges and reacting in them. Practical solutions were sought and responsible actors were defined, e.g. the following suggestion were given: organising common trainings for authorities and industry, establishing a panel of specialists and giving permit orders for the case of closing or changing the operation of a production unit. Ensuring sufficient resources both in industry and administration is an absolute requirement for meeting these goals

Turvallisuuden johtajat - Esimiesten johtajuus, osaaminen ja sitoutuminen

Tämä julkaisu on tutkimushankkeen ”Turvallisuuden johtajat -esimiesten johtajuus, osaaminen ja sitoutuminen” (TUJO) loppuraportti. TUJO-hanke oli Työsuojelurahaston ja osallistuneiden organisaatioiden rahoittama kaksivuotinen (2014-2015) tutkimus- ja kehittämishanke, jossa oli mukana seitsemän kohdeorganisaatiota: DEKRA Industrial Oy, Delete Finland Oy, Helen Oy, Huntsman Pigments and additives, Lassila & Tikanoja Oyj, Neste Oyj ja Personalhuset Staffing Group Oy. TUJO-hankkeen tavoitteena oli tutkia ja jakaa keinoja, joilla turvallisuuden johtamista voidaan kehittää esimiestasolla. Lukuisat aiemmat tutkimukset korostavat esimiesten ja ylimmän johdon keskeistä roolia turvallisuuden edistämisessä. Tässä tutkimuksessa tuodaan esille konkreettisia keinoja, joita yrityksissä on käytössä tai suunnitteilla esimiesten turvallisuustyön tueksi. Lisäksi esitetään esimiesten omia kokemuksia näistä teemoista. Keskeiset tutkimustulokset on esitelty raportissa teemoittain: esimiesten turvallisuustehtävien määrittely eri organisaatiotasoilla, esimiesten turvallisuusosaamisen arviointi ja kehittäminen, tehokas turvallisuusjohtajuus, esimiesten sitoutuminen turvallisuusjohtamiseen sekä yhteenveto yrityskohtaisista kehittämiskeinoista. Tämän raportin liitteenä on erilliset kuvaukset yrityskohtaisista kehittämishankkeista. Niistä löytyy yksityiskohtaisempia esimerkkejä esimiesten turvallisuusosaamisen, -johtajuuden ja sitoutumisen edistämisen keinoista ja kehittämistarpeista. Tässä raportissa esitellyt tulokset perustuvat hankkeen aikana toteutettuihin asiantuntija- ja esimieshaastatteluihin, työpajoihin ja yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin sekä aiempaan turvallisuustutkimukseen. Tuloksista on nostettu esimerkkejä ja keinoja esimiesten turvallisuusosaamisen, -johtajuuden ja -sitoutumisen kehittämisen tueksi. Tulokset ovat sovellettavissa erilaisiin organisaatioihin, sillä esimiesten yleiset turvallisuusvastuut ja -tehtävät ovat samanlaisia kaikkialla. Ainoastaan painotuksissa on eroja riippuen organisaation toimialasta, turvallisuuskulttuurista ja turvallisuuden strategisesta merkityksestä. Lisäksi tulokset ovat hyödynnettävissä johtamis- ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisessä. Toivomme, että tuloksia hyödynnetään esimiestyön kehittämisessä erilaisissa organisaatioissa