The Network Characteristics of Open Source Software Business – a Multi-disciplinary Case Study

Open Source has become an important phenomenon in the field of software business, as Open Source can be seen as a viable alternative for traditional, proprietary way to develop competitive software solutions. Open Source bases on a networked way to develop software – networks are formed within one specific Open Source project (i.e. internal network) and between several Open Source projects (i.e. external network). This paper presents a case study of an Open Source project called Laika and its external network formed with other related Open Source projects. The network analysis of Laika is carried out both from technological and business-oriented viewpoints and by following qualitative research methods

Missiovetoisuus uudistavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aikakaudella : Strategisen toimeenpanon malli

Viimeaikaisten kriisien myötä Suomessa ja Euroopassa uudistetaan innovaatiopolitiikkaa. Esimerkiksi Suomessa parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmä on esittänyt kansallisten T&K-panostusten nostoa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta asteittain vuoteen 2030 mennessä ja peräänkuuluttanut TKI-toiminnan strategista suuntaamista aikamme suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Tämän hankkeen tehtävänä on ollut selvittää, miten tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa suuntaamalla voidaan nopeuttaa niitä yhteiskunnan kannalta merkittäviä siirtymiä, joita hallitus priorisoi strategisissa valinnoissaan. Lisäksi tehtävänämme on ollut esittää suosituksia siihen, miten valtionhallinto voi käytännössä toteuttaa suuntaavaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa missioiden avulla, eli suuntaamalla tavoitteellista yhteistoimintaa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Missioiden avulla toteutettava suuntaava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka edellyttää poliittista sitoutumista ja vahvaa johtajuutta, mutta samalla mahdollistaa eri hallinnonalojen ja sektorien kykyjen ja resurssien hyödyntämisen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tässä raportissa esitämme laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja arviointiin sekä Suomen toimintaympäristön empiiriseen analyysiin perustuvan missiomallin sekä vaihtoehtoja mallin toimeenpanemiseksi Suomen kontekstissa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Econchange : State’s changing role in regard to the economy in turbulent times

Economic systems around the world are facing pressure to change from multiple directions. The COVID-19 pandemic as well as Russia's invasion of Ukraine and its aftermath have required states' active involvement to ensure the sustainability of their economies and societies. In addition to short-term shocks, the economy is facing a number of long-term challenges:, the need to tackle climate change and rapidly transition to a fossil-free energy system, the strengthening of geopolitical blocs and tensions, an ageing population and the effects of technological development on employment. These changes challenge the established premises of fiscal, trade, labour, industrial and innovation policies in Finland and call for the state to take a more active orchestration role in the economy. This more active role in economic policy requires new capabilities from the state. The state must be able to maintain an up-to-date overall understanding of the complex and constantly changing operational environment, steer societal resources towards implementing politically-decided strategic goals, and more strongly coordinate different actors and sectors of society amidst the changing economy. Strengthening these capabilities requires adequate resources in public administration and training for civil servants.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta

Olemme keskellä suurta työn murrosta. Työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppoa nimetä, mutta työn muutoksen kaltaiset monimutkaiset pitkäaikaiset muutosilmiöt eivät helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Muutosta on silti mahdollista ohjata yhteisesti tunnistettujen pitkän aikavälin tahtotilojen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita sekä yhteiskunnallisia ratkaisuja asiantuntijahaastatteluihin ja kansallisen tason kyselytutkimukseen perustuen. Lisäksi raportissa ehdotetaan toimintamallia, jolla pitkän aikavälin keskustelua työn tulevaisuudesta voidaan käydä myös jatkossa. Raportti pohjautuu käsiteltyjen viiden teeman osalta Tulevaisuusselonteon 1. osaan (VNK 2017). Tutkimuksesta vastasi ajatushautomo Demos Helsinki yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. Tutkimuksesta keskeiset havainnot ovat seuraavat: Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, mikä edellyttää muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee, mutta muutos ei ole yhtä voimakas tai samantahtinen kaikilla aloilla. Koulutuksessa korostuu jatkuva oppiminen: Tarvitsemme Suomeen koko väestön kattavan, laadukkaan elinikäisen oppimisen järjestelmän. Toimeentulo muuttuu niin, että työmarkkinoiden ja koko työelämän joustavuus lisääntyy. Päätöksentekijöiden on tärkeää ymmärtää työn useita erilaisia ja muuttuvia välinearvoja taloudellisten arvojen lisäksi, jotta emme edistä keskenään ristiriitaisia tavoitteit

Tilausprosessien kuvaukset, esille tulleet ongelmakohdat ja niiden ratkaisuehdotukset

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Todistusvalinnoista valintakoekursseihin: Kuka valitsee, mitä ja miksi?

Todistusvalinnoista valintakoekursseihin: Kuka valitsee, mitä ja miksi? Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua opiskelijavalinnoista. Erityisesti on kannettu huolta siitä, mikä merkitys ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuvalla uudella valintatavalla on lukiolaisiin. Nykyinen valintatapa on saanut ansaittua kritiikkiä. Valintatapaa on kritisoitu ensinnäkin siitä, että nuorelta vaaditaan kykyä tunnistaa itselle sopiva ammattiala varsin varhain, jopa 16-vuotiaana. Kohtuuttomalta tuntuu myös se, että nuorelta vaaditaan täydellistä onnistumista juuri ylioppilaskirjoituspäivinä, kuin huippu-urheilijalta olympiakisoissa. Niin ikään on pohdittu, onko pitkän matematiikan menestyksen painottaminen nykyisessä laajuudessa perusteltua. Myös opetusministeri Jussi Saramo on ilmaissut huolensa asiasta. Esimerkiksi Ylen haastattelussa 10. toukokuuta hän yhtyi korkeakoulujen rehtorien huoleen matematiikan ylivallasta. Historian ja yhteiskuntaopin tunteminen on ministerin mukaan erityisen arvokasta ja tärkeää maailmassa, jossa valeuutisilla lietsotaan vihaa. Myös kielten opiskelu kasvattaa ymmärrystä muista kulttuureista eikä äidinkielen osaamisen merkitystä sovi globalisoituvassa maailmassakaan unohtaa