Todistusvalinnoista valintakoekursseihin: Kuka valitsee, mitä ja miksi?

Abstract

Todistusvalinnoista valintakoekursseihin: Kuka valitsee, mitä ja miksi? Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua opiskelijavalinnoista. Erityisesti on kannettu huolta siitä, mikä merkitys ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuvalla uudella valintatavalla on lukiolaisiin. Nykyinen valintatapa on saanut ansaittua kritiikkiä. Valintatapaa on kritisoitu ensinnäkin siitä, että nuorelta vaaditaan kykyä tunnistaa itselle sopiva ammattiala varsin varhain, jopa 16-vuotiaana. Kohtuuttomalta tuntuu myös se, että nuorelta vaaditaan täydellistä onnistumista juuri ylioppilaskirjoituspäivinä, kuin huippu-urheilijalta olympiakisoissa. Niin ikään on pohdittu, onko pitkän matematiikan menestyksen painottaminen nykyisessä laajuudessa perusteltua. Myös opetusministeri Jussi Saramo on ilmaissut huolensa asiasta. Esimerkiksi Ylen haastattelussa 10. toukokuuta hän yhtyi korkeakoulujen rehtorien huoleen matematiikan ylivallasta. Historian ja yhteiskuntaopin tunteminen on ministerin mukaan erityisen arvokasta ja tärkeää maailmassa, jossa valeuutisilla lietsotaan vihaa. Myös kielten opiskelu kasvattaa ymmärrystä muista kulttuureista eikä äidinkielen osaamisen merkitystä sovi globalisoituvassa maailmassakaan unohtaa