Visibility of Work: How Digitalization Changes the Workplace

Digitalization is rapidly reshaping our workplaces, as digital technologies often change individual’s work and collective work practices in significant but unpredictable ways. In this paper, we look at how digitalization changes the nature of work regarding work visibility, and examine this in the context of business-to-business (B2B) sales work. We report on a single case study using a practice approach to examine B2B sales work in a small SaaS company. Our findings show how the visibility of B2B sales work changes due to digitalization, increasing the visibility of work in relation to co-workers while decreasing it in relation to customers. Based on these findings, we discuss the complex tradeoffs in making work visible to different audiences and the gradual and constructed nature of work visibility

Leadership Frames of Program Directors at Finnish Universities of Applied Sciences

Tutkimus käsittelee ammattikorkeakouluopettajien lähiesimiesten johtajuusorientaatioita. Organisaatiot ja johtamistilanteet näyttäytyvät esimiehelle eri orientaatioiden kautta erilaisina. Orientaatiot tuottavat erilaisia tulkintoja organisaatiosta, tilanteeseen johtavista syistä ja käytettävissä olevista ratkaisuvaihtoehdoista. Kyky hahmottaa organisaatiotodellisuutta jopa keskenään ristiriitaistenkin orientaatioiden kautta voi lisätä esimiestyön joustavuutta ja organisaation muutoskyvykkyyttä. Tutkimuksessa analysoitiin haastatteluaineistoon pohjautuen minkälaisten johtamiskehysten läpi ammattikorkeakouluopettajien esimiehet rakentavat merkitystä omalle esimiestyölleen. Ammattikorkeakouluorganisaation tulkittiin voimakkaasti ruokkivan näkemystä esimiestyöstä osana organisaation rationaalista komentoketjua. Orientaation mukaisesti lähiesimiehet pystyvät vaikuttamaan organisaatioon tehokkaan suunnittelun ja analysoinnin kautta. Ammattikorkeakoulujen lähiesimiehillä tulkittiin olevan myös vahva orientaatio kohdella jokaista opettajaa yksilöllisesti ja edistää opettajien välistä yhteistyötä monin tavoin. Tämän orientaation mukaisesti yhteistyömahdollisuuksien rakentaminen nähtiin lähiesimiehen keskeiseksi mahdollisuudeksi muuttaa ammattikorkeakouluorganisaatiota. Ammattikorkeakouluorganisaation voidaan nähdä myös eri sidosryhmien ristikkäisten intressien kohtauspaikkana. Tulkitessaan organisaatiota tällaisen orientaation kautta lähiesimies tunnustaa, että hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat rajalliset. Muutosta voidaan edistää, mutta saavutetut tulokset ole välttämättä ole juuri niitä, joita tavoiteltiin. Neljäs tutkimuksessa tarkasteltu johtajuusorientaatio näyttäytyi lähiesimiesten pyrkimyksissä rakentaa merkitystä ammattikorkeakoululle, koulutusohjelmalle ja opettajien työlle. Keskeistä muutoksessa tämän johtajuuskehyksen mukaan on opettajien ja lähiesimiesten arjessa tapahtuva asioiden merkitykselliseksi tekeminen. Tutkimuksen suosituksena on, että ammattikorkeakoulujen esimiesten työnkuvasta tulisi keskustella jokaisessa ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulujen ei kannata kopioida esimiestyön malleja suoraan yksityiseltä sektorilta tai yliopisto-organisaatioista. Ammattikorkeakoulut voivat rakentaa muutosta edistävää esimies- ja johtajuuskulttuuria käytännön ja tutkimuksen vuoropuheluna ottamalla huomioon korkeakouluorganisaation erityispiirteet.The focus for this study was the leadership of people responsible for the line management of lecturers at Finnish universities of applied sciences (UASs). The term program director was used to refer to the profession in this study. The research objective was to analyze and understand the leadership orientations of program directors. Using reframing theory as a conceptual framework the research questions that guided the analysis were: do the program directors use the four leadership frames presented in the reframing theory, how do they use them and how do they use them to frame change. The empirical data were collected by interviewing program directors or persons in similar managerial positions at Finnish UASs. Thematic analysis with a prior code was used for the analysis of the interview material. In addition, four portraits of the leadership orientations were composed as composite examples of the use of leadership frames. The structural frame in program directors work was seen as a consistent pursuit of rationality attempting to tighten the couplings between the organizational sub-systems. The primary change-making mechanism for a program director in this leadership frame is planning. The human resource frame in program directors work was manifest by their consistent efforts to pay individualized attention to every faculty member and to promote co-operation in multiple ways. The primary change-making tool in this leadership frame is the pursuit of shared leadership. The political frame in program directors work is evident in their persevering attempts to balance the needs of different interest groups. Change can be accomplished, but due to the loosely coupled nature of the organizational sub-systems, it is acknowledged that the outcomes are not necessarily exactly what was hoped for. The symbolic frame was manifest through the program directors efforts to build significance for the degree program and faculty members work. The primary change-making mechanism for the program directors in this frame was seen in their consistent attempts at joint sensemaking. All program directors interviewed were interpreted to use the structural and the human resource leadership frames. The reframing theory suggests that effective leadership is achieved if a manager is able to multiframe, i.e. to use three or four leadership frames. This study indicated that multiframing can also be found in program leadership. However, the multiframing activities could be further supported. The recommendation of this study is that the work of a program director, or anyone in a similar position, should be thoroughly discussed within each UAS. The emphasis on multiframing leadership might be one of the solutions to support UASs capacities for change

Vapautta, vastuuta, valtaa: fenomenografinen tutkimus itseohjautuvuudesta

Termiä itseohjautuvuus käytetään tarkoittamaan montaa eri asiaa suomalaisessa työelämässä. Erilaiset tulkinnat aiheuttavat sekaannusta, jos esihenkilö ymmärtää termin eri tavalla kuin työntekijä tai -hakija. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää ja esittää itseohjautuvuuskäsitysten kirjo suomalaisen asiantuntijatyön kontekstissa. Tutkimuksessa tuotettiin fenomenografisen analyysin avulla kuvauskategoriat itseohjautuvuudesta niin, että kategoriat muodostavat loogisen hierarkian eivätkä ole keskenään päällekkäisiä. Aineisto perustuu 50 haastateltavan määritelmään siitä, mitä on itseohjautuvuus. Tutkimuksen tuloksena esitetään neljä kategoriaa itseohjautuvuudesta. Kaksi niistä liittyy yksilötason itseohjautuvuuteen. Näistä toinen korostaa itseohjautuvuutta autonomiana, toinen esimieheltä siirtyneenä päätöksentekomandaattina. Kolmas kuvauskategoria koskee itseohjautuvuutta tiimityönä, ja neljäs kuvaa itseohjautuvuutta organisaation joukko-ohjautuvuutena. Kategorioiden välinen ero syntyi työntekijöiden ja johdon erilaisista kompetensseista kussakin kategoriassa. Tutkimuksessa tuotettu itseohjautuvuuskäsitysten kategorisointi auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaista työskentelyä ja kompetensseja itseohjautuvuus vaatii toisaalta työntekijältä ja toisaalta organisaation johtamiselta

Afganistanilaisten pakkomuuttajien arjen kansalaisuus ja toiminnan mahdollisuudet

Artikkelimme tarkastelee afgaaniyhteisön jäsenten kotoutumisen mahdollisuuksia pienellä paikka- kunnalla Suomessa. Etnografisessa tutkimuksessamme kysymme, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä kotouttamistyö asettaa perheissä elävien afganistanilaistaustaisten naisten ja miesten arjen kansalaisuudelle. Sovellamme kansalaisuuden käsitteistöä sellaisten prosessien, käytäntöjen ja tekojen empiiriseen analyysiin, joissa valtiollisia politiikkoja sovelletaan ja sovitetaan yksilöiden elämään. Esitämme analyysissamme tarinat kahdesta perheestä siten, että niiden kautta avautuu laajempi näkymä afgaaniyhteisöön kuuluvien yksilöiden ja perheiden toimijuuteen. Tulostemme mukaan kotouttamistyön ja maahanmuuttopolitiikan yhteen kietoutuminen raamittaa tutkittavien kohtelua tavalla, jolla on sukupuolenmukaisia seurauksia. Perheiden naisia ei välttämättä nähdä yksilöinä, jotka tekevät omia ratkaisujaan. Kun mies on turvapaikanhakija, heidän isyyttään ja hoivavastuutaan ei tunnisteta. Analyysin mukaan arjen kansalaisuus ja kansalaisuus oikeudellisena asemana liittyvät vahvasti toisiinsa

Identification of modifiable pre- and postnatal dietary and environmental exposures associated with owner-reported canine atopic dermatitis in Finland using a web-based questionnaire

A cross-sectional hypothesis generating study was performed to investigate modifiable exposures such as whether feeding pattern (a non-processed meat based diet, NPMD, or an ultra-processed carbohydrate based diet, UPCD), certain environmental factors and their timing of exposure might be associated with the development of canine atopic dermatitis (CAD). Also, genetic and demographic factors were tested for associations with CAD. The data was collected from the validated internet-based DogRisk food frequency questionnaire in Finland. A total of 2236 dogs were eligible for the study (the owners reported 406 cases and 1830 controls). Our main interest was to analyze modifiable early risk factors of CAD, focusing on nutritional and environmental factors. We tested four early life periods; prenatal, neonatal, early postnatal and late postnatal periods. Twenty-two variables were tested for associations with CAD using logistic regression analysis. From the final models we identified novel dietary associations with CAD: the NPMD during the prenatal and early postnatal periods had a significant negative association with the incidence of CAD in adult dogs (age above 1 year). Oppositely, UPCD was associated with a significantly higher risk for CAD incidence. Other variables that were associated with a significantly lower risk for CAD were maternal deworming during pregnancy, sunlight exposure during early postnatal period, normal body condition score during the early postnatal period, the puppy being born within the same family that it would stay in, and spending time on a dirt or grass surface from 2 to 6 months. Also, the genetic factors regarding maternal history of CAD, allergy-prone breeds and more than 50% white-colored coat all showed a significant positive association with CAD incidence in agreement with previous findings. Although no causality can be established, feeding NPMD early in life seemed to be protective against CAD, while UPCD could be considered a risk factor. Prospective intervention studies are needed to establish the causal effects of the protective role of NPMD on prevalence of CAD during the fetal and early postnatal life.Peer reviewe

Turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden kunnalliset sote-palvelut : Kuntakyselyn tulokset

Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja aluehallintoviranomaiset toteuttivat kesällä 2016 kyselyn koskien turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote-palveluiden) kysyntää, kuormitusta ja tulevaisuuden näkymiä. Raportissa kuvataan kunnanjohtajille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset suosituksineen. Kyselyyn vastasi 158 kuntaa. Kunnat pystyivät pääasiassa vastaamaan hyvin turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden sote-palveluiden kysyntään. Osassa kunnista turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan päässeet heille kuuluviin kunnallisiin palveluihin. Erityisen huolestuttavaa on palvelujen puuttuminen lasten, koululaisten ja raskaana olevien naisten kohdalla. Raportti suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö varmistaa sote-toimijoiden tietojen riittävyyden koskien turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan saaneiden pakolaisten ja paperittomien oikeutta sote-palveluihin sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaista kohtelua yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa