An Assessment of Storability of Norway Spruce Container Seedlings in Freezer Storage as Affected by Short-Day Treatment

Determination of safe times at which to transfer seedlings to freezer storage is problematic in forest tree nurseries. The present study aimed to determine the relationship between pre-storage frost hardiness (FH) of different plant parts, dry matter content (DMC), chilling hours (the sum of hours when temperature was between −5 °C and +5 °C), and post-storage vitality, and the impact of short-day (SD) treatment on these relationships. One and a half year old control seedlings and SD-treated seedlings of Norway spruce were transferred to freezer storage (−3 °C) on five occasions during autumn. On each occasion, the FH of buds, needles, stem, and roots, as well as DMC, were determined, and chilling hours were calculated. The vitality of the freezer-stored seedlings was determined through their root growth capacity in the subsequent spring, and through the field performance of the seedlings (shoot growth and seedling damage) at the end of the following two growing seasons. Seedlings were considered to be storable when the FH of the needles was at least −25 °C, and the FH of the roots was about −10 °C in both treatments. Early storage reduced the vitality of the seedlings. SD treatment did not advance the storability of the seedlings, although it alleviated some of the negative effects of early storage by improving the FH of needles and stem, but not that of the roots. The DMC value, indicating storability, was higher for SD-treated seedlings than for control seedlings. When data from five experiments conducted in Suonenjoki were combined, it was found that the relationship between accumulation of chilling hours and needle FH was dependent on nursery treatment and assessment year, which reduces the reliability of using chilling hours in predicting the storability of Norway spruce seedlings. The predicted climate change may complicate the fall acclimation of seedlings. New, user-friendly methods for determining storability of seedlings are urgently needed.202

Energiaverotuet ja kustannustehokas huoltovarmuus

Tässä hankkeessa on selvitetty, ovatko lämmityspolttoaineiden verotuet tehokkaita keinoja energian huoltovarmuuden ja sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi, ja olisiko huoltovarmuuteen ja sähkön toimitusvarmuuteen liittyvät tavoitteet mahdollista saavuttaa tehokkaammin muilla tavoin. Tarkasteltavat verotuet ovat turpeen normia alempi verokanta, yhdistetyn tuotannon (CHP) verotuki ja kiinteän biomassan verottomuus. Lyhyellä aikajänteellä (noin 1–2 vuotta) turpeen verotuen poisto johtaisi turpeen käytön vähentymiseen ja korvaamiseen kiinteällä biomassalla, sekä kotimaisella että ulkomaisella. Pidemmällä aikavälillä (vuoteen 2030 mennessä) turpeen verotuen poisto johtaisi todennäköisesti turpeen käytön loppumiseen. Tämä asettaisi haasteita huoltovarmuudelle, mutta siihen voitaisiin vastata varastoimalla biomassaa tai kevyttä polttoöljyä. Vastaavasti CHP:n verotuen poisto johtaisi maakaasukäyttöisen kapasiteetin ennenaikaiseen sulkemiseen noin 500 MW:n verran. Biomassan verotuen poiston ei havaittu tukevan investointeja biomassakäyttöiseen CHP-kapasiteettiin. Kaikkien verotukien poisto johtaisi kaukolämmön tuotantokustannusten kasvuun, kaukolämmön hinnan nousuun ja samalla kiinteistökohtaisten lämpöpumppujen kilpailukyvyn parantumiseen. Siten verotukien poiston merkittävä vaikutus on lämmityksen kiihtyvä sähköistyminen. Tämä saattaisi heikentää sähkön huippukulutuksen aikaista tehotasetta ja asettaisi haasteita sähkön huolto- ja toimitusvarmuudelle. Liite 1 Kaukolämpöverkkojen tyypillisiä tuotantorakenteita Liite 2 Sidosryhmäkeskustelujen osallistujat Liite 3 Lämmöntuotannon muuttuvien kustannusten rakenne Liite 4 Hallitusohjelman 2019–2023 vaikutukse

Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus

Raportti esittelee Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus -hankkeen tuloksia. Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 2021–22 toteuttaman hankkeen tehtävänä oli tuottaa tietoa neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön muodoista, varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta ja neuvolan roolista siinä sekä pienten lasten vanhempien tiedonsaannista lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Tutkimusaineistona ovat neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnatut kyselyt ja haastattelut sekä noin yksivuotiaiden lasten vanhempien kysely. Hankkeen tulokset osoittavat, että neuvolan ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset mieltävät keskinäisen yhteistyön ennen kaikkea lapsikohtaisen asiakastyön kautta. Lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä tapahtuva tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta neuvolaan nähdään tärkeänä, mutta sen toteutus vaihtelee kunnissa. Neuvolassa keskustellaan vanhempien kanssa lastenhoidon ratkaisuista, mutta varhaiskasvatuksen palveluohjauksen mielletään olevan varhaiskasvatuksen vastuulla. Vanhemmat saavat tietoa lapsen hoitovalinnan tueksi eniten kunnan ja Kelan verkkosivuilta. Raportissa esitetään suosituksia neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön sekä palveluohjauksen kehittämiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Metabolite Composition of Paper Birch Buds after Eleven Growing Seasons of Exposure to Elevated CO2 and O-3

Research Highlights: Long-term exposure of paper birch to elevated carbon dioxide (CO2) and ozone (O-3) modified metabolite content of over-wintering buds, but no evidence of reduced freezing tolerance was found.Background and Objectives: Atmospheric change may affect the metabolite composition of over-wintering buds and, in turn, impact growth onset and stress tolerance of perennial plant species in spring. Materials and Methods: Low molecular weight compounds of paper birch (Betula papyrifera) buds, including lipophilic, polar and phenolic compounds were analyzed, and freezing tolerance (FT) of the buds was determined prior to bud break after 11 growing seasons exposure of saplings to elevated concentrations of CO2 (target concentration 560 mu L L-1) and O-3 (target concentration 1.5 x ambient) at the Aspen FACE (Free-Air CO2 and O-3 Enrichment) facility. Results: The contents of lipophilic and phenolic compounds (but not polar compounds) were affected by elevated CO2 and elevated O-3 in an interactive manner. Elevated O-3 reduced the content of lipids and increased that of phenolic compounds under ambient CO2 by reallocating carbon from biosynthesis of terpenoids to that of phenolic acids. In comparison, elevated CO2 had only a minor effect on lipophilic and polar compounds, but it increased the content of phenolic compounds under ambient O-3 by increasing the content of phenolic acids, while the content of flavonols was reduced. Conclusions: Based on the freezing test and metabolite data, there was no evidence of altered FT in the over-wintering buds. The impacts of the alterations of bud metabolite contents on the growth and defense responses of birches during early growth in spring need to be uncovered in future experiments.</div

Interleukin 1 receptor-like 1 rs13408661/13431828 polymorphism is associated with persistent post-bronchiolitis asthma at school age

AimInterleukin (IL) 1 receptor-like 1, encoded by the IL1RL1 gene, is a receptor for IL-33. In European birth cohorts, IL1RL1 rs102082293, rs10204137 (rs4988955), rs13424006 and rs13431828 (rs13048661) variations were associated with asthma at school age. In a Dutch multi-centre study, IL1RL1 rs1921622 variation was associated with severe bronchiolitis. We evaluated the associations of these five IL1RL1 variations with asthma and lung function at school age after hospitalisation for bronchiolitis in infancy.MethodsFollow-up data, including impulse oscillometry at age 5–7 and flow-volume spirometry at age 11–13 years, and the IL1RL1 genotype data were available for 141 children followed until 5–7 and for 125 children followed until 11–13 age years after bronchiolitis in infancy. The IL1RL1 rs10204137 and rs4988955, and the IL1RL1 rs13048661 and rs13431828, are 100% co-segregating in the Finnish population.ResultsThe variant IL1RL1 rs13048661/13431828 genotype was constantly associated with increased asthma risk by various definitions at 5–7 and 11–13 years of ages. The result was confirmed with analyses adjusted for current confounders and early-life environment-related factors. Statistical significances were lost, when maternal asthma and atopic dermatitis in infancy were included in the model.ConclusionIL1RL1 rs13048661/13431828 variation was associated with post-bronchiolitis asthma outcomes at school age.</p

Cellular Factor XIII, a Transglutaminase in Human Corneal Keratocytes

Cellular factor XIII (cFXIII, FXIII-A2), a transglutaminase, has been demonstrated in a few cell types. Its main function is to cross-link proteins by isopeptide bonds. Here, we investigated the presence of cFXIII in cells of human cornea. Tissue sections of the cornea were immunostained for FXIII-A in combination with staining for CD34 antigen or isopeptide cross-links. Isolated corneal keratocytes were also evaluated by immunofluorescent microscopy and flow cytometry. FXIII-A in the corneal stroma was quantified by Western blotting. FXIII-A mRNA was detected by RT-qPCR. The cornea of FXIII-A-deficient patients was evaluated by cornea topography. FXIII-A was detected in 68 ± 13% of CD34+ keratocytes. Their distribution in the corneal stroma was unequal; they were most abundant in the subepithelial tertile. cFXIII was of cytoplasmic localization. In the stroma, 3.64 ng cFXIII/mg protein was measured. The synthesis of cFXIII by keratocytes was confirmed by RT-qPCR. Isopeptide cross-links were detected above, but not within the corneal stroma. Slight abnormality of the cornea was detected in six out of nine FXIII-A-deficient patients. The presence of cFXIII in human keratocytes was established for the first time. cFXIII might be involved in maintaining the stability of the cornea and in the corneal wound healing process

Itsenäisyyspäivän tanssiaiset 2010 - tapahtuman järjestäminen toteutusprojektina

Itsenäisyyspäivän tanssiaiset järjestettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) opiskelijoille ja henkilökunnalle ensimmäisen kerran joulukuussa 2009. Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää tapahtuma uudelleen toteutusprojektina joulukuussa 2010. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa entistä loistokkaampi ilta, jonka tavoiteosallistujamäärä oli 130 vierasta. Työn kirjallinen osuus oli dokumentoida tapahtuman järjestämisprosessi ja tarjota käytännöllisiä työkaluja ja parannusehdotuksia tapahtuman uudelleenjärjestämiseksi. Tanssiaisia järjestettäessä oli tärkeää valita tapahtumalle oikea kohderyhmä, ajankohta ja paikka. Tanssiaisten markkinointi kohdistettiin lähinnä opiskelijoille. Tapahtuma suunniteltiin voittoa tavoittelemattomaksi ja sponsoroimattomaksi. Projektille olennaista olivat sekä budjetin ja aikataulun laatiminen että turvallisuuteen liittyvien lakien ja käytänteiden huomioon ottaminen. Tapahtuman järjestämiseen liittyviä riskejä analysoitiin SWOT -analyysin avulla. Itsenäisyyspäivän tanssiaisista vuonna 2010 kerättyjen palautteiden perusteella juhlavieraat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä tapahtumaan, sen sisältöön ja käytännön järjestelyihin, vaikka osallistujamäärä jäikin odotettua pienemmäksi. Tanssiaiset saivat kiitosta lämpimästä juhlatunnelmasta ja monipuolisesta illallisesta, mutta itsenäisyyspäivän teeman noudattaminen koristeluja ja musiikkia myöten kaipasi vielä kehittämistä. Projektin suunnitelmallisuus ja joustavuus mahdollistivat budjetissa pysymisen. Opinnäytetyö selventää millainen prosessi itsenäisyyspäivän tanssiaisten järjestäminen on, ja millaisia asioita tulee ottaa huomioon tapahtumaa järjestettäessä. Toteutusprojektin mukanaan tuomista kokemuksista saa vinkkejä ja neuvoja vastaavanlaisten tapahtumien järjestämiseen. Itsenäisyyspäivän tanssiaisista toivotaan tulevan vuosittain järjestettävä perinteinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun tapahtuma.Finnish Independence Day Ball was organized for the first time in Jyväskylä in December 2009. The aim of the event was to create a glamorous party for everyone who was studying or working at the JAMK University of Applied Sciences. In December 2010 the Ball was arranged again, but this time executing it as a functional thesis. The aim of the thesis was to plan and carry out even a more glorious event with 130 guests, document the process of planning and offer practical tools to improve the event in future. The Finnish Independence Day Ball was planned as a project by two project managers with different kinds of tasks. The thesis deals with choosing the right time, venue and a target group for the Ball and how to create a realistic budget without taking too many risks or any sponsors. In addition, marketing know-how and safety regulations were to be taken into consideration. The risks of the event were analyzed thoroughly with a SWOT analysis. The success of the event was assessed with feedback from the guests of the Ball and how all the aims were achieved. Even though the targeted turnout did not fulfill, the project stayed on budget and almost every feedback from the guests was positive or supportive. Some practicalities, like theme, decoration and music needed improvement, but altogether the Ball was a successful event; the guests enjoyed the party. The thesis can be utilized as a guide in arranging any kind of event, but especially arranging an event aimed at students of universities. The written part of the thesis guides what kind of process an event planning overall is and what kinds of things should take into account when planning an event. The Finnish Independence Day Ball is expected to become an annual tradition of the JAMK University of Applied Sciences