Tässä hankkeessa on selvitetty, ovatko lämmityspolttoaineiden verotuet tehokkaita keinoja energian huoltovarmuuden ja sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi, ja olisiko huoltovarmuuteen ja sähkön toimitusvarmuuteen liittyvät tavoitteet mahdollista saavuttaa tehokkaammin muilla tavoin. Tarkasteltavat verotuet ovat turpeen normia alempi verokanta, yhdistetyn tuotannon (CHP) verotuki ja kiinteän biomassan verottomuus.
Lyhyellä aikajänteellä (noin 1–2 vuotta) turpeen verotuen poisto johtaisi turpeen käytön vähentymiseen ja korvaamiseen kiinteällä biomassalla, sekä kotimaisella että ulkomaisella. Pidemmällä aikavälillä (vuoteen 2030 mennessä) turpeen verotuen poisto johtaisi todennäköisesti turpeen käytön loppumiseen. Tämä asettaisi haasteita huoltovarmuudelle, mutta siihen voitaisiin vastata varastoimalla biomassaa tai kevyttä polttoöljyä. Vastaavasti CHP:n verotuen poisto johtaisi maakaasukäyttöisen kapasiteetin ennenaikaiseen sulkemiseen noin 500 MW:n verran. Biomassan verotuen poiston ei havaittu tukevan investointeja biomassakäyttöiseen CHP-kapasiteettiin.
Kaikkien verotukien poisto johtaisi kaukolämmön tuotantokustannusten kasvuun, kaukolämmön hinnan nousuun ja samalla kiinteistökohtaisten lämpöpumppujen kilpailukyvyn parantumiseen. Siten verotukien poiston merkittävä vaikutus on lämmityksen kiihtyvä sähköistyminen. Tämä saattaisi heikentää sähkön huippukulutuksen aikaista tehotasetta ja asettaisi haasteita sähkön huolto- ja toimitusvarmuudelle.
Liite 1 Kaukolämpöverkkojen tyypillisiä tuotantorakenteita
Liite 2 Sidosryhmäkeskustelujen osallistujat
Liite 3 Lämmöntuotannon muuttuvien kustannusten rakenne
Liite 4 Hallitusohjelman 2019–2023 vaikutukse
