Kehitysyhteistyötä matkailun avulla. Case: Nalare-naisryhmä Keniassa

Tämä opinnäytetyö pyrkii antamaan eettisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen mukaisia kehittämisideoita Nalare-naisryhmän perustamalle ja ylläpitämälle matkailukylälle Pohjois-Keniassa Nalare-Satiman alueella. Pohjana matkailukylän kehittämiselle on halu tehdä Nalare-naisryhmää konkreettisesti avustavaa kehitysyhteistyötä matkailun ideoinnin ja toteutuksen avulla. Tässä kehitysyhteistyössä punaisena lankana on naisten omien toiveiden, ympäristön ja kulttuurin säilymisen huomioon ottaminen. Kehitysyhteistyössä matkailun avulla ulkopuolinen osapuoli voi auttaa Nalare-naisryhmää näkemään potentiaalisia kehityssuuntia matkailutuotteelleen, auttaa valitsemaan sopivan kohderyhmän, jolla on kiinnostusta tuotteeseen ja auttaa tuotteen lopullisessa hiomisessa ja markkinoinnissa. Teoriapohjana opinnäytetyössä käytettiin kehityksen käsitettä, kehitysyhteistyötä, matkailun kestävää kehitystä, naisryhmiä ja –järjestöjä, sekä valittua tutkimusmenetelmää käsittelevään kirjallisuutta, internet-lähteitä ja tieteellisiä artikkeleita. Työssä esitellään Samburu-heimon kulttuuria ja elämää, sillä nämä muodostavat oman osansa matkailutuotteen vetovoimasta. Tut-kimuksen tärkeimpiä yksittäisiä havaintoja ovat osallistavan kehitysyhteistyön positiiviset vaikutukset ja naisten voimauttaminen matkailutuotteen kehittämisen kautta. Näillä molemmilla ilmiöillä on kauaskantoiset vaikutukset naisten perheisiin ja lopulta koko yhteisöön. Tässä opinnäytetyössä mietitään myös Samburuiden perinteiseen kulttuuriin kuuluvien negatiivisten tapojen merkitystä matkailuun alueella ja miten Samburuiden tietoisuutta tapojen haitallisuudesta olisi mahdollista lisätä. Varsinaista vaikutusta matkailuun esimerkiksi tyttöjen ympärileikkauksella ei tietenkään ole, mutta mietimme miksi matkailijoiden on tärkeää tiedostaa nämä tavat matkatessaan alueelle. Lopputuloksena esitellään kehitysehdotuksia ja mahdollisuuksia jatkotutkimuksille. Kaikkein tärkein askel tästä eteenpäin on naisten omien mielipiteiden ja toiveiden tutkiminen mahdol-lisimman tarkkaan ja puolueettoman taitavan tulkin avustuksella. Koeryhmän avulla on selvitetty mitä mieltä länsimaalainen matkailija on tämäntyylisestä matkailukylästä ja minkälaiselle kohderyhmälle kylän toimintaa on järkevää suunnata. On luonnollista selvittää kylän toimintaa ylläpitävien naisten odotukset ja voimavarat toiminnalle sekä peilata niitä mahdollisen kohderyhmän tarpeisiin ja toiveisiin.Development Cooperation with the Help of Tourism Case: Women's Group Nalare in Kenya This Bachelor's thesis tries to produce ethically and ecologically sustainable development ideas for the tourist village that Nalare women group has generated in northern Kenya’s Satima-Nalare region. The basic reason for the development of the tourism village is the will to do development co-operation that will give the women concrete ways and new ideas on taking their village a step ahead of the rest of the tourism destinations in their area. In this development co-operation the key is to listen to the wishes and needs of the Nalare women and to maintain their environment and cultural heritage. When development co-operation is done through tourism the tourists can help the Nalare women see new potential trends for their tourism product, help in choosing the best target group for their product and help in the final polishing of the product and in the marketing of the complete product. The theoretical section of this thesis consists of defining the concept of development and the meaning of development co-operation. It also introduces the significance of women groups and trusts in development aid and co-operation and explains the choosing this particular research method for this research. The theoretical section is based on books, web-sources and scientific articles that are listed in the list of references, which can be found at the end of this thesis. This thesis also studies the culture of Samburu tribe and their lifestyle, because these form their own significant part of the attraction of the travelling destination. This thesis studies also the negative practices in the traditional samburu culture and their meaning for the tourism in the region. One way that tourism can help with these issues is by raising the awareness of the harmfulness of these traditions among the Samburu people. It is important that the tourists know about the harmful traditions that take place among the Samburus, for example the circumcisions of both male and female children. The two most important findings of this thesis are the positive effects of participatory development co-operation and the empowering of women through the developing of their tourism product. Both of these phenomena have far-reaching effects for the women themselves, their families and in the end the whole community. In the results of this thesis introduces development ideas and the possibilities for further studies about this subject. The most important step is to examine the needs and desires of the Samburu women as closely as possible and with the help of professional interpreter. An interpreter is an important part because the women need to be completely understood. The test group of tourists has given their opinions from the western point of view and some points about the potential target group for this kind of tourism; it is only natural to find out the wishes and resources of the women offering the tourism service. The direction is to start comparing these two aspects and finding the meeting point from which productive tourism village can develop

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään : Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään : Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

Sufficiency of Knowledge Processed in Patient Education in Dialysis Care

Purpose: Patient education improves health and treatment adherence of patients with chronic kidney disease. However, evidence about the sufficiency of patients’ knowledge processed in patient education is limited. The purpose of this study was to evaluate subjective and objective sufficiency of knowledge processed in patient education in dialysis care and treatment.Patients and Methods: A cross-sectional study design was used. The sample (n=162) comprised patients in predialysis or home dialysis. All eligible patients during the data collection timeframe (2016– 2017) in two university hospital districts in Finland were invited to participate. Subjective sufficiency was evaluated with a structured questionnaire having 34 items divided into six dimensions of empowering knowledge (bio-physiological, functional, social, experiential, ethical, and financial) on a Likert scale (1=not sufficient at all, 4=very sufficient). Objective sufficiency was evaluated with a structured knowledge test with 10 items (score range 0– 10, correct=1, wrong/no knowledge=0) based on the multidimensional content of patient education emphasizing bio-physiological dimension.Results: In subjective sufficiency of knowledge, the mean was 3.27 (SD 0.54). The bio-physiological dimension of empowering knowledge was the most sufficient (mean 3.52, SD 0.49) and the experiential the least (mean 2.8, SD 0.88). In objective sufficiency, the means ranged 5.15– 5.97 (SD 2.37– 2.68) among patients in different modalities of dialysis care and treatment. The least sufficient objective scores were bio-physiological and functional knowledge. The subjective and objective sufficiency did not correlate with each other.Conclusion: Patients’ knowledge, either subjective or objective, does not seem to be sufficient. Hence, attention should be paid to supporting patients with more personalized knowledge. Furthermore, the relationship between subjective and objective sufficiency needs future consideration, as their non-correspondence was a new discovery.Keywords: chronic kidney disease, hemodialysis, home, patient education as topic, peritoneal dialysis, renal dialysis </p

Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensaatiomallit – esimerkkinä Koillis-Suomi

Raportin tekijät: Raportin taustan ja tavoitteet (luku 1), Alueellisen hiilikompensaatiomallin kehittämisprosessin (luku 6), Hiilikompensaatiomallin soveltaminen Koillismaan alueella (luku 7) ja Mahis-hankkeen johtopäätökset (luku 8) ovat kirjoittaneet Jenni Simkin, Kaarina Tervo-Kankare, Pinja Leino, Roosa Ridanpää, Henna Konu ja Liisa Tyrväinen. Lisäksi he ovat osallistuneet muiden lukujen kirjoittamiseen ja kommentointiin. Anna Saarela osallistui lukujen 1 ja 8 kirjoittamiseen sekä raportin muiden osioiden kommentointiin. Lisäksi kiitämme arvokkaista kommenteista Erkki Mäntyrantaa ja Aleksi Lehtosta raporttiin liittyen. Raportin luvussa 5 on käytetty Aleksi Lehtosen ja kumppaneiden julkaisun tuloksia (Lehtonen ym. 2020). Seuraavat luvut ovat kirjoittaneet seuraavat henkilöt: Luku 2 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää sekä Tiina Mattila Luku 3 Emmi Hilasvuori, Pinja Leino, Kaarina Tervo-Kankare ja Heli Miettinen Luku 4 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää ja Tiina Mattila Luku 5 Tapio Eerikäinen, Pinja Leino, Liisa Tyrväinen ja Jenni Simkin Luku 7.2.1 Kristian Karlsson, Jari Hynynen ja Liisa Tyrväinen sekä liite 3 Soili Haikarainen Kiitämme hyvästä yhteistyöstä ja arvokkaista kommenteista raporttia laatiessa myös Kirsi Kuoskua, Naturpolis Oy ja Jukka Koutaniemeä, Pudasjärven Kehitys. Lisäksi kiitämme seuraavia yhteistyötahoja: alueen matkailuyhdistykset, Metsäkeskus, puutoimialayhdistys sekä muut metsäalan toimijat. Positive Impactin ja Tussitaikureiden hankkeelle tekemää työtä on hyödynnetty raportin kuvituksessa. Kiitämme hankkeen mahdollistanutta rahoittajaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020. Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensointimallit – esimerkkinä Koillis-Suomi -hankkeen (MAHIS) tavoitteena oli tukea Koillis-Suomen matkailuelinkeinon osallistumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hankkeessa selvitettiin kotimaisen, metsiin perustuvan hiilikompensaatiotoiminnan kehittämisedellytyksiä alueella. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja matkailuyritysten hiilipäästöjen sitomiseen paikallisesti, samalla kun alueen metsänomistajille tarjottaisiin uusia vaihtoehtoaja saada metsistään tuloja hiilikompensaation kautta. Kotimaisen hiilikompensaatiokaupan käynnistämistä on kuitenkin hidastaneet lainsäädännölliset ja luotettavuuteen liittyvät haasteet. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia hiilikompensointimalleja ja niiden soveltuvuutta alueelle. Tavoitteena oli löytää toimiva, läpinäkyvä ja luotettava kompensointimalli. Tätä varten selvitettiin laajasti hiilinielujen kasvattamiseen liittyviä mahdollisuuksia, näkemyksiä ja arvoja, sekä tuotettiin tietoa alueen matkailun hiilipäästöistä. Hankkeessa hyödynnettiin yhteistyöverkostoja ja osallistettiin alueen matkailualan yrityksiä, matkailijoita ja metsänomistajia. MAHIS-hanke koostui neljästä työpaketista. Esiselvityksessä arvioitiin hiilikompensaatiotoiminnan nykytilaa ja haasteita, samalla kun kompensaatiomalleja arvioitiin. Kolmannessa työpaketissa kerättiin tietoa matkailijoilta ja yrityksiltä, ja viimeisessä työpaketissa suunniteltiin alueelle soveltuvaa kompensointitoimintamallia muiden työpakettien tuloksia hyödyntäen. Koillismaan alueen matkailijat ja matkailuyritykset suhtautuvat myönteisesti hiilikompensaatioon. Suurinta osaa matkailijoista kiinnosti heidän oman matkansa hiilijalanjälki sekä se, minkälaisia ilmasto- ja ympäristötoimia matkailukohteessa tehdään. Kysyttäessä matkailijoiden mieltymyksiä erilaisia kompensaatiotapoja kohtaan, metsien suojelu nousi mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi metsien lannoituksen sijaan. Sekä matkailijat että yritykset toivoivat paikallisesti toteutettua kompensaatiota. Matkailuyritysten keskuudessa ajatus kompensaatiotoimintaan lähtemisestä koettiin kuitenkin haastavaksi. Ajanpuute ja vaikeudet ymmärtää sekä toteuttaa kompensaatiotoimintaa koettiin esteinä. Paikalliset metsänomistajat kannattivat omien metsien hyödyntämistä kompensaatiotoiminnassa, mutta paikallisesti toteutettavaan kompensaatiomalliin kaivattiin konkretiaa ja selkeyttä. Mallin jalkauttamisessa matkailuyrityksille korostettiin vastuullisuuden merkitystä ja yhteistyön voimaa. Laskelmien perusteella Koillismaan metsillä olisi potentiaalia vahvistaa hiilinieluja matkailun tarpeisiin varsin kustannustehokkaasti. Maisemallisesti arvokkaiden metsien suojelu ja kiertoaikojen pidentäminen osassa metsiä, voisivat sitoa merkittävän osan alueen matkailupäästöistä. Lisäksi turvemaiden tuhkalannoitus nähtiin potentiaalisena kompensaatiovaihtoehtona alueella. Kompensaatiotoiminnan kehittäminen on välttämätöntä matkailualan mittavien ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Hiilikompensaatiotoiminta voisi tarjota taloudellisia liiketoimintamahdollisuuksia ja paikallisesti toteutettuna, sillä voidaan myös kehittää maaseudun elinvoimaa. Pitkällä tähtäimellä kotimaisia vaihtoehtoja tarjoava hiilikompensaatiokauppa tulee olemaan kilpailullinen ja imagoon liittyvä etu koko Koillis-Suomen matkailutoiminnalle