Kirjoittajat Media & viestintä 3-4/2017

Jonne Arjoranta, FT, tutkijatohtoriJonne Arjoranta on tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin laitoksella. Hän on tutkinut pelejä, leikkiä ja verkkokulttuuria. Ari Haasio, FT, yliopettajaAri Haasio työskentelee yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on julkaissut yli 40 tietokirjaa ja tutkii parhaillaan verkkorikoksia, vihapuhetta sekä hikikomori-ilmiötä. Anu A. Harju, FT, tutkijatohtoriAnu Harju on kiinnostunut sekä itsen että yhteisön rakentumisesta sosiaalisessa mediassa esimerkiksi kollektiivisen suremisen tuottamien yhteisöjen näkökulmasta. Häntä kiinnostaa myös kuoleman ja elämän eriarvoisuus ja arvottaminen mediassa, sekä miten tämä linkittyy yksilön identiteettiin. Harju työskentelee postdoc -tutkijana Helsingin yliopistossa konsortiohankkeessa, jossa terroristista väkivaltaa tarkastellaan globaalin mediatapahtuman näkökulmasta. Niko Hatakka, VTM, väitöskirjatutkijaNiko Hatakka työskentelee Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa, jossa hän viimeistelee verkon oikeistopopulistisia vastajulkisuuksia käsittelevää väitöskirjaa.  Irma Hirsjärvi, FT, yliopistotutkijaIrma Hirsjärvi on yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hän on tutkinut fanikulttuuria ja tieteis- ja fantasiakirjallisuutta. Hänellä on myös laaja kokemus poliittisesta aktivismista rasismia vastaan.  Urpo Kovala, FT, yliopistotutkijaUrpo Kovala on yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hänen tutkimuksensa käsittelee merkityksen muodostumiseen liittyviä kysymyksiä ja sen nykyinen pääpaino on populismiin ja aktivismiin liittyvien kulttuuristen diskurssien tutkimuksessa. Hän johti mm  Suomen Akatemian tutkimushanketta Populismi liikkeenä ja retoriikkana (2012-2016) ja johtaa parhaillaan Koneen säätiön rahoittamaa hanketta Mediakohut: tunnemyrskyt, (dis)informaatio ja vuorovaikutuksen kulttuurit internetissä sekä Mainstreaming Populism –SA-konsortion osaprojektia. Heikki Kuutti, FTHeikki Kuutti työskentelee journalistiikan tutkimuskoordinaattorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät tutkivaan ja datajournalismiin, julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen käyttöön toimitustyössä sekä journalismin juridisiin ja eettisiin kysymyksiin. Anne LeppäjärviAnne Leppäjärvi on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman johtajana syksystä 2010 lähtien. Hänet palkittiin työstään Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla keväällä 2016. Aiemmin Leppäjärvi on työskennellyt muun muassa Turun Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien toimituksissa eri tehtävissä. Syksyllä 2017 hän on toiminut myös vapaaehtoisten toimittajien Faktana, kiitos! -koulukiertueen vastaavana tuottajana. Tarmo Malmberg, YTT, dosenttiTarmo Mamberg on tiedotusopin dosentti (Tampereen ja Helsingin yliopisto) sekä media- ja kulttuuritutkimuksen dosentti (Turun yliopisto). Hän työskentelee vapaana tutkijana, jonka päätutkimusaiheet ovat: mediatutkimuksen oppihistoria, tieteenfilosofia ja metodologia, moderni yhteiskunta ja joukkoviestintä sekä julkisuus- ja demokratiateoria. Janne Matikainen, VTT, yliopistonlehtoriJanne Matikainen työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteen laitoksella. Hän on viestinnän (Helsingin yliopisto) ja tiedotusopin (Tampereen yliopisto) dosentti. Hän on tutkinut internetin ja sosiaalisen median sosiaalisia ulottuvuuksia, kuten luottamusta, vuorovaikutusta, sisällön tuottamisen ja jakamisen motiiveja sekä mediasukupolvia. Markku Mattila, FT, erikoistutkijaMarkku Mattila on Suomen historian dosentti (Tampereen yliopisto) ja työskentelee Siirtolaisuusinstituutissa erikoistutkijana. Hänen mielenkiintonsa nykyisiä kohteita ovat muun muassa suomalainen yhteiskunta, vähemmistöt historiallis-sosiologisena ilmiönä ja muuttoliikkeet sekä niihin liittyvät seikat.  Anu Ojaranta, FM, väitöskirjatutkijaAnu Ojaranta on kirjastonhoitaja, kouluttaja ja informaatiotutkimuksen tutkija Åbo Akademissa. Hänen keväällä 2018 valmistuva väitöskirjansa käsittelee informaatiolukutaidon merkitystä 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa.  Maria Ruotsalainen, FM, tohtorikoulutettavaMaria Ruotsalainen on tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hänen väitöskirjansa käsittelee digitaalisia pelejä. Lisäksi hän on tutkimuksessaan tarkastellut populismia ja vihapuhetta.  Tuija Saresma, FT, dosentti, yliopistotutkijaTuija Saresma on yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hän työskentelee Suomen Akatemian konsortioissa Rajojen yli - Taiteelliset keinot kuulumisen esittämisessä (jossa hän johtaa Mutku-laitoksen osaprojektia) ja Populismin valtavirtaistuminen ja johtaa Koneen säätiön tutkimushankkeita Kuulumisen kulttuurisuus sekä Risteävät liikkuvuudet. Jarkko Toikkanen, FT, dosentti, yliopistotutkijaJarkko Toikkanen työskentelee yliopistotutkijana Suomen Akatemian konsortiohankkeessa "The Literary in Life: Exploring the Boundaries between Literature and the Everyday" (2015–2019) Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa, jossa hän on aikaisemmin toiminut yliopistonlehtorina alanaan englanninkielinen kirjallisuus. Toikkasen poikkitieteellisen tutkimuksen avainsanat ovat intermediaalinen kokemus ja välinemääräisyys. Pertti Vehkalahti, YTL (väit.), tutkijaPertti Vehkalahden tutkimusintresseihin kuuluvat ydinvoima, ilmastonmuutos sekä arktiset asiat. Tällä hetkellä hän tutkii Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa ilmastonmuutokseen liittyviä suomalaisia politiikkaverkostoja Suomen Akatemian Mediatization of Governance -hankkeessa

Köyhyys lasten ja nuorten kokemana : Katsaus lasten ja nuorten köyhyyden kokemuksiin sekä köyhyyden saamiin merkityksiin arjessa

Tutkielman tarkoituksena on aikaisempia tutkimuksia analysoimalla luoda katsaus lasten ja nuorten köyhyyden kokemuksista sekä köyhyyden kokemusten saamista merkityksistä lasten ja nuorten arjessa. Tutkimuksen tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen “miten lapset ja nuoret kokevat köyhyyden?”. Teoreettisina lähtökohtina ovat köyhyys, lapsiperheiden köyhyys ja köyhyyden kokemusten tutkiminen. Lapsiperheiden köyhyys on ollut vahvasti esillä 2000-luvulla ja sen vähentämiseksi on perustettu työryhmiä ja laadittu strategioita ministeriötasolla. Lapsiperheiden köyhyyttä on aikaisemmin tutkittu pääasiassa tilastotiedon ja aikuisilta saadun tiedon perusteella, jolloin lasten ja nuorten ääni ei ole tutkimuksissa tullut esille. Viimeisten 20 vuoden aikana on alettu nähdä tärkeäksi tutkia köyhyyttä lasten näkökulmasta ja heidän kokemustensa kautta. Suomessakin lapsinäkökulmaisia köyhyystutkimuksia on jo tehty. Tutkimukseni on laadullinen, klassinen kirjallisuuskatsaus, jonka tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista ja yhdestä tutkimusraportista. Tutkimuskohteina aineistossa ovat olleet köyhyyden kokemukset ja niiden merkitys lasten ja nuorten elettyyn elämään liittyen. Tutkielman analyysi on tehty aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissa olen pyrkinyt tiivistämään, ryhmittelemään, abstrahoimaan ja käsitteellistämään tutkimusaineistoa. Tutkimustuloksena syntyi kolme pääluokkaa, jotka ovat köyhyyden kokemukset lasten ja nuorten arjessa, köyhyyden aiheuttamat tunteet ja köyhyyteen liittyvät stereotypiat. Köyhyyden kokemukset lasten ja nuorten arjessa ovat arkea rajoittavia ja hyvinvointia heikentäviä. Köyhyyden kokemusten aiheuttamat tunteet voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia ja köyhyyteen liittyvät stereotypiat kohdistuvat yksilöön itseensä tai koko perheeseen. Kaikkia luokkia yhdistäväksi luokaksi määrittyi lasten ja nuorten kokemukset omasta tai toisen köyhyydestä. Köyhyyden arkea rajoittavat kokemukset liittyivät kotiin ja asumiseen, vaatteisiin, ruokaan sekä rahaan ja materiaan, kun taas köyhyyden hyvinvointia heikentävät kokemukset syntyivät sosiaalisten suhteiden, kiusaamiskokemusten, koulunkäynnin ja opiskelun sekä vapaa-ajan ja harrastusten kautta. Köyhyyden koettiin aiheuttavan monenlaisia tunteita, joista vahvemmin esille nousivat eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus, häpeä ja leimautuminen sekä myötätunto. Köyhyyteen liittyvät stereotypiat olivat pääosin negatiivisia ja leimaavia ja liittyivät luonteenpiirteisiin ja käytökseen, ulkoisiin tekijöihin sekä perheiden ongelmiin. Kokemukset kertovat eletystä arjesta asioita, joita muilla köyhyyden mittaustavoilla ei saada, mutta ne voivat olla myös ristiriidassa muilla mittareilla saadun tiedon kanssa. Koska tutkimuskohteena ovat kokemukset, tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne kuvaavat lasten ja nuorten kokemuksia tässä tutkimusaineistossa ja sillä hetkellä kuin haastattelut ja kyselyt on tehty. Tutkimukseni tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia lasten ja nuorten köyhyyden kokemuksista. Köyhyys koetaan kokonaisvaltaisesti ja se näyttäytyy hyvin moniulotteisesti lasten ja nuorten elämässä arkea rajoittaen ja hyvinvointia heikentäen. Köyhyyden kokemukset synnyttävät pääosin negatiivisia tunteita ja köyhyys koetaan leimaavana. Tietoa köyhyyden kokemuksista ja niiden saamista merkityksistä tarvitaan poliittisen päätöksenteon tueksi ja näen, että kokemustieto on myös ensiarvoisen tärkeää tietoa sosiaalityössä, jotta työ kohdentuisi oikein ja köyhyyden tuomaa taakkaa lasten ja nuorten elämässä voitaisiin keventää sosiaalityön keinoin

Potilaalla on laskimoportti tai tunneloitu keskuslaskimokatetri – knopit kliinikolle

publishedVersio

Moral Hazard in Drug Purchases

We study the moral hazard effects of the drug copayment threshold in Finland using detailed prescription drug purchase data. The analysis reveals that the average drug costs increase discontinuously by 17% at the threshold above which out-of-pocket drug costs decrease substantially. Our results suggest an average price elasticity of -0.17, which indicates evident moral hazard costs. Approximately 80% of the overall effect is due to individuals buying drugs in larger quantities rather than purchasing higher-priced drugs. The heterogeneity analysis suggests that the responses are largest for drug categories taken on an as-needed rather than a regular basis.nonPeerReviewe

Expanding access to administrative data: the case of tax authorities in Finland and the UK

We discuss typical issues in getting access to and using high‐quality administrative tax data for research purposes. We discuss research involving both quasi‐ and field experiments implemented together with the tax authority. We reflect on practical solutions that promote co‐creation of knowledge and reduce information asymmetries between researchers and practitioners, based on our experiences of working with the tax authorities in Finland and the UK. We provide examples of how to improve the overall research environment focusing on two successful case studies: the HMRC Datalab in the UK and the remote access to data from Statistics Finland. We propose two key arguments to persuade policymakers elsewhere to follow similar practices: improved data security and equality of access across researchers

Characterization of repetitions in Sturmian words: A new proof

We present a new, dynamical way to study powers (that is, repetitions) in Sturmian words based on results from Diophantine approximation theory. As a result, we provide an alternative and shorter proof of a result by Damanik and Lenz characterizing powers in Sturmian words [Powers in Sturmian sequences, Eur. J. Combin. 24 (2003), 377--390]. Further, as a consequence, we obtain a previously known formula for the fractional index of a Sturmian word based on the continued fraction expansion of its slope.Comment: 9 pages, 1 figur