Feeling the Right Personality. Recruitment Consultants’ Affective Decision Making in Interviews With Employee Candidates

The pressure to find the ‘right’ personalities to strengthen customer service and working teams has made staffing decisions critical for organizations. Therefore, recruitment is more often outsourced and done so on a global level. By analyzing interviews with recruitment consultants, this article explores how consultants work in order to find the recruitment candidates with the most potential for their clients. It discusses recruitment as a process of affective decision-making where consultants use their ‘gut feelings’, that is, their own embodied affects, to secure the optimal ‘organizationperson fit’. Different kinds of details in the candidate’s appearance and micro-movements of the body cause ‘good vibrations’ or ‘strange feelings’ in the consultant’s affective body, which guides the selection among the candidates. By deconstructing the concept of ‘affect’, the article develops an understanding of recruitment as a practice where the embodied histories of consultants themselves play a key role in recruitment. The article claims that, as a result of competition in the business, the recruitment consultant relies on stereotypical performances of the ideal worker

Maahanmuuttajataustaisten nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö

Maahanmuuttajien määrä on Suomessa noussut viime vuosina ennätystahtia. Maahanmuuttajanuorten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä ei ole väestötasolla Suomessa juurikaan tutkittu, ja aikuistenkin osalta tutkimukset ovat olleet harvalukuisia. Tutkimuksen tarve todetaan useissa valtakunnallisissa ohjelmissa, suosituksissa ja asiakirjoissa. Maahanmuuttajia on Suomessa tutkittu tähän mennessä pääsääntöisesti haastattelujen avulla, joten tarvetta on kartoittaa muiden menetelmien toimivuutta maahanmuuttajatutkimuksissa. Uskonto ja kulttuuri vaikuttavat taustalla ihmisten koko elämään, niin myös terveyskäyttäytymiseen. Muuttaessaan uuteen maahan ihminen tuo mukanaan myös synnyinmaansa kulttuurin ja uskontonsa sekä niihin liittyvät tavat. Uuden kotimaan kulttuuriin sopeutumisen eli akkulturaation myötä nämä tavat voivat kuitenkin muuttua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko etnisellä taustalla ja uskonnolla yhteyttä maahanmuuttajataustaisten nuorten tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Etninen tausta määriteltiin tässä tutkimuksessa nuoren äidinkielen perusteella. Tutkimusaineistona käytettiin Tampereen yliopistossa vuosina 2010−2011 toteutetun Maahanmuuttajanuorten hyvinvointi ja terveys (Mammut) -tutkimushankkeessa kerättyä sähköistä kyselyaineistoa. Kysely toteutettiin monikielisenä Internetkyselynä 14−16-vuotiailla nuorilla. Tässä tutkielmassa kuvataan myös tutkimuksen eteneminen, sen edut ja haasteet. Tilastolliset tarkastelut tehtiin käyttämällä ristiintaulukointia ja Pearsonin χ2-testiä. Kyselyyn vastanneista nuorista (n=317) noin kolmasosa oli kokeillut tupakointia, samoin kuin alkoholia. Vähiten tupakointia kokeilleita oli arabian-, vietnamin- ja somalinkielisten nuorten joukossa. Uskonnon mukaan tarkasteltuna eniten tupakointia olivat kokeilleet nuoret, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskontokuntaan, ja vähiten muslimit. Tutkimushetkellä tupakoi ainakin silloin tällöin noin viidennes kaikista vastaajista. Ranskan-, somalin- ja arabiankieliset olivat kokeilleet alkoholia huomattavasti vähemmän, ja viron-, thain- ja kiinankieliset enemmän kuin muut kieliryhmät. Eri uskonnoittain tarkasteltuna tulokset vastasivat tupakointia koskevia tuloksia: eniten alkoholia kokeilleita oli niiden nuorten joukossa, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskontokuntaan, ja vähiten alkoholia ilmoittivat kokeilleensa muslimit. Kuukausittainen humalajuominen oli harvinaista kaikkien vastaajien keskuudessa. Tuloksia voi hyödyntää maahanmuuttajanuorten terveyden edistämisessä. Asiasanat:maahanmuuttaja, nuori, uskonto, tupakointi, alkoholin käyttö, Internetkysel

Maahanmuuttajataustaisten nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö

Maahanmuuttajien määrä on Suomessa noussut viime vuosina ennätystahtia. Maahanmuuttajanuorten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä ei ole väestötasolla Suomessa juurikaan tutkittu, ja aikuistenkin osalta tutkimukset ovat olleet harvalukuisia. Tutkimuksen tarve todetaan useissa valtakunnallisissa ohjelmissa, suosituksissa ja asiakirjoissa. Maahanmuuttajia on Suomessa tutkittu tähän mennessä pääsääntöisesti haastattelujen avulla, joten tarvetta on kartoittaa muiden menetelmien toimivuutta maahanmuuttajatutkimuksissa. Uskonto ja kulttuuri vaikuttavat taustalla ihmisten koko elämään, niin myös terveyskäyttäytymiseen. Muuttaessaan uuteen maahan ihminen tuo mukanaan myös synnyinmaansa kulttuurin ja uskontonsa sekä niihin liittyvät tavat. Uuden kotimaan kulttuuriin sopeutumisen eli akkulturaation myötä nämä tavat voivat kuitenkin muuttua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko etnisellä taustalla ja uskonnolla yhteyttä maahanmuuttajataustaisten nuorten tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Etninen tausta määriteltiin tässä tutkimuksessa nuoren äidinkielen perusteella. Tutkimusaineistona käytettiin Tampereen yliopistossa vuosina 2010−2011 toteutetun Maahanmuuttajanuorten hyvinvointi ja terveys (Mammut) -tutkimushankkeessa kerättyä sähköistä kyselyaineistoa. Kysely toteutettiin monikielisenä Internetkyselynä 14−16-vuotiailla nuorilla. Tässä tutkielmassa kuvataan myös tutkimuksen eteneminen, sen edut ja haasteet. Tilastolliset tarkastelut tehtiin käyttämällä ristiintaulukointia ja Pearsonin χ2-testiä. Kyselyyn vastanneista nuorista (n=317) noin kolmasosa oli kokeillut tupakointia, samoin kuin alkoholia. Vähiten tupakointia kokeilleita oli arabian-, vietnamin- ja somalinkielisten nuorten joukossa. Uskonnon mukaan tarkasteltuna eniten tupakointia olivat kokeilleet nuoret, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskontokuntaan, ja vähiten muslimit. Tutkimushetkellä tupakoi ainakin silloin tällöin noin viidennes kaikista vastaajista. Ranskan-, somalin- ja arabiankieliset olivat kokeilleet alkoholia huomattavasti vähemmän, ja viron-, thain- ja kiinankieliset enemmän kuin muut kieliryhmät. Eri uskonnoittain tarkasteltuna tulokset vastasivat tupakointia koskevia tuloksia: eniten alkoholia kokeilleita oli niiden nuorten joukossa, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskontokuntaan, ja vähiten alkoholia ilmoittivat kokeilleensa muslimit. Kuukausittainen humalajuominen oli harvinaista kaikkien vastaajien keskuudessa. Tuloksia voi hyödyntää maahanmuuttajanuorten terveyden edistämisessä. Asiasanat:maahanmuuttaja, nuori, uskonto, tupakointi, alkoholin käyttö, Internetkysel

Strategies and barriers to achieving the goal of Finland’s tobacco endgame

ObjectivesFinland boldly legislated the end of tobacco use in its 2010 Tobacco Act, and subsequently expanded the goal in 2016 to eradicate other nicotine-containing products. This study explored stakeholders' perceptions about the strengths, barriers, solutions and rationale for Finland's comprehensive but conventional strategy to achieve its nicotine-free goal.DesignStudy participants were selected based on expertise in policy or practice of tobacco control (n=32). Semi-structured interviews, conducted in 2017 and 2018, covered topics ranging from consensus among stakeholders to Finland's ranking on the 2016 Tobacco Control Scale. The framework method was chosen for analysing interview transcripts.ResultsA perceived strength of Tobacco-Free Finland 2030 was the consensus and cooperation among members of the tobacco control community. The objective of becoming a nicotine- versus smoke-free society had almost unanimous support, challenged by a small minority who argued for greater discussion of harm reduction approaches. The need for maintaining legitimacy and historical successes in tobacco control were reasons for using a conventional strategy. Barriers to achieving the endgame goal included insufficient funding and over-reliance on non-governmental organisations, political/legal constraints, impact of institutional practices on tobacco disparities, ambivalence about the role of mass media and lack of prioritising smoking cessation.ConclusionsStakeholders' broad confidence in reaching the goal of Finland's tobacco endgame suggests that future policy initiatives will reflect the current, conventional strategy. If the Finnish government chooses to continue this approach, then it should designate separate funds for Tobacco-Free Finland 2030 and implement structural changes that will facilitate tobacco control initiatives

Low schoolwork engagement and schoolwork difficulties predict smoking in adolescence?

Low academic achievement has been associated with smoking but factors behind this association are poorly known. Such factors could include schoolwork disengagement and schoolwork difficulties. To assess the extent to which they contribute to the explanation of how health inequalities emerge, we study in a longitudinal design whether these have an independent effect on smoking or whether their effect is mediated through academic achievement. Longitudinal data were collected in the Helsinki metropolitan area, Finland in 2011 and 2014. Participants were seventh-graders (12 13 years, N=9497). In the follow-up, 6534 students reported their smoking status in the ninth grade (15 16 years). Smoking, schoolwork behavioural engagement, i.e. participation in academic activities, and disengagement, schoolwork difficulties and cognitive competence were self-reported by adolescents. Academic achievement was obtained from the Finnish national application register on upper secondary education. A mediation analysis was executed with bootstrapped confidence intervals. Higher schoolwork behavioural engagement and cognitive competence in the seventh grade predicted that adolescents were more likely not to smoke in the ninth grade (all P <0.001) while higher schoolwork disengagement and schoolwork difficulties predicted adolescents smoking (all P <0.001). The effects were mediated through academic achievement. Students behavioural disengagement with schoolwork and schoolwork difficulties are risks for smoking initiation. Their effect is mediated through poor school achievement. As smoking often continues in adulthood and poor school performance typically leads to lower education, schoolwork disengagement and difficulties in adolescence constitute potential pathways to inequalities in health.Peer reviewe