Maahanmuuttajien määrä on Suomessa noussut viime vuosina ennätystahtia. Maahanmuuttajanuorten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä ei ole väestötasolla Suomessa juurikaan tutkittu, ja aikuistenkin osalta tutkimukset ovat olleet harvalukuisia. Tutkimuksen tarve todetaan useissa valtakunnallisissa ohjelmissa, suosituksissa ja asiakirjoissa. Maahanmuuttajia on Suomessa tutkittu tähän mennessä pääsääntöisesti haastattelujen avulla, joten tarvetta on kartoittaa muiden menetelmien toimivuutta maahanmuuttajatutkimuksissa.
Uskonto ja kulttuuri vaikuttavat taustalla ihmisten koko elämään, niin myös terveyskäyttäytymiseen. Muuttaessaan uuteen maahan ihminen tuo mukanaan myös synnyinmaansa kulttuurin ja uskontonsa sekä niihin liittyvät tavat. Uuden kotimaan kulttuuriin sopeutumisen eli akkulturaation myötä nämä tavat voivat kuitenkin muuttua.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko etnisellä taustalla ja uskonnolla yhteyttä maahanmuuttajataustaisten nuorten tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Etninen tausta määriteltiin tässä tutkimuksessa nuoren äidinkielen perusteella. Tutkimusaineistona käytettiin Tampereen yliopistossa vuosina 2010−2011 toteutetun Maahanmuuttajanuorten hyvinvointi ja terveys (Mammut) -tutkimushankkeessa kerättyä sähköistä kyselyaineistoa. Kysely toteutettiin monikielisenä Internetkyselynä 14−16-vuotiailla nuorilla. Tässä tutkielmassa kuvataan myös tutkimuksen eteneminen, sen edut ja haasteet. Tilastolliset tarkastelut tehtiin käyttämällä ristiintaulukointia ja Pearsonin χ2-testiä.
Kyselyyn vastanneista nuorista (n=317) noin kolmasosa oli kokeillut tupakointia, samoin kuin alkoholia. Vähiten tupakointia kokeilleita oli arabian-, vietnamin- ja somalinkielisten nuorten joukossa. Uskonnon mukaan tarkasteltuna eniten tupakointia olivat kokeilleet nuoret, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskontokuntaan, ja vähiten muslimit. Tutkimushetkellä tupakoi ainakin silloin tällöin noin viidennes kaikista vastaajista. Ranskan-, somalin- ja arabiankieliset olivat kokeilleet alkoholia huomattavasti vähemmän, ja viron-, thain- ja kiinankieliset enemmän kuin muut kieliryhmät. Eri uskonnoittain tarkasteltuna tulokset vastasivat tupakointia koskevia tuloksia: eniten alkoholia kokeilleita oli niiden nuorten joukossa, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskontokuntaan, ja vähiten alkoholia ilmoittivat kokeilleensa muslimit. Kuukausittainen humalajuominen oli harvinaista kaikkien vastaajien keskuudessa. Tuloksia voi hyödyntää maahanmuuttajanuorten terveyden edistämisessä.
Asiasanat:maahanmuuttaja, nuori, uskonto, tupakointi, alkoholin käyttö, Internetkysel
