Biologiset säilöntäaineet sopivat esikuivatulle säilörehulle

Kesän rehusato pyritään säilömään mahdollisimman hyvälaatuisena ja pienin tappioin sisäruokintakautta varten. Säilöntäaineilla varmistetaan, ettei rehu pilaannu. Säilönnässä muurahaishappopohjaiset aineet rajoittavat rehun käymistä. Niiden vaihtoehtona ovat biologiset säilöntävalmisteet, jotka sisältävät kylmäkuivattuja maitohappobakteereita. Ne ohjaavat rehun käymisen maitohappovaltaiseksi ja pienentävät käymistappioita. Maitohappo laskee tehokkaasti myös rehun pH:ta, jolloin haitalliset mikrobit eivät pysty lisääntymään siinä.vo

The effect of cell wall degrading enzymes on the preservation of grass and on the silage intake and digestibility in sheep

Two experiments were carried out to study the effects of cell wall degrading enzymes as silage additive. A primary growth of timothy was cut with a mower and picked up with a precision-chop forage harvester in Exp. I (early cut), and harvested as direct-cut with a precision-chop harvester in Exp. II (late cut). The additive treatments were in Exp. I: 1) unwilted formic acid (FA) applied as AIV II (4.5 l/t), 2) wilted untreated, 3) wilted FA (4 l/t), 4) wilted enzyme A (glucose oxidase (GO) + hemicellulase (HC) 150 ml/t + cellulase (C) 200 ml/t), 5) wilted enzyme B (HC 150 ml/t + C 200 ml/t); and in Exp. II: 1) untreated, 2) FA (4 l/t), 3) E200 (C 200 ml/t + GO), 4) E400 (C 400 ml/t + GO), 5) E800 (C 800 ml/t + GO). The rate of application of GO was 50 000 IU/t. The silages were ensiled in pilot scale silos (3 m3) and the voluntary intake and digestibility in sheep were determined in two experiments designed as a 5 x 5 Latin square. The use of enzymes decreased the fibre content of silages, mainly the cellulose fraction, as compared with FA and untreated silages. Enzyme silages were well preserved with a low pH (3.93—4.15), moderate ammonia N (72—119 g/kg total N) and no butyric acid. As compared with untreated silages (mean pH 4.6, ammonia N 131) the preservation was improved. The FA silages were also well preserved (pH 4.0, ammonia N 57) with more restricted fermentation than enzyme silages. FA and especially higher levels of enzymes increased the amount of effluent. In Exp. I, the digestibilities of dry matter (DM), organic matter (OM) and crude fibre were not significantly (P>0.05) affected by the silage treatment. In Exp. II, the digestibility of DM and OM decreased linearly (

Effect of lactid acid bacteria inoculants, formic acid, potassium sorbate and sodium benzoate on fermentation quality and aerobic stability of wilted grass silage

The efficiency of a novel strain of lactic acid bacteria inoculant (Lactobacillus plantarum VTT E-78076, E76) on the fermentation quality of wilted silage was studied. Furthermore, the possibility to improve aerobic stability of silages by combining an inoculant and chemical preservatives was investigated. Two experiments were conducted with wilted timothy-meadow fescue herbage (dry matter 429 and 344 g kg-1) using six treatments. In experiment I, E76 (106 cfu g-1 fresh matter (FM)) was applied alone and in combination with sodium benzoate (0.3 g kg-1 grass FM) or low rate of formic acid (0.4 l t-1 FM). In experiment II, E76 and a commercial inoculant were applied alone and in combination with sodium benzoate. Untreated silage and formic acid (4 l t-1 FM) treated silage served as negative and positive controls in both experiments. The effect of sodium benzoate and potassium sorbate in experiment I, on aerobic stability was tested by treating silages prior to aerobic stability measurements. The novel lactic acid bacteria inoculant was equally effective in improving fermentation quality as the commercial inoculant. However, the aerobic stability of both inoculated silages was poorer than that of formic acid treated or the untreated one in one of the experiments. The results suggested that antimicrobial properties of E76 were not effective enough to improve aerobic instability. One option to overcome this problem is to use chemical additives in combination with the inoculants

Kokoviljarehua lypsylehmien ruokintaan

Kokoviljasäilörehu tehdään viljakasvustosta taikinatuleentumisvaiheessa samoilla koneilla ja säilöntäaineilla kuin nurmisäilörehu. Kokoviljarehu soveltuu myös lypsylehmien ruokintaan. Energia-arvo kuitenkin vaihtelee viljalajeittain, -lajikkeittain ja erilaisista kasvuolosuhteista johtuen.vo

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun perusrehuissa on liian vähän valkuaista pötsimikrobien tarpeisiin. Herne lisäsi viljaa ja leikettä väkirehuna saaneiden lypsylehmien maitotuotosta ja maidon valkuaistuotosta. Tämä perustui lisääntyneeseen pötsimikrobien typen saantiin, mikä johti parempaan rehun sulavuuteen ja syöntiin. Syönnin lisääntyminen johtui parantuneesta kuidun sulavuudesta, sillä herneen valkuainen tehosti kuidun pötsisulavuutta, mutta ei juurikaan lisännyt pötsistä virtaavan rehuvalkuaisen määrää.vo

Säilörehut maistuvat hevosillekin

Säilörehu on maittava ja pölyttömyytensä takia hyvä vaihtoehto myös hevosten ruokintaan. Esikuivatun säilörehun käyttö hevosten rehuna on yleistynyt viime vuosina, mihin on vaikuttanut rehun varastoinnin, kuljetuksen ja käsittelyn helpottuminen pyöröpaalausmenetelmän kehittymisen myötä. Säilöntäaineen käytöstä on esikuivatun pyöröpaalisäilörehun teossa usein luovuttu, vaikka säilöntäaine turvaisi rehun laadun.vo

Intake, gain and carcass traits of Hereford and Charolais bulls offered diets based on triticale, barley and grass silages

Total mixed rations (TMR) based on grass silage (GS), triticale silage (TS), mixture of GS and TS, barley silage (BS) and mixture of GS and BS were fed to fifty Hereford (HF) and fifty Charolais (CH) bulls. The proportion (g kg(-1) dry matter [DM]) of the silages in the TMRs were as follows: (1) GS (600); (2) TS (600); (3) GS (300) and TS (300); (4) BS (600); (5) GS (300) and BS (300). Concentrate proportion was 400 g kg(-1) DM. According to feed analyses, the GS had 15 and 8% higher metabolizable energy (ME) concentration as well as 51 and 49% higher crude protein (CP) concentration compared to TS and BS, respectively. Average DM intake (DMI) on TS and BS containing diets was higher compared to GS as a sole forage (p=0.001). Compared to the TS based rations the use of BS rations increased daily DMI by 5% (pPeer reviewe

Muurahaishapon neutraloinnin vaikutus tuoreen ja esikuivatun säilörehun laatuun

Säilörehun hyvä laatu on tärkeää korkealuokkaisen maidon tuottamiseksi. Säilönnässä onnistuminen on oleellista myös taloudelliselta kannalta, sillä huonossa säilörehussa hukataan nurmen viljelyyn käytetyt panokset ja tilalle on hankittava muuta rehua. Säilöntäaineen käyttö varmistaa rehun hyvän käymislaadun. Perinteisesti hyväksi todetun muurahaishapon (MH) haittana on syövyttävyys. Se on vähentänyt happosäilöntäaineiden käyttöä erityisesti yleistyvässä urakoinnissa. Syövyttävyyttä voidaan vähentää neutraloimalla muurahaishappoa ammoniakilla eli korvaamalla osa muurahaishaposta sen suolalla ammoniumformiaatilla (AF). Ei kuitenkaan ole ollut tarkkaa tietämystä siitä, miten tämä neutralointi vaikuttaa säilöntäprosessiin eri kuiva-ainepitoisuuksissa. Laboratorio-mittakaavan kokeissa tutkittiin AF:n vaikutusta säilönnän aikana tuoreessa (ka 210 g/kg) ja esikuivatussa (ka 406 g/kg) nurmirehussa. Käsittelyjä oli seitsemän: Painorehu (PR) ilman säilöntäainetta sekä AF:MH-osuudet 0:85 (AF0), 5:80 (AF5), 10:75 (AF10), 20:65 (AF20), 30:55 (AF30) ja 40:45 (AF40). Lisäksi liuoksissa oli 15 % vettä. Annostus oli 6 g/kg rehua eli 5 l/t rehua. Säilönnänaikaisia muutoksia seurattiin avaamalla kaksi siiloa käsittelyä kohti 1, 3, 7, 21 ja 97 päivää säilönnästä. AF:n lisääntyvä osuus näkyi ensimmäisen viikon aikana hidastuvana pH:n laskuna, mutta silti kaikissa AF-käsittelyissä pH laski selvästi painorehua nopeammin. Tuoreessa rehussa painorehun pH laski AF-rehujen pH:ta alemmas kolmen ja seitsemän päivän välillä säilönnästä, kun esikuivatussa painorehun pH oli säilönnän loppuun asti (97 pv) AF-rehujen pH:ta korkeampi. Suurin AF-määrä (AF40) vähensi muurahaishapon käymistä rajoittavaa vaikutusta erityisesti tuoreessa rehussa, mutta siinäkin käyminen oli rajoittaneempaa kuin painorehussa (Taulukko 1). Muurahaishapon neutralointi ei heikentänyt sen säilöntätehoa, kun käytettiin suositusten mukaista annostusta 5 l/t

Effects of sodium nitrite treatment on the fermentation quality of red clover-grass silage harvested at two dry matter concentrations and inoculated with clostridia

Legumes are particularly susceptible to clostridial fermentation when ensiled because of their high buffering capacity and water-soluble carbohydrate contents. The aim of the study was to investigate if a sodium nitrite treatment (900 g t(-1) herbage in fresh matter [FM]) impairs butyric acid fermentation of red clover-timothy-meadow fescue silage compared with formic acid-treated (4 l t(-1) FM) and untreated silage. The sward was harvested after wilting at low dry matter (DM) (LDM, 194 g kg(-1)) and high DM (HDM, 314 g kg(-1)) concentrations and half of the herbage batches were inoculated with Clostridium tyrobutyricum spores before additive treatments. No butyric acid fermentation was observed in HDM silages probably because of the relatively high DM and nitrate contents of the herbage mixture. In LDM silage butyric acid was detected only in formic acid-treated silage, and the number of clostridia copies was higher in formic acid-treated than in sodium nitrite treated silage. Sodium nitrite treatment was superior to FA treatment in suppressing clostridial fermentation in the LDM silages.Peer reviewe

The effect of industrial processing and abomasal methionine infusion on utilisation of faba bean protein in dairy cows

Advances in Animal Biosciences vol 10 issue 3 (p.369-649) This book is part of a series which is a companion to the journal ANIMAL The Proceedings of the XIIIth International Symposium on Ruminant Physiology constitute summaries of papers.Peer reviewe