"Seitsemäs systeemityyppi on ihminen"

Vuorovaikutus, muutos, merkitys : sosiaalipsykologian perusteiden kriittinen tarkasteluAntti Eskol

Exposure to animals and the risk of allergic asthma: a population-based cross-sectional study in Finnish and Russian children

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>There is little information on potential differences in animal exposure between Finland and Russia and particularly on the effects of animal exposure on asthma among Russian children. The aim of the study was to compare the pet and farm animal exposures and to assess the relations of pre- and postnatal animal exposures to the occurrence of allergic asthma in Finnish and Russian school children.</p> <p>Methods</p> <p>We conducted a population-based cross-sectional study in neighbour towns on either side of the Finnish-Russian border; Imatra in Finland and Svetogorsk in Russia. The study population consisted of 512 Finnish and 581 Russian school children aged 7–16 years (response rate 79%). Multivariate logistic regression analysis was used to estimate adjusted odds ratios (OR) and 95% confidence intervals (CI) related to each exposure.</p> <p>Results</p> <p>Current indoor exposure to pets was more frequent among school children in Svetogorsk than in Imatra (67.5% vs. 56.0%, P < 0.001). Finnish children were exposed more frequently to dogs, whereas Russian children to cats during childhood and to farm animals during pregnancy and infancy. The risk of self-reported allergic asthma was inversely related to indoor dog keeping ever in Finland (adjusted OR 0.35, 95% CI 0.13, 0.95), whereas in Russia the risk of allergic asthma was increased in relation to combined indoor cat exposure during infancy and currently (4.56, 1.10, 18.91). The risk of asthma was elevated in relation to contact to farm animals during pregnancy (Finland: 1.95, 0.69, 5.50; Russia: 1.90, 0.70, 5.17) and early life (Finland: 2.05, 0.78, 5.40; Russia: 1.21, 0.39, 3.73).</p> <p>Conclusion</p> <p>Exposure to pets and farm animals during childhood differed significantly between Finland and Russia. Our study provides evidence that early-life exposure to cats increases the risk of asthma whereas exposure to dogs is protective. Our findings suggest that intermittent fetal and early-life exposure to farm animals increases the risk of allergic asthma in urban children visiting farms.</p

Veli Verkko Kolumbuksena eli paradoksin anatomia

Veli Verkko : moraalistatistiikko ja Suomen ensimmäinen kriminologi Risto Jaakkol

Hyötyä taseista : Ravinnetaseiden tulkinta ympäristön ja viljelyn hyödyksi

Hyötyä taseista -hankkeessa tuotettiin typen peltotaseiden jakaumat Suomen yleisimmille viljelykasveille yhdistämällä kaikki saatavilla oleva ja systemaattisesti kerätty ravinnetasetieto peltoviljelystä. Jakaumien perusteella viljelykasvit luokiteltiin neljään eri ryhmään: (I) säilörehunurmi, (II) kaura, ohra ja tärkkelysperuna, (III) kevätvehnä ja sokerijuurikas ja (IV) kevätrypsi, syysvehnä ja ruis. Kahden ensimmäisen ryhmän mediaanitaseet olivat samansuuruiset (kivennäismailla 13–14 kg/ha käytettäessä vain väkilannoitetyppeä), mutta säilörehunurmella typpitaseet olivat huomattavasti suuremmat jakauman yläpäässä. Kasviryhmässä III mediaanitase oli vastaavasti 32 kg/ha ja ryhmässä IV kaikkein korkein, 56 kg/ha. Typpitaseet olivat lisäksi em. kasviryhmissä eloperäisillä mailla pienempiä kuin kivennäismailla. Kotieläinlantaa käytettäessä typpitaseet laskettuna liukoisen typen mukaan olivat hieman suurempia kasviryhmässä II kun taas ryhmissä III ja IV eroa ei ollut tai tase oli pienempi (säilörehunurmi). Kasviryhmien sisällä typpitaseen suuruuteen vaikutti eniten typpilannoituksen määrä. Matalimmat taseet saavutettiin, kun satotaso oli korkea ilman että oli käytetty ympäristökorvauksen enimmäislannoitusmääriä. Korkeita typpitaseita sen sijaan esiintyi, kun satotaso oli jäänyt odotettua pienemmäksi huolimatta typpilannoituksesta. Tasejakaumiin liitettiin ympäristöinformaatio potentiaalisesta vesistökuormituksesta, jota arvioitiin koeaineistojen ja mallintamisen avulla. Kasviryhmissä I ja II noin neljännes liukoisen typen taseista oli niin korkeita (ylittävät tason 60 ja 25 kg/ha), että niistä voi aiheutua keskimääräistä selvästi korkeampi typen huuhtoutumisriski. Kasviryhmässä III puolet typpitaseista ylitti riskirajan ja ryhmässä IV yli puolet. Typpitaseita tarkasteltiin myös laskemalla op-timaalisen typpilannoituksen määrää erilaisilla hintasuhteilla. Tulosten perusteella nitraattiasetus ei rajoita taloudellisesti optimaalista typpilannoitusta kevätviljoilla, mutta rajoittaa typpilannoitusta säilörehunurmen kohdalla. Ympäristökorvauksen enimmäislannoitusmäärät johtavat kevätviljoilla typpitaseisiin (16–45 kg/ha kivennäismailla), jotka ovat keskimääräistä korkeampia verrattuna em. peltolohkojen jakaumiin, mutta eivät johda peltolohkoilla havaittuihin suurimpiin typpitaseisiin. Verrattuna rajoittamattomaan taloudelliseen optimointiin, ympäristökorvaukseen sitoutuneilla maatiloilla kasvintuotannosta saatava vuotuinen katetuotto vähenee usein vain alle 10 €/ha vil-jeltäessä viljaa kivennäismailla, kun taas säilörehun tuotannossa vastaava vähenemä on lähes 50 €/ha. Tuloksia havainnollistettiin esittämällä alustavia kriteerejä typpitaseiden arviointiin ja joillekin kasveille ehdotettiin myös liukoisen typen taseiden viitearvoja mahdollista ravinnetaseohjausta varten. Ravinnetaseisiin perustuvan ohjauksen vahvuudeksi tunnistettiin satotason huomiointi, mikä voisi kannustaa peltojen perusparannuksiin.201

Clinical assessment of a non-invasive wearable MEMS pressure sensor array for monitoring of arterial pulse waveform, heart rate and detection of atrial fibrillation

There is an unmet clinical need for a low cost and easy to use wearable devices for continuous cardiovascular health monitoring. A flexible and wearable wristband, based on microelectromechanical sensor (MEMS) elements array was developed to support this need. The performance of the device in cardiovascular monitoring was investigated by (i) comparing the arterial pressure waveform recordings to the gold standard, invasive catheter recording (n = 18), (ii) analyzing the ability to detect irregularities of the rhythm (n = 7), and (iii) measuring the heartrate monitoring accuracy (n = 31). Arterial waveforms carry important physiological information and the comparison study revealed that the recordings made with the wearable device and with the gold standard device resulted in almost identical (r = 0.9-0.99) pulse waveforms. The device can measure the heart rhythm and possible irregularities in it. A clustering analysis demonstrates a perfect classification accuracy between atrial fibrillation (AF) and sinus rhythm. The heartrate monitoring study showed near perfect beat-to-beat accuracy (sensitivity = 99.1%, precision = 100%) on healthy subjects. In contrast, beat-to-beat detection from coronary artery disease patients was challenging, but the averaged heartrate was extracted successfully (95% CI: -1.2 to 1.1 bpm). In conclusion, the results indicate that the device could be useful in remote monitoring of cardiovascular diseases and personalized medicine

Dopamine transporter binding in symptomatic controls and healthy volunteers: Considerations for neuroimaging trials

ObjectiveTo evaluate possible differences between brain dopamine transporter (DAT) binding in a group of symptomatic parkinsonism patients without dopaminergic degeneration and healthy individuals.BackgroundDopaminergic neuroimaging studies of Parkinson’s disease (PD) have often used control groups formed from symptomatic patients with apparently normal striatal dopamine function. We sought to investigate whether symptomatic patients can be used to represent dopaminergically normal healthy controls.MethodsForty healthy elderly individuals were scanned with DAT [123I]FP-CIT SPECT and compared to 69 age- and sex-matched symptomatic patients with nondegenerative conditions (including essential tremor, drug-induced parkinsonism and vascular parkinsonism). An automated region-of-interest based analysis of the caudate nucleus and the anterior/posterior putamen was performed. Specific binding ratios (SBR = [ROI-occ]/occ) were compared between the groups.ResultsDAT binding in symptomatic patients was 8.6% higher in the posterior putamen than in healthy controls (p = 0.03). Binding correlated negatively with age in both groups but not with motor symptom severity, cognitive function or depression ratings.ConclusionsPutaminal DAT binding, as measured with [123I]FP-CIT SPECT, was higher in symptomatic controls than in healthy individuals. The reason for the difference is unclear but can include selection bias when DAT binding is used to aid clinical diagnosis and possible self-selection bias in healthy volunteerism. This effect should be taken into consideration when designing and interpreting neuroimaging trials investigating the dopamine system with [123I]FP-CIT SPECT.</p

Young Male Crime Survey 1962

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten nuorten miesten itse ilmoitetun rikollisuuden tasoa, erityisesti varastamiseen ja muihin omaisuusrikoksiin sekä erilaisiin alkoholirikoksiin ja näistä saatuihin rangaistuksiin liittyen. Kysely oli ensimmäinen laatuaan, ja se oli osa kansainvälistä projektia, johon Suomen lisäksi osallistuivat Ruotsi, Norja ja Tanska. Aineisto on koodattu käsin alkuperäisistä kyselylomakkeista Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa vuonna 2005. Ensimmäisenä kysyttiin kuinka usein vastaajat olivat ajaneet jotakin moottoriajoneuvoja vuoden 1961 aikana, sekä olivatko he tehneet näin väkijuomien vaikutuksen alaisena samana tai jonakin muuna vuonna. Seuraavana kysyttiin kantaa esitettyyn väittämään, jonka mukaan todellisuudessa tapahtuu paljon enemmän varkauksia kuin tulee poliisin tietoon. Tiedusteltiin myös, onko vastaajilta joskus varastettu jotakin ja jos on, ilmoittivatko nämä siitä poliisille. Itse tehtyihin varkauksiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat koskaan yksin tai toisten kanssa ottaneet luvatta jotakin, ja erikseen ovatko nämä ottaneet osia tai varusteita autosta, muusta moottoriajoneuvosta tai polkupyörästä. Edelleen tiedusteltiin ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa ottaneet lainaksi ilman lupaa tai varastaneet auton, moottoripyörän, skooterin, mopedin, moottoriveneen, muun moottoriajoneuvon, polkupyörän tai vaihtoehtoisesti ei mitään näistä vuonna 1961 tai jonakin muuna vuonna. Lisäksi tiedusteltiin mitä varastetuille ajoneuvoille oli tehty, esimerkiksi palautettu, rikottu tai jätetty heitteille. Seuraavana kysyttiin, ovatko vastaajat ottaneet luvatta työpaikoiltaan jotakin ja kuinka usein. Kaupoista varastamista kartoitettiin erikseen kysymällä ovatko vastaajat itse ottaneet tai olleet mukana ottamassa kaupoista tavaraa maksamatta niitä, ja jos ovat, niin minkä ikäisiä he ovat tuolloin olleet. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat kahviloissa tai ravintoloissa käydessään vieneet mukanaan ruokailuvälineitä, tuhkakuppeja, laseja tms. esineitä. Viimeisenä varkausiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet mukana suorittamassa muunlaisia varkauksia kuin sellaisia, joista edellä on ollut puhe. Seuraavana tiedusteltiin sitä, ovatko vastaajat luvatta tunkeutuneet toisen rakennukseen tai asuntoon käyttämällä yleisavainta, tiirikkaa tai väärää avainta tahi rikkomalla ikkunoita, lukkoja, ovia tms., ja minkä ikäisenä näin oli tehty. Erikseen kartoitettiin sellaisen tavaran vastaanottamista, ostamista tai myyntiä, jonka vastaajat arvelevat olleen varastettua. Kysyttiin myös, oliko vastaajilta koskaan varastettu käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla väkivallalla, ja jos näin oli käynyt, olivatko he tehneet siitä ilmoituksen poliisille. Seuraavaksi kysyttiin samaa asiaa vastakkaisesta näkökulmasta: olivatko vastaajat itse anastaneet jotakin toiselle kuuluvaa käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkailemalla, ja tapahtuiko tämä edellisvuotena vai joskus muulloin. Tiedusteltiin myös, kuinka usein vastaajat olivat lähteneet kahvilasta, ravintolasta tai hotellista jättäen laskun tahallaan maksamatta. Alkoholiin liittyen kysyttiin ensin ovatko vastaajat tuoneet ulkomaanmatkalta maihin tupakkaa tai väkijuomia yli sallitun määrän maksamatta tullia. Lisäksi kartoitettiin mahdollista laittoman oluen tai muiden väkijuomien hankkimista Suomessa. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat joskus keittäneet viinaa ja milloin tämä tapahtui. Oltiin myös kiinnostuneita siitä, olivatko vastaajat olleet humalassa yleisellä paikalla ja käyttäytyneet häiritsevästi, ja minä vuonna tämä oli tapahtunut. Edelleen haluttiin tietää, olivatko vastaajat joutuneet poliisin kanssa tekemisiin juopumuksen takia, ja mitä heille silloin oli tapahtunut. Jos poliisi oli pidättänyt tai sakottanut, kysyttiin minä vuonna näin oli käynyt. Ilkivaltaan liittyen tiedusteltiin, ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa rikkoneet tahallaan katulamppuja, tienviittoja, katukilpiä, puhelinkoppeja tms. Lisäksi kysyttiin minkä ikäinen tytön pitää olla, ettei laki kiellä ryhtymistä sukupuoliyhdyntään tämän kanssa. Jos vastaajat arvelivat rikkoneensa tätä säännöstä, pyydettiin kertomaan minkä ikäinen kyseinen tyttö tuolloin oli ollut. Seuraavana haluttiin tietää olivatko vastaajat koskaan olleet tekemisissä poliisin tai muitten viranomaisten kanssa tekemiensä rikosten tai rikkomusten (ei juopumus) johdosta, ja milloin tämä oli tapahtunut. Jos kyseinen vuosi oli 1961, niin kysyttiin, mikä rikos oli kyseessä sekä mihin toimenpiteisiin heitä vastaan silloin ryhdyttiin. Jatkoksi haluttiin vielä tietää oliko vastaajiin sovellettu jonakin muuna vuonna erilaisia toimenpiteitä, kuten viranomaisen varoitusta, sakkoja tai ehdollisia vankeus- tai kuritushuonerangaistusta. Viimeisenä kysyttiin pitävätkö vastaajat rangaistuksia maassamme liian lempeinä, sopivina vai liian ankarina. Taustamuuttujina kyselyssä olivat syntymävuosi, koulutus, asuinkunta ja millaisessa osassa kaupunkia vastaajat asuivat sekä isän tai huoltajan ammattiasema. Lisäksi aineistossa on tieto siitä, millä kielellä (suomi tai ruotsi) hakemus oli täytetty, kuka oli kunkin vastaajan pääasiallinen miespuolinen huoltaja, sekä minkä kaupungin kutsuntoihin vastaajat osallistuivat.The survey covered self-reported crime of Finnish young males, focusing particularly on theft and other property crime, and alcohol-related offences and their punishments. The survey was first of its kind in Finland. It formed part of the comparative Nordic Draftee Research Programme conducted in Finland, Sweden, Norway and Denmark, coordinated by the Scandinavian Research Council for Criminology (Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi). The data have been manually coded from the original questionnaires in the National Research Institute of Legal Policy in 2005. The survey investigated the respondents' motor vehicle use and whether they had been driving while intoxicated. Regarding theft, the respondents were asked whether they had been victims of theft and if so whether they had told the police, and whether they themselves had participated in theft, particularly theft of motor vehicles or bicycles or theft from vehicles. Further questions covered experiences of joyriding and what had happened to the stolen vehicles (were the vehicles kept, sold, destroyed, returned). Theft from workplace, shoplifting, age when the shoplifting occurred, theft of ashtrays or such from cafes/restaurants, and participation in other types of theft were charted. The survey studied burglary by asking whether the respondents had unlawfully entered any property, which method was used for entry and what age the respondent had been at the time. Receiving, buying or selling stolen goods were charted. Regarding robbery, the respondents were asked whether they had been the victims of theft involving use or threat of violence, whether they had informed the police of this and whether they themselves had taken something from someone by using or threatening with violence. They were also asked whether they had left restaurants or hotels without paying. Regarding alcohol-related offences and their punishments, the respondents were asked whether they had participated in smuggling or illicit preparation of alcoholic substances, buying illicit alcoholic substances, or disorderly conduct while intoxicated. They were also asked whether they had had dealings with the police and other authorities because of intoxication and other offences committed, and what kind of punishment they had received. Opinions on the severity of Finnish punishments were charted as well as whether the respondents had deliberately damaged road signs or streetlights. One theme covered the respondents' knowledge of the legal age of consent and whether the respondents thought they had had sex with an underage girl and if so, what had her age been. Background variables included the language of the questionnaire (Finnish or Swedish), location of the call-up, the respondent's year of birth, education, municipality of residence, type of neighbourhood, and father's social class and occupational status