Evaluatie besluit uitwisseling leer- en begeleidingsgegevens

Data was collected for evaluation of a policy regarding data exchange between schools for the Dutch Ministry of Education (link to policy). Data are survey answers from representitives of primary, secondary and SEN schools in the Netherlands

Grief in Daily life Archive (Grief-ID Archive)

Grief is a natural response to the death of a loved one. Grief may vary between individuals and across time. When grief reactions are so intense that they disrupt daily functioning, a prolonged grief disorder (PGD) may apply. Most studies on PGD rely on cross-sectional survey data, which provide insights into between-person differences but are impossible to examine within person moment-to-moment changes in grief reactions. The Grief in Daily Life (Grief-ID) archive addresses this gap by providing harmonized datasets from ecological momentary assessment (EMA) projects. The use of EMA captures time- and context-dependent changes, disentangles between-person from within-person effects, reduces recall bias, and offers a more ecologically valid assessment of grief reactions. The archive complies with Findable, Accessible, Interoperable, Reusable (FAIR) research guiding principles and provides extensive metadata corresponding to each principle. Researchers are encouraged to reuse and contribute data to the Grief-ID archive, thereby furthering our understanding of grief in daily life. Data Collection Version 1.0 of the archive includes 315 participants and 22,050 EMA measurement points. On average, participants responded to 43.77 ESM notifications in total, with the median being 50, on a scale from 1 to 70, which reflects an overall compliance rate of 71%. Individuals aged 18 years and above were eligible to participate. People diagnosed with a psychotic disorder or those reporting suicidal ideation, assessed at baseline, were excluded from participation. The studies included in Version 1.0 consisted of three distinct phases of data collection. First, the initial baseline measures included questions assessing sociodemographic, loss characteristics, measures of psychopathology, and other measures. Second, the ESM phase was conducted using the Avicenna application (Avicenna Research, 2024). Participants rated the intensity of PGD symptoms and contextual factors five times a day, for a period of 14 days. Third, the final phase of the study was conducted following the ESM phase. In this phase, psychopathology symptoms were assessed in a manner consistent with that employed in phase one. Differences in recruitment strategies and inclusion criteria between the three different projects are outlined in supporting information. Accessibility To receive the data file, you are required to pre-register your study for the use of the Grief-ID Archive. More details can be found in the Data Access Protocol. Please complete the Data Access Protocol and send it to the designated points of contact listed in the data accessibility instructions. All metadata is openly available. More Information A detailed description of the archive, methodology, and datasets can be found in the accompanying data note: https://doi.org/10.13140/RG.2.2.12452.80004<p

EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2024

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat luottamus yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan, tiedotusvälineet, tekoälyn käyttö, julkinen talous, verotus, sijoittaminen sekä Yhdysvaltojen presidentinvaalit 2024. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa politiikkaa, eläkejärjestelmää, vaaleja ja Suomen suhteita Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaaja tuntee yhteiskunnassa vaikuttavia eri toimijoita kohtaan. Tiedusteltiin myös, mihin suuntaan vastaajat arvioivat esimerkiksi Suomen talouden, julkisen velan määrän, työllisyyden ja ulkoisen turvallisuuden kehittyvän lähivuosina. Näkemyksiä suomalaista uutisvälineistä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajat arvioivat esimerkiksi eri uutisvälineiden tapahtumista välittämän kuvan totuudenmukaisuutta, uutisvälineiden väitettyä politisoitumista sekä perinteisten tiedotusvälineiden luonnehdintoja. Kysyttiin myös ulkomaisten uutisvälineiden seuraamisesta. Tekoälyyn liittyen kysyttiin eri tekoälyn verkkosovellusten tuttuudesta ja mahdollisesta käytöstä. Tekoälyä käyttäneiltä kysyttiin ensisijaisesta käyttötarkoituksesta, käytön vaikutuksesta tehtävän hoitoon kuluneeseen aikaan ja tuotoksen laatuun sekä tekoälyn käytöstä työtehtävissä. Kysyttiin myös, miten työnantaja suhtautuu tekoälyn käyttöön työtehtävissä. Julkiseen talouteen liittyen tiedusteltiin vastaajien ajatuksia mahdollisista lisätoimista ja menoleikkauksista, joilla julkista taloutta voidaan tasapainottaa. Kysyttiin myös verotuksen muutostarpeista ja perintöveron poistamisesta sekä työeläkejärjestelmän rahoituksesta. Lisäksi kysyttiin vastaajien suhtautumisesta sijoittamiseen sekä heidän omista sijoituksistaan osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin. Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia erilaisia vaikutuksia Trumpin ja Harrisin valinnalla presidentiksi olisi esimerkiksi Yhdysvaltain talouteen sekä rauhaan ja konflikteihin maailmassa. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat Suomen Nato- ja EU-jäsenyyteen sekä euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli, talouden bruttotulot ja vähemmistöön kuuluminen.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Autumn 2024 survey included trust in various influencing institutions in Finnish society, the media, the use of artificial intelligence, public finances, taxation, investment, and the 2024 United States presidential election. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, politics, the pension system, elections, and Finland's relations with the United States. The respondents were asked to indicate their level of trust in different institutions. They were also asked about how Finland's economy, public debt levels, employment and security will develop in the coming years. The next set of questions focused on the Finnish media. The respondents were asked to evaluate, for example, the news accuracy, the alleged politicisation of the news media, and the characteristics of traditional media. The use of foreign news sources were also surveyed. The respondents were asked about their familiarity with and use of various AI-based online applications. Those who had used AI were asked about their primary purpose for doing so, the impact on task efficiency and output quality, and whether they used AI in their work. The study also charted employers' attitudes towards the use of AI in professional tasks. Financial matters were studied with questions relating taxation change needs and the rebalancing of public finance. Views on expenditure cuts to different public sectors and services were surveyed. Furthermore, the study examined attitudes towards investing and respondents' own investments in stocks and mutual funds. Finally, the respondents were asked to assess the potential impacts of either Trump or Harris being elected President of the United States, particularly in terms of the US economy and global peace and conflict. Opinions were also charted on Finland's NATO membership, Finland's EU membership and the adoption of the euro. Background variables included the respondent's gender, age group, number of inhabitants in the municipality of residence, region (NUTS3), type of employer, working hours, type of employment contract, education, economic activity and occupational status, employment sector, trade union membership, what political party R would vote for in parliamentary elections, self-perceived social class, mother tongue, minority status and annual gross income of the R's household

Participatory mapping data on heat and cooling perceptions in the 15th district of Vienna (summer 2024) (SUF edition)

Full edition for scientific use. The dataset consists of data from a public participation GIS survey and provides insights into heat perception in the dense and socially heterogenous 15th district in Vienna (Rudolfsheim-Fünfhaus). The data was collected within the research project “BLUEMAP: Map-based citizen knowledge on the use and development of Viennese blue spaces” at the Austrian Academy of Sciences (ÖAW) Institute for Urban and Regional Research. The project was funded by the Anniversary Fund of the City of Vienna for the ÖAW. The project duration was 01.03.2024 - 28.02.2025. Further information about the project can be found here: https://www.oeaw.ac.at/en/isr/sustainable-urban-region/bluemap-map-based-citizen-knowledge-on-the-use-and-development-of-viennese-blue-spaces. The method of data collection was a PPGIS (public participatory geographical information system) survey using the Maptionnaire software (Mapita). The online survey was developed in collaboration with local stakeholders (Gebietsbetreuung Stadterneuerung südwest, Bezirksvorstehung des 15. Wiener Gemeindebezirkes, Wiener Klimateam) with the aim of collecting place-based data about heat and cooling in the 15th district of the city of Vienna (Austria). The survey was open during summer 2024. It was available in five languages: German, English, Serbian/Bosnian/Croatian, Turkish and Hungarian. The sampling procedure was convenience sampling. The survey was distributed through the channels of the cooperation partners (mainly of Gebietsbetreuung Stadterneuerung südwest) and other local organizations, that are active in the 15th district. Additionally, some posters and flyers were distributed in public institutions, local suppliers and recreational facilities. The data consist of socio-demographic data about the respondents, data about perceived heat stress during summers, and mapped locations of 1st public places that are perceived as especially hot during summers, 2nd public places with perceived cooling benefits in summer, 3rd public places where respondents would wish for interventions concerning cooling or heat mitigation. No personal data was collected. The raw data was manually cleaned. Five mapped points for the third mapping question were removed as duplicates, some cases were assigned missing values because of small case counts. 219 respondents engaged with the survey questions, 162 finished the survey. The data includes 2060 mapped locations. The CRS of the spatial data is EPSG:4326 - WGS 84

The Irish Sports Monitor (ISM), 2015

The Irish Sports Monitor (ISM) is a large scale population-based survey designed to measure physical and social participation in sport and other forms of exercise in Ireland.It provides the most robust measurement of sports participation in all its forms within Ireland. The publication of results from this wave of the ISM comes at a time of increased focus on developing healthier lifestyles. Results from the first wave of the Healthy Ireland Survey in 2015 found that three in every five Irish people are either overweight or obese, with the key determinants coming through insufficient activity and poor dietary choices. International studies have also suggested that increasing levels of sedentary behaviour may in turn be increasing mortality risks to a similar extent as smoking or obesity.Increasing the levels and extent of involvement in sport is a crucial element in improving the health of the nation. However, the role of sport is not limited to the important physical benefits it provides. It benefits Irish society at community and national levels. Community structures are maintained through our sports clubs, local and inter-county or province rivalries provide endless sporting entertainment and excitement and international success fosters national pride

Rural Finland 2020: Swedish-Speaking Finns

Maaseutubarometri kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Tutkimuksen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on jatkoa Sitran "Maamerkit - maaseudun merkitykset" -ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteutetuille maaseutubarometreille. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää Suomen kansalaisten käsityksiä Suomen erilaisista alueista ja tämä osa käsittää Suomen ruotsinkielisen väestön. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin millaisia mielikuvia maaseutu sekä kaupunki heissä herättää. Kysyttiin myös, miten erilaiset alueet vastaavat käsitystä maaseudusta. Haluttiin myös tietää kuinka voimakkaana vastaaja kokee maaseutu/kaupunki -identiteetin. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten erilaiset ympäristöt liittyvät vastaajan elämään ja miten paljon näissä erilaisissa ympäristöissä ja paikoissa vastaaja viettää aikaa. Edelleen tiedusteltiin hyvän elämän elementeistä ja miten tärkeänä vastaajat kokevat tietyt asiat hyvän elämän näkökulmasta ja miten ne toteutuvat omalla kohdallaan. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä maaseutu merkitsee vastaajalle tänä päivänä ja mitä maaseutu todennäköisesti tulee merkitsemään 10 vuoden kuluttua. Pyydettiin myös arvioimaan, miten maaseudun merkitys tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tulevaisuudenkuvia maaseudusta ja kysyttiin, mitkä niistä parhaiten vastaisivat toiveita maaseudun tulevaisuudesta ja miten he uskovat asioiden olevan vuonna 2035. Kysyttiin myös ilmastonmuutoksesta ja sen suhteesta maaseutuun ja maaseudun kehityssuuntiin. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä ajankohtaisista maaseutuun liittyvistä aiheista. Lisäksi esitettiin maaseutuun liittyviä yrittäjyyttä koskevia väittämiä ja tiedusteltiin, toimiiko vastaaja tai onko hän ryhtymässä yrittäjäksi maaseudulla. Taustamuuttujina olivat muun muassa maakuntatiedot, syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti/asema, talouden bruttotulot, mitä puoluetta äänestäisi, talouden koko, lasten määrä ja ikä sekä asumismuoto.The Rural Finland survey explores the meaning and future of rural areas. The aim of the survey is to provide information on how Finns perceive the countryside. The study is a continuation of the surveys conducted in the Landmarks Programme of the Finnish Innovation Fund (Sitra) in 2009 and 2011. The aim of this part of the survey is to explore Finnish citizens' perceptions of the different regions of Finland and this part includes the Swedish-speaking population of Finland. First, respondents were asked what kind of images they had of the countryside and the city. They were also asked how different areas correspond to their perception of the countryside. In addition, they wanted to know how strong the rural/urban identity was perceived by the respondents. Then, they were asked how different environments are related to their lives and how much time they spend in these different environments and places. Further questions were asked about the elements of a good life and how important respondents perceive certain things to be in terms of a good life and how they are implemented in their own case. Next, the respondents were asked what the countryside means to them today and what the countryside is likely to mean in 10 years' time. They were also asked to assess how the meaning of rural areas will change in the future. Then respondents were presented with future scenarios for the countryside and asked which of them best reflected their hopes for the future of the countryside and how they thought things would be in 2035. They were also asked about climate change and its relationship to rural areas and trends in rural development. Finally, statements were made on current issues related to the countryside. In addition, questions were asked about entrepreneurship in rural areas and whether the respondent was or was about to become an entrepreneur in a rural area. Background variables were, among others, regional information, year of birth, gender, education, occupational status, gross household income, which political party they would vote for, household size, number and age of children, and type of residence

Eurostudent VII: Ireland 2019

Ireland is one of 30 countries which participated in the Eurostudent VII survey, and this dataset continues the initiative of previous Eurostudent reports extensively analysing the characteristics of students studying in Ireland by examining the demographic profile of the student population, the courses they are undertaking, their income and expenditure, their accomodation and employment, the route they took into higher education and the extent to which they study abroad as part of their programme

The Irish Sports Monitor (ISM), 2011

The Irish Sports Monitor (ISM) is a large scale population-based survey designed to measure physical and social participation in sport and other forms of exercise in Ireland. It provides the most robust measurement of sports participation in all its forms within Ireland

Local Educational Ethos: Interviews with Pupils, Staff and Guardians in Secondary Schools 2019-2020

Aineisto koostuu kolmen eri koulun oppilaiden, huoltajien sekä henkilökunnan jäsenten haastatteluista, joissa haastateltava pohtivat hyvin toimivia kouluja ja koulutuksen urbaaneja haasteita eriytyvissä kaupungeissa. Kukin haastattelulitteraatti on omana tiedostonaan, yhdessä kolmesta koulukohtaisesta kansiosta. Osa haastatteluista on yksilöhaastatteluita ja osa ryhmähaastatteluita. Aineisto on kerätty osana Paikallinen koulutuseetos (LEE) -tutkimushanketta. Huoltajien haastatteluissa käsitellään muun muassa lapsen siirtymistä alakoulusta yläkouluun ja sitä, miten siirtymä on sujunut. Lisäksi haastatteluissa keskustellaan koulusta sekä koulun henkilökunnan ja huoltajien välisistä suhteista yleisellä tasolla. Haastatteluissa oltiin myös kiinnostuneita huoltajien ajatuksista liittyen kaupunginosaan, jossa koulu sijaitsee. Koulun johdon sekä opettajien ja muun koulun henkilökunnan haastatteluissa keskustellaan esimerkiksi koulun käytännöistä turvata yhdenvertaisuus, koulun ilmapiiristä, monikulttuurisuudesta, painotusluokista, oppilaiden erityisen tuen tarpeista sekä koulusta työyhteisönä. Lisäksi keskustellaan alueesta, jolla koulu sijaitsee. Oppilaiden haastatteluissa sen sijaan tiedustellaan viihtyykö oppilas koulussa ja mitä yleisesti ajattelee kyseisestä koulusta. Lisäksi keskustellaan kaverisuhteista sekä suhteista koulun aikuisiin. Keskusteluissa pohditaan muun muassa kiusaamista ja siihen puuttumista. Myös koulun monikulttuurisuudesta keskustellaan sekä oppilaan vapaa-ajasta, perhesuhteista, rahasta sekä tulevaisuuden ajatuksista ja toiveista. Taustatietoina ovat haastateltavan asema (oppilas, huoltaja, henkilöstö), sukupuoli, koulutieto (koulu 1, 2 tai 3) sekä haastatteluajankohta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with pupils, carers and staff members from three different schools, in which the interviewees reflect on well-functioning schools and the urban challenges of education in segregated cities. Each interview transcript is in its own file, in one of three school-specific folders. Some of the interviews are individual interviews and some are group interviews. The data was collected as part of the Local Educational Ethos (LEE) research project. The interviews with parents cover, among other things, the transition from primary to lower secondary school and how the transition has gone. They also discuss about the school and the relationship between school staff and carers in general. They were also interested in carers' thoughts about the district in which the school is located. Interviews with the school management, teachers and other school staff discuss issues such as the school's practices to ensure equality, the school atmosphere, cultural pluralism, pupils' special support needs and the school as a work community. The area where the school is located is also discussed. The student interviews, on the other hand, ask whether the student enjoys the school and what they think about the school in general. They also discuss relationships with friends and with adults in the school. Discussions include issues such as bullying and how to deal with it. The school's cultural pluralism is also discussed, as well as the student's free time, family relationships, money and thoughts and hopes for the future. Background information includes the interviewee's status (student, guardian, staff), gender and school (school 1, 2 or 3). The data were organised into an easy to use HTML version at FSD

Memories of Celebrating Birthdays 2023-2024

Aineisto koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän Paljon onnea vaan! -muistitietokeruun kirjoitusvastauksista. Kirjoituksissa suomalaiset kertovat muistojaan syntymäpäiväjuhlien viettämisestä. Kirjoituskutsussa vastaajien avuksi annettiin useampia apukysymyksiä kirjoittamisen helpottamiseksi. Apukysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, miten pyöreitä vuosia on juhlittu vastaajan perheessä ja lähipiirissä, kuinka vastaaja itse on viettänyt syntymäpäiviään elämänsä varrella, miltä syntymäpäivien viettäminen ja juhlan keskipisteenä oleminen tuntuu ja miten vastaajan suhtautuminen syntymäpäivien viettämiseen on iän myötä muuttunut. Jos vastaaja ei vietä syntymäpäiviä, pyydettiin kertomaan minkä vuoksi hän ei niitä vietä. Muistella sai myös muita kuin omia syntymäpäiviään. Taustatietona on mainittu vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ammatti ja paikkakunta, jos hän on antanut niistä tiedon.The data consists of responses to a writing collection organized by the Finnish Literature Society. In their writings, people share their memories of celebrating birthdays. The call for writings provided respondents with several helpful questions to make writing easier. The questions asked, for example, how birthdays have been celebrated in the respondent's family and circle of friends, how the respondents have celebrated their birthdays throughout their life, how it feels to celebrate birthdays and be the center of attention, and how the respondent's attitude toward celebrating birthdays has changed with age. If the respondent did not celebrate birthdays, they were asked to explain why. Respondents were also asked to recall birthdays other than their own. The respondent's gender, year of birth, occupation, and location were included as background information, if provided