Consuming communities: the neighbourhood unit and the role of retail spaces on British housing estates, 1944–1958

This article challenges perceptions about the origins and objectives of the ‘neighbourhood unit principle’ that emerged in 1944, by focusing on the location and purpose of shops. It argues that the positioning of retail spaces was central, but largely overlooked, to the socio-spatial schema that lay at the heart of the neighbourhood principle. Planners saw shops as a hub of face-to-face interaction, through which nebulous objectives like ‘community spirit’ might be engendered. However, planners did not account for the way that their need-based model of shopping might be undermined by the consumer habits of inhabitants and the changing objectives of retailers

SIJOITTUMISPÄÄTÖKSET JA MUUTOKSEN JOHTAMINEN VÄHITTÄISKAUPASSA

Sijaintipaikan merkitys yrityksen toiminnalle on tärkeä tekijä liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Oikean sijaintipaikan avulla voidaan parantaa tulosta huomattavasti, kun taas väärä paikka voi johtaa jopa liiketoiminnan loppumiseen. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tekijöitä, joiden perusteella vähittäiskaupassa tehdään sijoittumispäätöksiä. Niitä tekijöitä käytettiin sijaintitekijäanalyysissä, jonka avulla voidaan verrata eri sijaintipaikkoja yritykselle tärkeiden kriteereiden pohjalta. Tutkimukseen liitettiin case -yritys, joka on toiminut nykyisissä tiloissaan usean vuoden ajan. Nyt sillä on tiedossa uudet tilat. Sijaintitekijäanalyysia voidaan käyttää päätöksenteon apuna, kun täytyy päättää, täytyykö yrityksen sijaintia muuttaa. Tutkimuksessa analyysia käytettiin spesifisten sijaintipaikkojen sekä alueiden vertailussa. Toinen olennainen tutkimuksen kohde on se, miten mahdollinen muutto uuteen sijaintipaikkaan saadaan johdettua. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään työkaluja henkilökunnan muutosvastarinnan ehkäisemiseen sekä asiakkaiden ohjaamiseen uuteen toimitilaan. Muutoksen tason määrittäminen auttaa siinä, kuinka laajaa muutoksen hallintaa tarvitaan. Muutosviestintää taas pidetään keinona muutoksen tiedottamisesta asiakkaille. Kaksi yrityksessä sen perustamisesta saakka työskennellyttä henkilöä antoivat arvosanat kriteereille. He tuntevat yrityksen ja alueet hyvin, ja osaavat siksi parhaiten antaa analyysiin vaadittavat todenmukaiset painoarvot ja arvosanat. Tutkimustulosten mukaan uusi sijaintipaikka sai molemmassa analyysissa molemmilta henkilöiltä olennaisesti paremmat arvosanat kuin nykyinen paikka. Muutosviestinnän tutkimisella puolestaan saatiin selville joitakin yritykselle sopivia työkaluja muutoksen johtamiseen. Niitä ovat muun muassa suorat ja välilliset viestinnän keinot.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Aseistajakieltäytyjistä luokkataistelijoiden eturintamaan. Teuvan työväenliikkeen ideologinen kehitys sisällissodasta lapualaisvuosiin

Pro gradu ­tutkimuksessa tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan kunnan työväenliikkeen ideologista kehitystä vuosien 1918­-1930 välillä. Alkuasetelmaltaan tutkimuskohteen tekee kiinnostavaksi sisällissodan tapahtumat, jotka Teuvalla poikkesivat selvästi ympäröivän ”valkoisen” maakunnan tapahtumista. Kun muualla Etelä-Pohjanmaalla valkoiseen armeijaan liittyminen oli lähes itsestäänselvyys, Teuvalla kutsuntoja protestoitiin. Vuoden 1918 keväällä 74 kunnan vahvaan työväenliikkeeseen kuuluvaa miestä suljettiin sodan ajaksi vankileirille Närpiöön. Tutkimuksessa on hyödynnetty etenkin politiikan tutkimuksessa käytettyä ’ideologian’ käsitettä, joka määritellään johdannossa. ’Ideologiaa’ tutkitaan työssä teemoittain luomalla aluksi katsaus kunnan ja alueen sosioekonomiseen, mentaaliseen ja historialliseen perustaan. Seuraavaksi esitellään lähinnä kvantitatiivisin menetelmin vasemmiston kannatus kunnassa tutkimusajanjaksolla. Kannatus koostuu tutkimuksessa vaalikannatuksesta eduskunta- ja kunnallisvaaleissa sekä jäsenmäärän kehityksestä aikavälillä 1917­-1928. Taustan ja vaalikäyttäytymisen analyysin jälkeen siirrytään tutkimaan käytännön järjestäytymistä sisällissodan jälkeen sekä konkreettista poliittista toimintaa. Viidennessä luvussa tutkimuksen keskiössä on työväenliikkeen jäsenten puoluelehdissä ja järjestölehdessä käymä poliittis-yhteiskunnallinen diskurssi, millä pyritään havainnollistamaan työväenliikkeen aatemaailman merkitystä etenkin jäsenistön eliitille. Viimeisessä luvussa tarkastellaan lapuanliikkeen aikaisia tapahtumia Teuvalla. Luvussa pyritään mittaamaan paikallisen työväenliikkeen 1920-luvulla tekemien ideologisten valintojen syvyys ja saamaan selville ulkopuolisen väestön suhtautuminen työväenliikkeeseen. Tutkimuksessa selvisi, että Teuvan työväenliikkeen keväällä 1918 tekemä, alueelle melko poikkeuksellinen ideologinen valinta sai jatkoa 1920-luvulla, ja myöhemminkin. Kaikki kolme kunnan aktiivista työväenyhdistystä valitsivat poliittiseksi suunnakseen kommunismin 1920-luvun alussa. Kommunistinen valinta tiivistyi Perälän ja Kirkonkylän työväenyhdistyksissä. Yhdistysten aktiivisimmat jäsenet liittyivät vuoden 1925 aikana maanalaiseen Suomen Kommunistiseen Puolueeseen, jonka yhteydet Teuvalle olivat niin tukevat, että kunnasta tuli illegaalin kommunistisen puolueen maalaiskeskus Etelä-Pohjanmaalla. Merkittävää oli, että sisällissodan vangitsemisista eniten kärsineet Perälä ja Kirkonkylä valitsivat pysyvästi kommunismin, mutta valkoiseen armeijaan vuonna 1918 liittyneet Äystön työväenyhdistyksen jäsenet palasivat vuonna 1924 sosialidemokraattiseen puolueeseen. Kommunismi sai kaikupohjansa myös pienviljelijäkysymyksistä, sillä varsinkin Perälän ja Kirkonkylän työväenyhdistyksen eliitissä pienviljelijöillä oli vankka edustus. Vasemmistolainen aate näkyi kunnassa myös laajamittaisena kirkosta eroamisena vuoden 1923 uskonnonvapauslain jälkeen. Kirkkoa vastaan kävivät etenkin Kirkonkylän kommunistinuoret, joiden nuoriso-osastosta ja opintoyhdistyksestä tuli kommunistisen radikalismin kehto Teuvalla. Lapualaisvuosina työväenliikkeen jäsenet saivat maksaa sitoutumisestaan kommunistiseen liikkeeseen. Teuvalaisten tekemä suuntavalinta näkyi kunnassa poliittisina vainoina ja lopulta myös laajamittaisina vangitsemisina.1. POHJALAINEN TYÖVÄENLIIKE JA SOSIALISMIN IDEOLOGIA 1.1. Valkean lakeuden punaiset reunat 1.2. Ideologian määritelmä, tutkiminen ja lähdemateriaali 1.3. Käsitteet 2. TYÖVÄENLIIKKEEN TULO JA LÄPÄISY TEUVALAISESSA KYLÄYHTEISÖSSÄ 2.1. Sosioekonominen ja mentaalinen perusta paikkakunnalla 2.1.1. Maanomistusolot Suupohjassa ja lähiympäristössä 2.1.2. Hengellinen ja aatteellinen elämä Teuvalla 2.2. Työväenliike saapuu Teuvalle 2.3. Syksyn 1917 suojeluskuntakysymys – kompromissista konfliktiin 2.4. Sisällissota ja aseistakieltäytyjien vangitsemiset 2.5. Äystö tuomitsee punakapinan – vai tuomitseeko? 3. VASEMMISTON VAALIKANNATUS JA JÄSENMÄÄRÄ TEUVALLA SISÄLLISSODAN JÄLKEEN 3.1. Eduskuntavaalit 1919–1929 3.2. Kunnallisvaalit 1919–1928 3.3. Teuvan työväenyhdistysten jäsenmäärä 1917–1928 4. KÄÄNTYMINEN KOMMUNISMIIN: POLIITTINEN JÄRJESTÄYTYMINEN JA TOIMINTA 1919–1928 4.1. Poliittisen suunnan valinta ja vakiintuminen 4.1.1. Teuva valitsee vasemmistoradikalismin 4.1.2. Kansalaiskokoukset vahvistavat oppositiohenkeä 4.1.3. Nuoret kommunistit 4.1.4. SSTP:n lakkauttamisen vaikutukset työväenliikkeeseen 4.2. Radikalisoituminen 4.2.1. Maanalaisen SKP:n organisaatio 4.2.2. Teuva – SKP:n pohjalaiskeskus 1925–1928 4.2.3. Vappumarsseja ja poliittisia ompeluseuroja 4.2.4. SKP:n piirijärjestelijä Arvo Säntti ja kansanedustaja Juho Perälä 4.3. Työväenliikkeen osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan 4.3.1. Kirkosta eroaminen järjestäytyneenä vasemmistolaisena protestina 4.3.2. Sosialistisen valtuustoryhmän toiminta 1919–1929 5. POLIITTINEN DISKURSSI LEHDISSÄ: TEUVAN TYÖVÄENLIIKKEEN AATEMAAILMA JA SEN RETORINEN ESITTÄMINEN 5.1. Työ ja elinolot: Raatajat Kurikan kurjilla rajoilla 5.2. Talonpoikaiskysymys: Nuijamiesten jälkeläiset Flemingin joukoissa 5.2.1. Työläisen ja talonpojan liitto 5.2.2. Talonpoikaiskysymys teuvalaisten kirjeenvaihtajien kirjeissä 5.3. Yhteiskunta: Luokkarajat selviksi! 5.3.1. Luokkapuhtaus kotimaassa 5.3.2. Marttyyrinpunainen neuvostotulevaisuus 6. LAPUALAISET PUHDISTUKSET 6.1. Kiristyvä taloudellinen ja sisäpoliittinen tilanne 1929–1930 6.2. Teuvan työväenliike uhmaa lapualaisuutta 6.3. Juho Perälän muilutus Neuvostoliittoon ja muu lapualaisterrori 6.4. Valtuuston puhdistaminen ja suljetut vaalit 1930 6.5. Teuvalaiset tuomiolle valtiopetoksesta 7. ASEISTAKIELTÄYTYJISTÄ LUOKKATAISTELIJOIDEN ETURINTAMAAN EPILOGI LÄHTEET LIITE 1. TEUVAN SIJAINTI ETELÄ-POHJANMAALLA LIITE 2. TEUVAN KYLÄT JA RAUTATIE LIITE 3. ETELÄ-POHJANMAAN VAALIPIIRI

Otitis media aguda (OMA)

Approximately 80% of all children will have a case of acute otitis media (AOM). Even though it is a frequent pathology, there is a considerable percentage of miss diagnosis that leads to incorrect management, presenting a huge impact in the economy. AOM is a self-limited infectious process in most cases, however, it remains one of the most frequent indications for the use of antibioticsAproximadamente 80% de todos los niños va a presentar un caso de otitis media aguda (OMA). Aun siendo una patología frecuente, existe un porcentaje de error diagnóstico nada despreciable que lleva a un manejo impreciso, lo cual tiene un alto impacto económico. La OMA es un proceso infeccioso auto limitado en la mayoría de los casos, sin embargo, sigue siendo una de las indicaciones para el uso de antibioticoterapia más frecuent

Criteris de remissió dels pacients en edat pediàtrica als serveis de diagnòstic per la imatge: patologies del cap i del sistema nerviós central

Pediatria; Diagnòstic per la imatge; Radiologia; PatologiesPediatría; Diagnóstico para la imagen; Radiología; PatologíasPediatrics; Diagnostic imaging; Radiology; DiseasesEl Grup de Treball ha elaborat el present document "Criteris de remissió de pacients en edat pediàtrica als serveis de diagnòstic per la imatge" dins del marc del Pla de salut 2016-2020 del Pla de disminució de la radiació ionitzant innecessària en edat pediàtrica (2015-2018) i del Pla estratègic per a la seguretat dels pacients a Catalunya (2014-2018). Aquest document té com a objectiu millorar la indicació i la justificació de les proves de diagnòstic per la imatge de les principals patologies del cap i del sistema nerviós central en població pediàtrica per tal de disminuir les radiacions ionitzants innecessàries i millorar la seguretat d’aquests pacient

Neoendogeenisen maaseutupolitiikan ilmeneminen kylätoiminnassa

Tarkastelemme suomalaisen maaseutupolitiikan nykyisen verkostomaisen toimintatavan suhdetta kylätoimintaan neoendogeenisen maaseudun kehittämisen teoreettisessa kehyksessä. Huomio kohdistuu ulkosyntyisten, eksogeenisten, ja sisäsyntyisten, endogeenisten, tekijöiden toisiinsa kietoutumiseen. Tarkasteluun nousevat välitysmekanismit eli instituutiot ja prosessit, joissa hyvin erilaiset toimijat hakevat kumppanuuksia ja pyrkivät yhteisiin strategisiin päämääriin maaseudun kehittämisessä. Tässä asetelmassa erityisen tärkeitä ovat paikallisten toimijoiden osallistuminen ja toiminta kumppanuuksissa. Tutkimusaineistona on valtakunnallinen Kylätoiminnan tila 2010 -kysely. Kylätoiminnan kytkeytyminen laajempiin maaseudun kehittämisohjelmiin ja julkiseen rahoitukseen on tarkoittanut sekä kyläsuunnittelun että hanketoiminnan korostumista. Analyysimme mukaan neoendogeenisen maaseutupolitiikan ideaali ei ainakaan kylätoimijoiden kokeman perusteella täysin toteudu. Hankkeita vierastetaan byrokraattisina. Välitysmekanismit ja -prosessit eivät toimi riittävän hyvin. Myös kuntien välittäjäroolia maaseutupolitiikan kokonaisuudessa olisi tarkasteltava uudelleen

Etulehdet visuaalisena mediana

Pyrin tutkimuksessani Etulehdet visuaalisena mediana selvittämään, mitä visuaalisia tehtäviä etulehdillä voi olla. Työ sijoittuu visuaalisen viestinnän tutkimuksen kenttään ja näkökulma on aineistolähtöinen. Aineisto koostuu Suomessa ilmestyneen kaunokirjallisuuden etulehdistä. Jaan aineiston ryhmiin sen mukaan, miten siinä ilmenevät katse, liike ja muutos, tekstin ja kuvan suhde sekä tilallisuus. Tukeudun näissä jaotteluissa useisiin lähteisiin, erityisesti Guther Kressin ja Theo van Leeuwenin, Gustaf Cavalliuksen, Kai Mikkosen, Anja Hatvan ja Irvin Rockin tutkimuksiin. Erittelen jaotteluissa ilmeneviä seikkoja aineistoesimerkkien avulla. Aineistoryhmien tarkastelun perusteella esitän, että etulehdillä on viisi visuaalista tehtävää. Etulehdet voivat koristaa, osoittaa kirjan kuuluvan sarjaan, tarjota informaatiota, kuljettaa tarinaa ja syventää lukijan ja kirjan välistä suhdetta. Perustelen näitä tehtäviä aineistoesimerkkien avulla. Lopuksi pohdin etulehtien mahdollisuuksia ja asemaa teollisessa kirjasuunnitteluss