”Oppilaat lähtevät hyvin mukaan jopa jumppajuttuihin”:en studie om användning av fysiskt aktiverande arbetssätt i undervisning av hälsokunskap och svenska på högstadiet

Abstrakt. Denna pro gradu-avhandling behandlade användning av fysiskt aktiverande arbetssätt i undervisning av hälsokunskap och svenska på högstadiet. Fysiskt aktiverande arbetssätt har blivit allt vanligare i undervisningen under de senaste åren. Det sägs även i den nyaste läroplanen för grundläggande utbildning, som togs i bruk hösten 2016, att aktiverande arbetssätt samt rörelse motiverar elever och bidrar till glädje i lärandet. Många undersökningar visar att fysisk aktivitet har positiva effekter bland annat på inlärning. Jag märkte detta under min lärarpraktik, och därför vill jag använda fysiskt aktiverande arbetssätt i min undervisning. Syftet med avhandlingen var att samla in idéer om fysiskt aktiverande arbetssätt samt få svar på forskningsfrågorna som var följande: Vilka fysiskt aktiverande arbetssätt använder lärarna i undervisning av hälsokunskap och svenska? Vilka effekter har användning av fysiskt aktiverande arbetssätt? Vilka slags likheter och skillnader i användning av fysiskt aktiverande arbetssätt finns det mellan undervisning i hälsokunskap samt svenskundervisning? Materialinsamlingsmetoden var enkät, och svaren samlades in under 12.10‒14.11.2021. Materialet bestod av 24 lärares enkätsvar, och av informanterna var 9 svensklärare och 15 hälsokunskapslärare. Materialet analyserades kvalitativt eller kvantitativt, och den valda analysmetoden var en materialbaserad innehållsanalys. De viktigaste resultaten är att fysiskt aktiverande arbetssätt som informanterna använder är bland annat pausgymnastik, svarandet genom rörelser, användning av skolans andra utrymmen, stationsinlärning samt platsbyte mitt i lektionen. Informanterna använder även olika spel, lekar och mobilapplikationer som aktiverar eleverna under lektionen. Resultaten visar att fysiskt aktiverande arbetssätt har positiva effekter bland annat på elevernas koncentration, motivation och inlärning, men enligt informanterna har dessa arbetssätt både positiva och negativa effekter på arbetsron. På basis av denna undersökning finns det mycket likheter i undervisning av hälsokunskap och svenska men bara några skillnader. Den mest framträdande skillnaden är att hälsokunskapslärarna använder redskap som ökar fysisk aktivitet, som till exempel gymnastikbollar. Denna undersökning visar att det är nödvändigt att använda fysiskt aktiverande arbetssätt i undervisningen, eftersom fysisk aktivitet har många positiva effekter. Undersökningen ger många idéer om fysiskt aktiverande arbetssätt, och jag tror att alla ämneslärare kan dra nytta av dessa. Det är viktigt att inkludera fysisk aktivitet i varje lektion, men lärarna har ofta inte mycket tid att planera lektioner. Då är det bra att det finns färdiga idéer om fysiskt aktiverande arbetssätt. I vidare forskning skulle man kunna studera andra skolstadier och läroämnen samt använda olika forskningsmetoder.Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma käsitteli fyysisesti aktivoivien työtapojen käyttöä terveystiedon ja ruotsin opetuksessa yläasteella. Fyysisesti aktivoivat työtavat ovat tulleet yhä tavallisemmiksi opetuksessa viimeisten vuosien aikana. Myös uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa, joka otettiin käyttöön syksyllä 2016, sanotaan, että aktivoivat työtavat sekä liikkuminen motivoivat oppilaita ja edistävät oppimisen iloa. Monet tutkimukset osoittavat, että fyysisellä aktiivisuudella on positiivisia vaikutuksia muun muassa oppimiseen. Huomasin tämän opetusharjoitteluni aikana, ja siksi haluan käyttää fyysisesti aktivoivia työtapoja opetuksessani. Tutkielman tavoitteena oli koota ideoita fyysisesti aktivoivista työtavoista sekä saada vastaukset tutkimuskysymyksiin, jotka olivat seuraavat: Mitä fyysisesti aktivoivia työtapoja opettajat käyttävät terveystiedon ja ruotsin opetuksessa? Mitä vaikutuksia fyysisesti aktivoivien työtapojen käytöllä on? Mitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia fyysisesti aktivoivien työtapojen käytössä on terveystiedon ja ruotsin opetuksen välillä? Aineistonkeruumenetelmä oli kysely, ja vastaukset kerättiin 12.10.‒14.11.2021. Aineisto koostui 24 opettajan kyselyvastauksista, ja informanteista 9 oli ruotsinopettajaa ja 15 terveystiedon opettajaa. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti, ja valittu analyysimenetelmä oli aineistopohjainen sisällönanalyysi. Tärkeimmät tulokset ovat, että fyysisesti aktivoivat työtavat, joita informantit käyttävät ovat muun muassa taukojumppa, vastaaminen liikkeiden avulla, koulun muiden tilojen käyttäminen, työpistetyöskentely sekä paikkojen vaihto kesken tunnin. Informantit käyttävät myös erilaisia pelejä, leikkejä ja mobiilisovelluksia, jotka aktivoivat oppilaita oppitunnin aikana. Tulokset osoittavat, että fyysisesti aktivoivilla työtavoilla on positiivisia vaikutuksia muun muassa oppilaiden keskittymiseen, motivaatioon ja oppimiseen, mutta informanttien mukaan näillä työtavoilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työrauhaan. Tämän tutkimuksen perusteella terveystiedon ja ruotsin opetuksessa on paljon samankaltaisuuksia, mutta vain joitakin eroavaisuuksia. Huomattavin ero on, että terveystiedon opettajat käyttävät välineitä, jotka lisäävät fyysistä aktiivisuutta, kuten esimerkiksi jumppapalloja. Tämä tutkimus osoittaa, että fyysisesti aktivoivien työtapojen käyttö opetuksessa on tarpeellista, koska fyysisellä aktiivisuudella on monia positiivisia vaikutuksia. Tutkimus antaa monta ideaa fyysisesti aktivoivista työtavoista, ja luulen, että kaikki aineenopettajat voivat hyödyntää niitä. On tärkeää sisällyttää fyysistä aktiivisuutta jokaiseen oppituntiin, mutta opettajilla ei usein ole paljon aikaa suunnitella oppitunteja. Silloin on hyvä, että on valmiita ideoita fyysisesti aktivoivista työtavoista. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tutkia muita kouluasteita ja oppiaineita sekä käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä

Prognostic value of isolated tumour cells in sentinel lymph nodes in early-stage breast cancer : a prospective study

BACKGROUND: The prognostic significance of isolated tumour cells (ITCs) in the sentinel nodes (SNs) is controversial in early breast cancer, and some centres have abandoned immunohistochemistry to detect ITCs. METHODS: Patients with unilateral pT1N0 breast cancer, operated between February 2001 and August 2005 at a university hospital were included in this prospective, population-based cohort study. Survival of 936 patients with or without isolated tumour cells (ITC) in their SNs were compared with the log-rank test and Cox regression analysis. RESULTS: Eight hundred sixty one (92.0%) patients were ITC-negative (pN0i-) and 75 (8.0%) ITC-positive (pN0i+). Patients with ITC-positive cancer received more frequently adjuvant systemic therapies than those with ITC-negative cancer. The median follow-up time was 9.5 years. Ten-year distant disease-free survival was 95.3% in the pN0i-group and 88.8% in the pN0i+ group (P = 0.013). ITCs were an independent prognostic factor in a Cox regression model (HR = 2.34, 95% CI 1.09-5.04; P = 0.029), together with tumour Ki-67 proliferation index and diameter. ITCs were associated with unfavourable overall survival (P = 0.005) and breast cancer-specific survival (P = 0.001). CONCLUSIONS: We conclude that presence of ITCs in the SNs is an adverse prognostic factor in early small node-negative breast cancer, and may be considered in the decision-making for adjuvant therapy.Peer reviewe

Denitrification in the River Estuaries of the Northern Baltic Sea

Estuaries have been suggested to have an important role in reducing the nitrogen load transported to the sea. We measured denitrification rates in six estuaries of the northern Baltic Sea. Four of them were river mouths in the Bothnian Bay (northern Gulf of Bothnia), and two were estuary bays, one in the Archipelago Sea (southern Gulf of Bothnia) and the other in the Gulf of Finland. Denitrification rates in the four river mouths varied between 330 and 905 mu mol N m(-2) d(-1). The estuary bays at the Archipelago Sea and the Gulf of Bothnia had denitrification rates from 90 mu mol N m(-2) d(-1) to 910 mu mol N m(-2) d(-1) and from 230 mu mol N m(-2) d(-1) to 320 mu mol N m(-2) d(-1), respectively. Denitrification removed 3.6-9.0% of the total nitrogen loading in the river mouths and in the estuary bay in the Gulf of Finland, where the residence times were short. In the estuary bay with a long residence time, in the Archipelago Sea, up to 4.5% of nitrate loading and 19% of nitrogen loading were removed before entering the sea. According to our results, the sediments of the fast-flowing rivers and them estuary areas with short residence times have a limited capacity to reduce the nitrogen load to the Baltic Sea.Estuaries have been suggested to have an important role in reducing the nitrogen load transported to the sea. We measured denitrification rates in six estuaries of the northern Baltic Sea. Four of them were river mouths in the Bothnian Bay (northern Gulf of Bothnia), and two were estuary bays, one in the Archipelago Sea (southern Gulf of Bothnia) and the other in the Gulf of Finland. Denitrification rates in the four river mouths varied between 330 and 905 mu mol N m(-2) d(-1). The estuary bays at the Archipelago Sea and the Gulf of Bothnia had denitrification rates from 90 mu mol N m(-2) d(-1) to 910 mu mol N m(-2) d(-1) and from 230 mu mol N m(-2) d(-1) to 320 mu mol N m(-2) d(-1), respectively. Denitrification removed 3.6-9.0% of the total nitrogen loading in the river mouths and in the estuary bay in the Gulf of Finland, where the residence times were short. In the estuary bay with a long residence time, in the Archipelago Sea, up to 4.5% of nitrate loading and 19% of nitrogen loading were removed before entering the sea. According to our results, the sediments of the fast-flowing rivers and them estuary areas with short residence times have a limited capacity to reduce the nitrogen load to the Baltic Sea.Estuaries have been suggested to have an important role in reducing the nitrogen load transported to the sea. We measured denitrification rates in six estuaries of the northern Baltic Sea. Four of them were river mouths in the Bothnian Bay (northern Gulf of Bothnia), and two were estuary bays, one in the Archipelago Sea (southern Gulf of Bothnia) and the other in the Gulf of Finland. Denitrification rates in the four river mouths varied between 330 and 905 mu mol N m(-2) d(-1). The estuary bays at the Archipelago Sea and the Gulf of Bothnia had denitrification rates from 90 mu mol N m(-2) d(-1) to 910 mu mol N m(-2) d(-1) and from 230 mu mol N m(-2) d(-1) to 320 mu mol N m(-2) d(-1), respectively. Denitrification removed 3.6-9.0% of the total nitrogen loading in the river mouths and in the estuary bay in the Gulf of Finland, where the residence times were short. In the estuary bay with a long residence time, in the Archipelago Sea, up to 4.5% of nitrate loading and 19% of nitrogen loading were removed before entering the sea. According to our results, the sediments of the fast-flowing rivers and them estuary areas with short residence times have a limited capacity to reduce the nitrogen load to the Baltic Sea.Peer reviewe

Promoter methylation analysis of O6-methylguanine-DNA methyltransferase in glioblastoma: detection by locked nucleic acid based quantitative PCR using an imprinted gene (SNURF) as a reference

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Epigenetic silencing of the <it>MGMT </it>gene by promoter methylation is associated with loss of <it>MGMT </it>expression, diminished DNA-repair activity and longer overall survival in patients with glioblastoma who, in addition to radiotherapy, received alkylating chemotherapy with carmustine or temozolomide. We describe and validate a rapid methylation sensitive quantitative PCR assay (MS-qLNAPCR) using Locked Nucleic Acid (LNA) modified primers and an imprinted gene as a reference.</p> <p>Methods</p> <p>An analysis was made of a database of 159 GBM patients followed between April 2004 and October 2008. After bisulfite treatment, methylated and unmethylated CpGs were recognized by LNA primers and molecular beacon probes. The <it>SNURF </it>promoter of an imprinted gene mapped on 15q12, was used as a reference. This approach was used because imprinted genes have a balanced copy number of methylated and unmethylated alleles, and this feature allows an easy and a precise normalization.</p> <p>Results</p> <p>Concordance between already described nested MS-PCR and MS-qLNAPCR was found in 158 of 159 samples (99.4%). The MS-qLNAPCR assay showed a PCR efficiency of 102% and a sensitivity of 0.01% for LNA modified primers, while unmodified primers revealed lower efficiency (69%) and lower sensitivity (0.1%). <it>MGMT </it>promoter was found to be methylated using MS-qLNAPCR in 70 patients (44.02%), and completely unmethylated in 89 samples (55.97%). Median overall survival was of 24 months, being 20 months and 36 months, in patients with <it>MGMT </it>unmethylated and methylated, respectively. Considering <it>MGMT </it>methylation data provided by MS-qLNAPCR as a binary variable, overall survival was different between patients with GBM samples harboring <it>MGMT </it>promoter unmethylated and other patients with any percentage of <it>MGMT </it>methylation (p = 0.003). This difference was retained using other cut off values for <it>MGMT </it>methylation rate (i.e. 10% and 20% of methylated allele), while the difference was lost when 50% of <it>MGMT </it>methylated allele was used as cut-off.</p> <p>Conclusions</p> <p>We report and clinically validate an accurate, robust, and cost effective MS-qLNAPCR protocol for the detection and quantification of methylated <it>MGMT </it>alleles in GBM samples. Using MS-qLNAPCR we demonstrate that even low levels of <it>MGMT </it>promoter methylation have to be taken into account to predict response to temozolomide-chemotherapy.</p

“Working the System”—British American Tobacco's Influence on the European Union Treaty and Its Implications for Policy: An Analysis of Internal Tobacco Industry Documents

Katherine Smith and colleagues investigate the ways in which British American Tobacco influenced the European Union Treaty so that new EU policies advance the interests of major corporations, including those that produce products damaging to health